Avaa päävalikko

Neuvoton on kylä ja taajama Haminan kaupungissa Suomenlahden rannalla Kymenlaakson maakunnassa.[1] Taajama sijaitsee Haminan länsiosassa Haminan ja Kotkan keskustojen välissä. Etäisyys Haminan keskustaan on noin 10 kilometriä ja Kotkan keskustaan noin 20 kilometriä. Neuvoton kuului alun perin Vehkalahden kuntaan, joka yhdistyi vuonna 2003 Haminaan. Tie 170 kulkee Neuvottoman halki ja vieressä kulkee moottoritienä Valtatie 7 (E18). Neuvoton on myös esiintynyt MTV3:n Kymmenen uutisten loppukevennyksessä hassujen paikannimien jutussa.

Neuvoton

Neuvoton

60°33′40″N, 27°02′46″E

Valtio Suomi Suomi
Maakunta Kymenlaakso
Seutukunta Kotka-Haminan seutukunta
Kunta Hamina
Maantiede
Maa 5 km²
Väestö
Väkiluku 1 358
Väestötiheys 271,5 as./km²

Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2017 mukaiset. [1]

Seuratalo Jukola Neuvottomassa.

HistoriaMuokkaa

Neuvottoman seutu on yhdessä Kirkkojärven ympäristön kanssa entisen Vehkalahden vanhinta vakinaisesti asuttua aluetta. Neuvottoman ja Saksalan alueen nimistön on arveltu olevan osittain peräisin saksalaisilta merenkulkijoilta ja kauppiailta, ja että Kaarniemenlahden pohjukassa olisi jopa ollut saksalaisperäistä asutusta.[2]

Alkujaan kyliä oli kaksi, nimiltään Suur- ja Pien-Nefitte, myöhemmin kylät tunnettiin myös Suur- ja Pien-Newingtonina. Suur-Newingtonin nimeksi vakiintui vähitellen Saksala/Kaarniemi. Pien-Newington-nimi jäi nykyiselle Neuvottoman lahden ympäristölle. Kalan ostossa liikkuneet saksalaiset eivät osanneet suomea. Jostakin syystä he ristivät Kaarniemenlahden ja Neuvottomanlahden lastauspaikat uusiksi kalasatamiksi (engl. ’new white’). Nimitys johtunee rantatulista, joilla ohjattiin laivoja lahdenpoukamiin. "Nyyvait" tarttui suomalaisten korvaan ja jäi väännöksenä pysyvään käyttöön. Aikaa myöten kauppiaiden New Whitestä tuli suomenkielen muunnos Nefitte-Newington-Neuvottoma ja lopulta 1960 posti-ja lennätinhallituksen avustuksella nimeksi Neuvoton. 1600–1800-luvun asiakirjoissa, jotka ovat useimmiten kirjoitetut ruotsiksi, nimi on asussa Nevitto.

Perimätiedon mukaan nykyisessä Neuvottoman lahdessa on käyty myös kauppaa ja valmistettu isoja käsinveistettyjä proomuja. Muistona tästä ovat melkoiset lastukerrostumat lahden pohjakerrostumissa. Neuvoton on tunnettu myös veneveistämöistään. 1960–1970-lukujen kuuluisimpia veistämöitä olivat muun muassa Suntion veneveistämö, missä valmistettiin mahonkisia veneitä ulkomaita myöten.

Hansakauppiaiden matkat päättyivät viimeistään 1500-luvun alussa. Neuvottomalaiset ryhtyivät itse viemään kalansa Viron puolelle – näin sai tuotteesta paremman hinnan. Muistoksi saksalaisista jäi läheisen Saksalan kylän nimi.

Urheilu ja liikuntaMuokkaa

Neuvottomassa on ala-asteen vieressä liikuntahalli sekä ala-asteen pihalla urheilukenttä, jossa on kesäisin jalkapallomaalit ja talvisin luistelurata. Valaistulla pururadalla voi hiihtää talvisin.

TapahtumatMuokkaa

  • Neuvo-Teatteri on harrastajateatteri, jonka toiminta painottuu Lauanniemessä esitettävään kesänäytelmään. Näytäntökausi kestää juhannuksesta heinäkuun loppuun.

VenerantaMuokkaa

Neuvottoman venerannassa on kaksi laituria. Vieressä on hiekoitettu uimaranta, jossa on pukukoppi sekä lentopallokenttä.


LähteetMuokkaa

  1. CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Artikkeli: Neuvoton - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8.
  2. Nordenstreng, Sigurd ja Halila, Aimo: Haminan historia I. Ruotsin vallan aika., s. 17-18. Mikkeli: Haminan kaupunki, 1974.