Vestas

tuulivoimaloiden valmistaja

Vestas Wind Systems A/S on tanskalainen kansainvälinen suuryritys, jonka toimiala on pääasiassa tuulivoimalaitoksien valmistus. Yritys on listattu Kööpenhaminan pörssiin ja sen osake sisältyy OMXC 20 -indeksiin. Sillä on henkilökuntaa lähes 30 000 ja sillä on tuotantoa esimerkiksi Tanskassa, Saksassa, Ruotsissa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Kiinassa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa ja Intiassa. Vestasin markkinaosuus maailman tuulivoimalaitoskaupasta on 27 % [2].[1]

Vestas Wind Systems A/S
Yritysmuoto Aktieselskab (vastaa osakeyhtiötä)
ISIN DK0010268606
Perustettu 1945
Toimitusjohtaja Henrik Andersen (CEO) [1]
Toimiala tuulivoimalaitos valmistus, [1]
asennus- ja huoltopalvelut
Tuotteet tuulivoimalaitokset
Liikevaihto 14,5 mrd. € (2022 [1])
Henkilöstö 28 779 (2022 [1])
Kotisivu vestas.com
Vestasin pääkonttori Århusissa.
Vestasin V112 3.0 MW Reußenkögen tuulivoimapuistossa.
Merituulipuiston voimaloiden pystytystä laivaan kiinnitetyllä nosturilla Scroby Sandsin tuulivoimapuistossa.
Tuulivoimalaitoksen konehuone.

Historiaa muokkaa

Vuonna 1945 perusti Peder Hansen tanskalaisessa Lemin kaupungissa yrityksen nimeltään Vestjysk Stålteknik A/S. Yritys valmisti kodinkoneita, vuodesta 1950 alkaen maatalouskoneita, vuodesta 1956 jäähdyttimiä ja vuodesta 1968 myös hydraulisia nostureita. Yhtiön nimi muuttui myöhemmin lyhyemmäksi Vestas. 1970-luvulla öljykriisin aikana herättiin Tanskassa kehittämään vaihtoehtoisia energian tuotantomuotoja, joista uusiutuvat energiamuodot olivat Tanskalle lähes ainoa vaihtoehto. Yhtiö lisensoi lähiseudun yritykseltä Herborg Vindkraftilta tuulivoimalaitoksen, joita se myi ensimmäisen kerran vuonna 1979 tuotenimellä HVK 10. HKV-nimellä voimaloita myytiin 182 kappaletta. Sittemmin voimalat olivat omaa lisensoimatonta tuotantoa ja voimaloita nimitettin Vestasiksi. Niitä myytin aluksi muutama tuhat.[3][4][a]

Tanskassa toimi 1970- ja 1980-luvuilla useita menestyviä tuulivoimaloiden valmistajia. Osa niistä lopettivat toimintansa kannattamattomana kilpailun kiristyessä. Osa ostettiin tai fuusioitiin suuremmiksi yrityksiksi. Vestas A/S ja Danish Wind Technology A/S fuusioituivat nimelle ”Vestas, Danish Wind Tedchnology A/S” [3], joka vuonna 1987 nimettiin ”Vestas Wind Systems A/S”. Myös Espanjassa uusiutuvia energia oli samaan aikaan tärkeässä asemassa ja sinne muodostui vahva tuulivoimateollisuus. Vuosina 1994 ja 2001 Vestas omisti 40 % Gamesan osakkeista ja yhtiöt tekivät tiiviisti yhteistyötä. Vestas kuitenkin myi kaikki Gamesan osakkeensa vuonna 2001. Vestas oli vuonna 2004 maailman johtava tuulivoimaloiden toimittaja 20,6 % markkinaosuudellaan. Kolmantena oli NEG Micon 17,3 % markkinaosuudella.[5] Merkittävä tapahtuma oli vuonna 2004 toteutunut fuusio NEG Miconin kanssa. Tämä oli aiemmin muodostunut fuusiossa, jossa Micon A/S ja Nordtank Energy Group A/S yhdistyivät. Yhtiöiden yhteiseksi nimeksi otettiin Vestas, mutta yhtymän pääkonttori tuli NEG Miconin kotipaikkaan Randersiin.[a]

Vuonna 2007 yritys toimitti 4 502 MW tuulivoimaa. Vuonna 2007 kapasiteetista myytiin 54 % Eurooppaan, 29 % Amerikkaan ja 17 % Aasiaan. Yritys käynnisti uusia tehtaita Kiinassa, Espanjassa ja Coloradossa (USA) vuonna 2007. Vuosien 2007 ja 2008 aikana rakennettavien uusien tehtaiden lisäkapasiteetti Tanskassa, Espanjassa, USA:ssa ja Kiinassa on 3 000 MW vuoteen 2006 verrattuna.[6] Liikevaihto oli vuonna 2010 6,92 miljardia euroa. BTM Consultin mukaan Vestasilla oli 22,8 %:n markkinaosuus tuuliturbiineista vuonna 2007.[7]

Vestas[8][6]
Vuosi Liikevaihto M€ Myynti MW Työntekijöitä
2011 5 836 5 054 22 926
2010 6 920 4 057 22 216
2009 6 636 6 131 20 832
2008 6 035 6 160 17 924
2007 4 861 4 502 15 305
2006 3 854 4 239 12 309
2005 3 583 3 185 10 618
2004 2 363 2 784 9 594
2003 1 653 2 667 6 525

Tuulivoimamarkkinat kiihtyivät 2000-luvulla ja uusia tehtaita perustettiin Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Espanjaan. Siellä olivat tuulivoimaloiden markkinat pirteämmät kuin Euroopassa. Sen sijaan Iso-Britannian markkinat olivat heikot ja Vestas saneerasi Isle of Wightin saarella sijainnutta tehdastaan. Vuonna 2012 muodostui tuotantoon ylikapasiteettia ja tuulivoimaloiden hinnanlaskun takia alettiin yhtymää saneerata. Samalla siirrettiin pääkonttori vuonna 2013 Århusiin. Vuonna 2015 asennettiin Saksaan 55 000. voimalaitos (malli V112-3,0 MW). Syyskuussa 2021 Vestas sulki Vivieron, Esbjergin ja Lauchammerin tehtaansa. Edelleen tärkeitä tuotantolaitoksia sijaitsee paikkakunnilla Lem, Nakskov (Tanskassa), Isle of Wight, Taranto, Tianjin, Daimiel (Espanjassa) ja Windsor (Coloradossa).[a]

Tuulivoimalaitosmalleja muokkaa

Vestasin tuotannosta poistettuja ja tuotantoon otettuja malleja on kymmeniä. Tuulivoimalan tuotenimessä esiintyy kirjain V niin kuin Vestas, sitten ilmoitetaan tuuliturbiinin halkaisija täysinä metreinä ja lopuksi tehoarvo. Tehot voivat olla kilowatteina, esimerkiksi 4000, tai megawatteina, esimerkiksi 4.0 MW. Merkinnässä voi eriaikaisissa dokumenteissa esiintyä kauttaviivaa tai väliviivaa, ja vaihtoehtoisesti kilowatteja tai megawatteja. Alla oleva katsaus on päivitetty vuoteen 2023.[9][10]

Varhaisia malleja muokkaa

Vestas aloitti varhain suunnittelemaan tuulivoimaloita. Sillä on alkuajoilta varsin monipuolinen mallisto, josta on edelleen käytössä yksilöitä. Tuulivoimaa ei aluksi asennettu Suomessa mannermaalle kuin yksityisten toimesta. Lounais-Saaristossa tuulivoimalaitoksella saatiin kalliin merikaapeloinnin rinnalle vaihtoehtoinen tapa sähköistää esimerkiksi kaukainen saari. Näistä osa on merkitty alla olevaan luetteloon lähdeviittein. Varhaisista malleista ei yksikään ole enää tuotannossa:[9][10][3]

HVK 10, HVK 15, V15, V16, V17/75, V17/90, V17E/90, V20/100, V23/150, V23/200, V25/200, V27/225 [b], V29/225 [b][11][12], V27/270, V34/400, V39/500 [13][c], V42/500, V39/600, V42/600, V44/600 [d][14], V47/660 [e][15], V52/850, V60/850, V63/1500, V82/1500, V66/1650, V70/1650, V82/1650, V66/1750, V100/1800, V80/1800 ja V90/1800.

2 MW-alusta muokkaa

Yhteisnimikkeellä 2 MW-alusta (engl. 2 MW-platform) tarjotaan pienvoimalaitoksia moneen eri olosuhteisiin. Mallistoa on ollut tarjolla vuodesta 2000 saakka [16] ja niitä on myyty vuoteen 2023 yhteensä noin 57 gigawatin verran. Mallistossa aiemmin myynnissä olleita malleja ovat:[9]

V116-2.0 MW, V120-2.0 MW, V66-2.0 MW, V80-2.0 MW, V116-2.1 MW, V100-2.2 MW, V110-2.2 MW, V100-2.6 MW ja V100-2.75 MW.

Mallistosta on edelleen tuotannossa (2023 tilanne) seuraavat mallit (Suomessa ainoa käytössä oleva voimala on merkitty lähdeviitteellä):[10]

V90-2.0 MW [e][17], V100-2.0 MW , V110-2.0 MW ja V120-2.2 MW.

4 MW-alusta muokkaa

Nimikkeellä 4 MW-alusta (engl. 4 MW-platform) tarjotaan keskisuuria tuulivoimalaitoksia erilaisiin olosuhteisiin. Siinä on edelliseen alustaan verrattuna paremmat tuulen hyödyntämisominaisuudet ja se soveltuu suoraan erilaisiin sähköjärjestelmiin. Sitä on myyty vuoteen 2023 mennessä 69 gigawatin verran. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 mallilla V112-3.0 MW.[18] Mallistossa aiemmin myynnissä olleita malleja ovat:[9]

V112-3.0 MW [f], V126-3.0 MW, V138-3.0 MW, V90-3.0 MW, V112-3.075 MW, V105-3.3 MW, V112-3.3 MW [g], V117-3.3 MW, V126-3.3 MW [f], V155-3.3 MW, V105-3.6 MW, V112-3.6 MW ja V117-3.6 MW.

Mallistosta on edelleen tuotannossa (2023 tilanne) seuraavat mallit (Suomessa käytössä olevia malleja on merkitty lähdeviitteellä tai linkillä):[10]

V105-3.45 MW, V112-3.45, V117-3.45 MW MW, V117-4.2 MW, V126-3.45 MW, V136-3.45 MW, V136-4.2 MW, V136-4.5 MW, V150-4.2 MW, V150-4.5 MW, V155-3.6 MW ja V163-4.5 MW.

EnVentus-alusta muokkaa

Seuraavan sukupolven tuulivoimalat toimitetaan EnVentus-alustalla (engl. EnVentus-platform), josta ensimmäinen malli oli V150-5.6 MW.[19] Mallistossa aiemmin myynnissä olleita malleja ovat:[9]

V150-5.6 MW, V162-5.6 MW, V162-6.0 MW, V162-6.8 MW, V164-7.0 MW, V164-8.0 MW, V164-9.5 MW, V174-9.5 MW, V164-10 MW ja V236-15.0 MW.

Mallistosta on edelleen tuotannossa (2023 tilanne) seuraavat mallit:[10]

V150-6.0 MW [h], V162-6.2 MW, V162-7.2 MW ja V172-7.2 MW.

Offshore-mallit muokkaa

Osa tuulivoimaloista tarjotaan merituulivoimaloiksi (engl. Offshore), jossa on merellisiin olosuhteisiin paremmin soveltuvia ratkaisuja. Tuotannosta poistuneita malleja ovat V90-3.0 MW ja V112-3.0 MW.[9] Kehitystyön alla on varsin tehokas malli V236-15.0 MW.[10]

Katso myös muokkaa

Huomioita muokkaa

  1. a b c Historiatieto luettu saksankielisesta wikipedia-artikkelista de:Vestas Wind Systems kappaleesta ”Geschichte”.
  2. a b Vestasin 225 kW:n voimaloita on Suomeen pystytetty neljä: Marjamäenvuoren-, Koppelon-, Bredvikin- (Ålands Vindenergiandelslag) ja Vinghalsin tuulivoimalaitos.
  3. Vestasin 500 kW:n voimaloita on Suomeen pystytetty yksi Ålands Vindenergiandelslagille Eckeröön Mellanöniin, joka on myöhemmin purettu.
  4. Vestasin 600 kW:n voimaloita on Suomeen pystytetty neljä Lemlandin Knutsbodaniin: kaksi ensimmäistä Ålands Vindenergiandelslagille, kolmas Ålands Skögsägarförbundille ja neljäs Ålands Vindkraft Ab:lle.
  5. a b Vestasin 660 kW:n voimaloita on Suomeen pystytetty kaksi: Routunkarin Lumituuli Oy:lle kuuluva voimala ja ahvenanmaalainen Kasberget. Routunkarin tuulivoimala korvattiin vuonna 2014 Vestasin V90/2.0MW-mallin voimalalla.
  6. a b Olhavan tuulivoimapuistossa Iin kunnassa on kahdeksan V112- ja kolme V126-mallista voimalaa.
  7. Tornion Röyttänniemessä toimii Puuskan tuulivoimapuistossa viisi Vestasin V112-3.3MW tuulivoimalaa, jotka käynnistyivät vuonna 2015.
  8. Jäkäläkankaan tuulivoimapuistossa on 6,0 megawatin tuuliturbiineja.

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Financial Reports (PDF) vestas.com. 2023. Århus, Tanska: Vestas Wind Systems A/S. Viitattu 29.11.2023. (englanniksi)
  2. Interactive data & maps windeurope.org. Brysseli, belgia: Wind Europa. Viitattu 29.11.2023. (englanniksi)
  3. a b c Danish Turbine makes 1975 - 1985 windsofchange.dk. Tanska: Winds of Change. Viitattu 29.11.2023. (englanniksi)
  4. Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History), s. 197–199. Suom. Veli-Pekka Ketola. Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4. (englanniksi)
  5. Wind Energy - Facts: Industry & Employment (PDF) ewea.org. 2004. Brysseli: The European Wind Enegry Assosiation. Viitattu 29.11.2023. (englanniksi)
  6. a b Vestas, Vuosikertomus 2007 sivut luvut s. 6, kapasiteetti s. 16, tuulivoima s. 5 [vanhentunut linkki]
  7. International Wind Energy Development World Market Update 2007, Forecast 2008-2012 BTM Consult Press Release 23.3.2008
  8. Vuosikertomus 2006
  9. a b c d e f Vestas (tuulivoimalaitosten malleja) www.thewindpower.net. 24.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
  10. a b c d e f Wind Turbine Product Portfolio vestas.com. Århus, Tanska: Vestas Wind Systems A/S. Viitattu 27.11.2023.
  11. Marjamäenvuoren tuulivoimalaitos www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
  12. Koppelon tuulivoimalaitos www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
  13. Mellanönin tuulivoimalaitos www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
  14. Knutsboda tuulivoimalaitos 1 www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
  15. Kasbergetin tuulivoimalaitos www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
  16. 2 MW Platform vestas.com. Århus, Tanska: Vestas Wind Systems A/S. Viitattu 27.11.2023.
  17. Lumijoki, Sähkäle II lumituuli.fi. Helsinki: Lumituuli Oy. Viitattu 27.11.2023.
  18. 4 MW Platform vestas.com. Århus, Tanska: Vestas Wind Systems A/S. Viitattu 27.11.2023.
  19. EnVentus Platform vestas.com. Århus, Tanska: Vestas Wind Systems A/S. Viitattu 27.11.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Vestas Wind Systems