Avaa päävalikko
KopernikiumNihoniumFlerovium
Tl

Nh

Uht  
 
 
Nh-TableImage.png
Yleistä
Nimi Nihonium
Tunnus Nh
Järjestysluku 113
Luokka epämetalli
Lohko p-lohko
Ryhmä 13
Jakso 7
Löytövuosi 2004[1]
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)(286)
Orbitaalirakenne[Rn] 5f146d107s27p1
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 18, 3
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K
CAS-numero54084-70-7
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Nihonium[2] (lat. nihonium) on synteettinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Nh ja järjestysluku 113. Venäläiset fyysikot loivat tämän alkuaineen 2003 Dubnassa, moskoviumin ohella, samoin kuin japanilainen RIKEN:in tutkimusryhmä 2004. IUPAC vahvisti alkuaineen löytämisen 30. joulukuuta 2015 ja pitää ensimmäisenä löytäjänä RIKEN:in ryhmää. Nihonium tunnettiin useita vuosia IUPAC:n antamalla väliaikaisella nimellä ununtrium (väliaikainen kemiallinen merkki Uut).[1][3] Nimi tulee Japania tarkoittavasta sanasta Nihon (jap. 日本).[4][5]

12. elokuuta 2012 RIKEN:in tutkimusryhmä ilmoitti onnistuneensa valmistamaan nihoniumin isotooppia, joka hajosi ensin dubniumiksi ja sitten mendeleviumiksi.[6]

Nihonium on erittäin radioaktiivista ja sen pysyvimmän isotoopin 286Nh puoliintumisaika on vain noin seitsemän sekuntia.[7] Jaksollisessa järjestelmässä nihonium kuuluu booriryhmään ja sen ominaisuuksien oletetaan olevan samankaltaisia kuin kevyempien booriryhmän aineiden. Nihoniumin kemiasta ei tiedetä paljonkaan, koska sitä on valmistettu vain muutamia atomeja.

IsotoopitMuokkaa

Nihoniumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Muiden transuraanien tavoin kaikki nihoniumin isotoopit ovat radioaktiivisia. Alkuaineelle tunnetaan 10 radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 278–287. Alkuaineen pysyvin isotooppi on 286Nh, jonka puoliintumisaika on noin seitsemän sekuntia. Tämä isotooppi hajoaa alfasäteilyä emittoiden röntgenium-282:ksi. Seuraavaksi pysyvin isotooppi on 285Nh jonka puoliintumisajaksi on mitattu noin 3,3 sekuntia. Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat alle yhden sekunnin.[7]

Nihoniumin isotoopit hajoavat lähes pelkästään alfahajoamisella, mutta spontaani fissio voi olla mahdollinen joillekin isotoopeille. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan tai josta on ainakin arvio (vuonna 2017):[7]

Isotooppi Puoliintumisaika Löytövuosi Hajoamistyyppi ja intensiteetti[a]
278Nh 2,3±1,3 ms 2004 α≈100
279Nh #1 ms[b] α ? SF ?
280Nh #10 ms[b] α ? SF ?
281Nh #100 ms[b] α ? SF ?
282Nh 140±90 ms 2007 α=100
283Nh 160±100 ms 2004 α=100
284Nh 930±140 ms 2004 α=100
285Nh 3,3±1,1 s 2010 α=100
286Nh 7±3 s 2010 α=100
287Nh #2 ms[b] α ? SF ?

LähteetMuokkaa

  1. a b Discovery and Assignment of Elements with Atomic Numbers 113, 115, 117 and 118 Press Release. 30.12.2015. International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC). Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)
  2. IUPAC announces the names of the elements 113, 115, 117, and 118 iupac.org. 30.11.2016. IUPAC. Viitattu 2.12.2016. (englanniksi)
  3. IUPAC is naming the four new elements nihonium, moscowium, tennessine, and oganesson 8.6.2016. IUPAC. Viitattu 9.6.2016. (englanniksi)
  4. IUPAC ANNOUNCES THE NAMES OF THE ELEMENTS 113, 115, 117, AND 118 30.11.2016. IUPAC. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  5. Nicholas St. Fleur: Four New Names Officially Added to the Periodic Table of Elements 1.12.2016. The New York Times. Viitattu 26.10.2017. (englanniksi)
  6. Sofia Virtanen: Tutkijat löysivät uuden alkuaineen - väliaikainen nimi ununtrium Talouselämä. 29.9.2012. Viitattu 4.10.2012.
  7. a b c Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 24.11.2018. (englanniksi)

HuomautuksetMuokkaa

  1. Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.
  2. a b c d Ennustettu arvo, ei kokeellista havaintoa.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.