Nihonium
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Nihonium | ||||
| Tunnus | Nh | ||||
| Järjestysluku | 113 | ||||
| Luokka | epämetalli | ||||
| Lohko | p-lohko | ||||
| Ryhmä | 13 | ||||
| Jakso | 7 | ||||
| Löytövuosi | 2004[1] | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | (286) | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn] 5f146d107s27p1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 18, 3 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | |||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
| CAS-numero | 54084-70-7 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Nihonium[2] (lat. nihonium) on synteettinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Nh ja järjestysluku 113. Venäläiset fyysikot loivat tämän alkuaineen 2003 Dubnassa, moskoviumin ohella, samoin kuin japanilainen RIKEN:in tutkimusryhmä 2004. IUPAC vahvisti alkuaineen löytämisen 30. joulukuuta 2015 ja pitää ensimmäisenä löytäjänä RIKEN:in ryhmää. Nihonium tunnettiin useita vuosia IUPAC:n antamalla väliaikaisella nimellä ununtrium (väliaikainen kemiallinen merkki Uut).[1][3] Nimi nihonium tulee Japania tarkoittavasta sanasta Nihon (jap. 日本).[4][5]
Nihonium on erittäin radioaktiivista ja sen pysyvimmän isotoopin 286Nh puoliintumisaika on vain noin seitsemän sekuntia.[6] Jaksollisessa järjestelmässä nihonium kuuluu booriryhmään ja sen ominaisuuksien oletetaan olevan samankaltaisia kuin kevyempien booriryhmän alkuaineiden. Nihoniumin kemiasta ei tiedetä paljonkaan, koska sitä on valmistettu vain muutamia atomeja.
Isotoopit
muokkaaNihoniumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Muiden transuraanien tavoin kaikki nihoniumin isotoopit ovat radioaktiivisia. Alkuaineelle tunnetaan kymmenen radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 278–287. Alkuaineen pysyvin isotooppi on 286Nh, jonka puoliintumisaika on noin seitsemän sekuntia. Tämä isotooppi hajoaa alfasäteilyä emittoiden röntgenium-282:ksi. Seuraavaksi pysyvin isotooppi on 285Nh, jonka puoliintumisajaksi on mitattu noin 3,3 sekuntia. Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat alle yhden sekunnin.[6]
12. elokuuta 2012 RIKEN:in tutkimusryhmä ilmoitti onnistuneensa valmistamaan nihoniumin isotooppia, joka hajosi ensin dubniumiksi ja sitten mendeleviumiksi.[7]
Nihoniumin isotoopit hajoavat lähes pelkästään alfahajoamisella, mutta spontaani fissio voi olla mahdollinen joillekin isotoopeille. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan tai josta on ainakin arvio (vuonna 2017):[6]
| Isotooppi | Puoliintumisaika | Löytövuosi | Hajoamistyyppi ja intensiteetti[a] |
|---|---|---|---|
| 278Nh | 2,3±1,3 ms | 2004 | α≈100 |
| 279Nh | #1 ms[b] | α ? SF ? | |
| 280Nh | #10 ms[b] | α ? SF ? | |
| 281Nh | #100 ms[b] | α ? SF ? | |
| 282Nh | 140±90 ms | 2007 | α=100 |
| 283Nh | 160±100 ms | 2004 | α=100 |
| 284Nh | 930±140 ms | 2004 | α=100 |
| 285Nh | 3,3±1,1 s | 2010 | α=100 |
| 286Nh | 7±3 s | 2010 | α=100 |
| 287Nh | #2 ms[b] | α ? SF ? |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Discovery and Assignment of Elements with Atomic Numbers 113, 115, 117 and 118 Press Release. 30.12.2015. International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC). Arkistoitu 31.12.2015. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)
- ↑ IUPAC announces the names of the elements 113, 115, 117, and 118 iupac.org. 30.11.2016. IUPAC. Viitattu 2.12.2016. (englanniksi)
- ↑ IUPAC is naming the four new elements nihonium, moscowium, tennessine, and oganesson 8.6.2016. IUPAC. Arkistoitu 8.6.2016. Viitattu 9.6.2016. (englanniksi)
- ↑ IUPAC announces the names of the elements 113, 115, 117, and 118 30.11.2016. IUPAC. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Nicholas St. Fleur: Four New Names Officially Added to the Periodic Table of Elements 1.12.2016. The New York Times. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 24.11.2018. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sofia Virtanen: Tutkijat löysivät uuden alkuaineen - väliaikainen nimi ununtrium Talouselämä. 29.9.2012. Arkistoitu 1.10.2012. Viitattu 4.10.2012.
Huomautukset
muokkaa- ↑ Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille, että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.
- ↑ a b c d Ennustettu arvo, ei kokeellista havaintoa.
Aiheesta muualla
muokkaa- The Royal Society of Chemistry (RSC): Nihonium (englanniksi)
- PeriodicTable: Nihonium (Nh) (englanniksi)
- PubChem: Nihonium (englanniksi)