Kopernikium

alkuaine
RöntgeniumKopernikiumNihonium
Hg

Cn

Uut  
 
 


Yleistä
Nimi Kopernikium
Tunnus Cn
Järjestysluku 112
Luokka siirtymämetalli
Lohko d-lohko
Ryhmä 12
Jakso 7
Löytövuosi, löytäjä 1996, Peter Armbrusterin ja Sigurd Hofmannin ryhmä
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)(285)
Orbitaalirakenne[Rn] 5f146d107s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 18, 2
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto tuntematon
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K)
CAS-numero54084-26-3
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Kopernikium[1] (aiemmin väliaikaisnimellä ununbium, Uub) on jaksollisen järjestelmän 112. alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Cn (lat. copernicium). Kopernikium on äärimmäisen radioaktiivinen synteettinen alkuaine ja sen pysyvimmän isotoopin kopernikium-285:n puoliintumisaika on noin 32 sekuntia.

Historia muokkaa

Kopernikium löydettiin 9. helmikuuta vuonna 1996 kello 22.37 Darmstadtissa Saksassa, jossa sen onnistui valmistamaan kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtivat Peter Armbruster ja Sigurd Hofmann Institute for Heavy Ion Researchistä. Löytöhetkellä kopernikium oli painavin ihmisen valmistamista alkuaineista. Vielä ei ole onnistuttu valmistamaan sellaisia määriä kopernikiumia, että laajempia tutkimuksia olisi voitu tehdä, eikä sellaisia määriä uskota koskaan pystyttävänkään valmistamaan.

Aluksi kopernikium sai tilapäisen nimen ununbium, joka tarkoittaa suomeksi "yksi-yksi-kaksi" järjestysluvun mukaisesti. Siitä käytetään myös nimitystä eka-elohopea, koska se on jaksollisessa järjestelmässä elohopean alapuolella, jota sen arvellaankin muistuttavan kemiallisilta ominaisuuksiltaan. Tutkijaryhmä ehdotti uudelle alkuaineelle nimeä "kopernikium" Nikolaus Kopernikuksen mukaan ja symbolia "Cn", jonka IUPAC hyväksyi helmikuussa 2010.[2]

Ominaisuudet muokkaa

Kopernikiumin väriä ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan hopeisen valkoinen tai metallisen harmaa. Kopernikium on metalli, jolla ei ole toistaiseksi mitään kaupallista käyttöä.

Kopernikiumia voidaan valmistaa fuusiomenetelmällä pommittamalla sinkkiatomeja lyijyyn korkeaenergiaisella hiukkaskiihdyttimellä:

 

Isotoopit muokkaa

Kopernikiumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Muiden transuraanien tavoin kaikki kopernikiumin isotoopit ovat radioaktiivisia. Ensimmäisenä valmistetun isotoopin 277Cn puoliintumisaika on vain 850 millisekuntia. Alkuaineen pysyvin isotooppi on 285Cn, jonka puoliintumisaika on noin 32 sekuntia, ja sen ydinisomeerin puoliintumisaika on noin 15 sekuntia. Tämä isotooppi hajoaa alfasäteilyä emittoiden darmstadtium-281:ksi. Seuraavaksi pysyvin isotooppi on 283Cn jonka puoliintumisajaksi on mitattu noin 4,1 sekuntia. Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat merkittävästi alle yhden sekunnin.[3]

Alkuaineelle tunnetaan ainakin 9 radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 277–285. Kopernikiumilla on ainakin yksi meta­stabiili ydinisomeeri, 285mCn.[3]

Kopernikiumin isotoopit hajoavat lähes pelkästään alfahajoamisella, poikkeuksena 282Cn ja 284Cn jotka hajoavat yksinomaan spontaanilla fissiolla. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan tai josta on ainakin arvio (vuonna 2017):[3]

Isotooppi Puoliintumisaika Löytövuosi Hajoamistyyppi ja intensiteetti[a]
277Cn 850±280 μs 1996 α=100
278Cn #2 ms[b] α ? SF ?
279Cn #5 ms[b] α ? SF ?
280Cn #5 ms[b] α ? SF ?
281Cn 180±80 ms 2010 α≈100, SF ?
282Cn 900±240 μs 2004 SF=100
283Cn 4,1±1,0 s 2004 α=?, SF<10
284Cn 104±20 ms 2004 SF=100
285Cn 32±9 s 2004 α=100
285mCn 15±12 s 2012 α=100

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Raskaimman alkuaineen nimeksi tuli kopernikium. Turun sanomat, 2.3.2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.1.2011. [vanhentunut linkki]
  2. New element named 'copernicium' BBC. 20.2.2010. Viitattu 20.2.2010. (englanniksi)
  3. a b c Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 23.11.2018. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Huomautukset muokkaa

  1. Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.
  2. a b c Ennustettu arvo, ei kokeellista havaintoa.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.