Avaa päävalikko

Isak Fellman

suomalainen poliitikko
(Ohjattu sivulta Nils Isak Fellman)
Isak Fellman, Väinö Hämäläisen maalaama postuumi muotokuva vuodelta 1921.

Nils Isak Fellman (10. syyskuuta 1841 Lappajärvi28. lokakuuta 1919 Helsinki)[1] oli suomalainen kasvitieteilijä, juristi, senaattori ja Lapin tutkija.

Isak Fellman kuului Fellmanin sivistyssukuun, ja hän oli Lapin-tutkijana tunnetun rovasti Jacob Fellmanin poika.[2] Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kuopiosta 1859, opiskeli aluksi yliopistossa kasvitiedettä ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1862 ja maisteriksi 1864. Hän julkaisi 1864–1869 kaksi tutkimusta Lapin kasveista. Hän suoritti kuitenkin myös oikeustieteelliset opinnot ja valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi 1871. Fellman työskenteli kanslistina Vaasan hovioikeudessa 1873–1880 ja siirtyi sen jälkeen virkamieheksi Valtiokonttoriin. Vuosina 1883–1887 hän oli Valtiokonttorin pääjohtaja. Vuodesta 1887 Fellman oli jäsenenä senaatin oikeusosastossa. Hänet valittiin myös vuoden 1888 valtiopäiville porvarissäätyyn Kemin kaupungin edustajaksi. Fellman katsottiin vanhasuomalaisten edustajaksi, mutta joissain senaatin sisäisissä äänestyksissä hän tuki puoluetovereistaan poiketen perustuslaillisia kannanottoja. Helmikuun manifestin julkaisemista vuonna 1899 hän kuitenkin kannatti. Fellman nimitettiin joulukuussa 1900 Vaasan hovioikeuden presidentiksi, mutta hän erosi virasta jo vuonna 1902. Hänet aateloitiin samana vuonna.[1]

Fellman oli nuorena tehnyt tutkimusmatkoja Venäjän Lappiin, ja luovuttuaan virkaurastaan hän omistautui isänsä tavoin Lapin historian tutkimiselle. Hän julkaisi isänsä muistiinpanot vuonna 1906 neljässä osassa ja 1910–1915 itse kokoamansa niin ikään neliosaisen asiakirjasarjan Handlingar och uppsatser angående finska Lappmarken och lapparne.[1]

Fellman toimi vuosina 1864–1866 Societas pro Fauna et Flora Fennica -seuran sihteerinä ja vuosina 1882–1887 Juridiska föreningen i Finland -yhdistyksen. Hänet kutsuttiin Suomalaisen Tiedeakatemian kunniajäseneksi, ja hän perusti sille vaimonsa kanssa lahjoitusrahaston. Fellman oli 1876–1880 Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen ja 1880 sen puheenjohtaja. Helsingin kaupunginvaltuustoon hän kuului 1885–1887. Vuonna 1905 hän oli Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvoston puheenjohtaja.[1]

Isak Fellmanin veli oli senaattori ja kuvernööri Gustaf Esaias Fellman, joka myös aateloitiin.[2] Isak Fellmanin jälkeläiset muodostavat aatelisen suvun numero 275 ja G. E. Fellmanin jälkeläiset suvun numero 279.[3][4]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Markku Tyynilä: Fellman, Isak (1841 - 1919) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.11.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b Jouko Vahtola: Fellman (1500 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.10.2003 (päivitetty 2.11.2007). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Fellman A 275 Ätter och vapen. Suomen Ritarihuone. (ruotsiksi)
  4. Fellman A 279 Ätter och vapen. Suomen Ritarihuone. (ruotsiksi)
 

 

Edeltäjä:
Johan Carl Emil af Frosterus
Vaasan hovioikeuden presidentti
1900–1902
Seuraaja:
Henrik Gustaf Borenius