Avaa päävalikko

Kannusjärvi (Hamina)

Kylä Haminassa, Kymenlaakson maakunnassa
Näkymä Kannusjärven Siliävuoren näkötornista länteen, Valklammen ja Valkjärven suuntaan.

Kannusjärvi on kylä Haminassa, entisen Vehkalahden kunnan alueella. Kylässä on vuonna 1974 valmistunut koulu[1] ja päiväkoti.[2] Haminan seurakunnalla on Kannusjärvellä kaksi leirikeskusta, Markkula ja Vehkarinne.[3]

HistoriaMuokkaa

Kannusjärven ja muiden Vehkalahden kylien alueelta on tehty kivikautisia löytöjä, jotka kertovat ihmisen toiminnasta alueella esihistoriallisena aikana.[4] Kannusjärvelle asutus vakiintui keskiajalla, kun alueen korpimaille muutti karjalaisväestöä Lapveden seudulta asumaan.

Kannusjärvi tuli liitetyksi Vehkalahden hallintopitäjään 1500-luvulla verotuksen tarkistusten yhteydessä, kun maakirjajärjestelmä syntyi osana Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan hallinnollisia uudistuksia. Kannusjärven rajat jakokunnan ulkopuolisiin kyliin olivat pitkään epätarkat ennen isojakoa.[5]

Kannusjärven maatalouden rakenne poikkesi 1600-luvulla muusta Vehkalahdesta siltä osion, että kaskeamisella oli huomattavan merkittävä asema kannusjärveläisten toimeentulossa. Vuoden 1620 karja- ja kylvöluettelossa käy ilmi, että yli 42 % Kannusjärven viljoista saatiin kaskista.[6] Epätarkkojen rajojen ja vakiintumattomien hallintaoikeuksien vallitessa 1500- ja 1600-luvuilla alueen kaskisaloista käytiin kilpailua, mikä synnytti käräjillä selviteltäviä kiistoja niin kyläläisten kuin myös seudun kyläkuntien kesken. Peltoviljelyyn siirtyminen oli Kannusjärvellä verrattain hidasta, mikä johtui asutuksen katkonaisesta yleiskehityksestä ja tilojen autioitumisesta, johon vaikuttivat erityisesti 1500-luvun lopun sota-aika, 1600-luvun alun ja lopun kadot sekä Viroon muutto. Kannusjärveläiset talonpojat hoitivat 1600-luvulla itse tuotteidensa markkinoinnin, harjoittivat talonpoikaispurjehdusta ja kävivät kaupparetkillä Virossa asti.[7]

LähteetMuokkaa

  1. HAMINA - Kannusjärven koulu
  2. kannusjärvenpäiväkoti - Haminan kaupunki
  3. Leirikeskukset - Haminan seurakunta
  4. Rosén, Ragnar: Vehkalahden pitäjän historia 1. Suur-Vehkalahden asutus- ja aluehistoria n. vuoteen 1610, s. 15. Vehkalahden kunta, 1936.
  5. Vehkalahden pitäjän historia 1 ja 2. Vehkalahden kunta.
  6. Korhonen, Martti: Vehkalahden pitäjän historia 2. Yhteiskunnallisesta kehityksestä 1600-luvulla sekä maakirjatilojen synty, s. 467. Vehkalahden kunta, 1981.
  7. Korhonen, Martti: Vehkalahden pitäjän historia 2. Yhteiskunnallisesta kehityksestä 1600-luvulla sekä maakirjatilojen synty. Vehkalahden kunta, 1981.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.