Nature
Nature on brittiläinen aikakauslehti, jonka perusti vuonna 1869 Norman Lockyer.[1] Se on vanhimpia ja arvostetuimpia kaikkia tieteenaloja käsitteleviä lehtiä. Useimmat tiedelehdet erikoistuvat nykyään yhä kapeampiin erityisaloihin, mutta Nature pitää yllä perinnettään julkaista korkeatasoisia artikkeleita monilta tutkimuksen aloilta.[2] Naturessa esitellään artikkelina suuri osa monen luonnontieteen alan kunkin vuoden tärkeimmistä saavutuksista. Esimerkiksi tähtitieteilijät julkaisevat artikkelinsa pääsääntöisesti erikoistuneemmissa lehdissä, mutta pitkien hankkeiden tärkeimmistä tuloksista saatetaan kirjoittaa tiivistelmä Natureen laajemman huomion saamiseksi. Thomson Reutersin (nyk. Clarivate Analyticsin) Journal Citation Reportsin laskelmien mukaan lehden vaikuttavuuskerroin oli 41,456 vuonna 2014.[3]
| Nature | |
|---|---|
 Naturen kansi 15. helmikuuta 2001 |
|
| Lehtityyppi | Tiedelehti |
| Julkaisija | Nature Publishing Group |
| ISSN | ISSN 0028-0836 |
| Perustettu | 1869 |
| Sitoutuneisuus | sitoutumaton |
| Kotimaa | Britannia |
| Ilmestymistiheys | kerran viikossa |
| Kieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| OCLC | |
| Nature.com | |
Lehdellä on toimitukset Lontoossa, New Yorkissa, San Franciscossa, Washington, D.C.:ssä, Bostonissa, Tokiossa, Pariisissa, Münchenissä ja Basingstokessa.
Julkaisija ja sisarlehdet muokkaa
Naturea julkaisee saksalais-brittiläinen kustannusyhtiö Springer Nature, joka julkaisee myös muita tiedelehtiä kuten Nature Neuroscience, Nature Biotechnology, Nature Methods, the Nature Clinical Practice -sarjaa, Nature Structural & Molecular Biology, Nature Chemistry, Communications Engineering ja Nature Reviews -sarjaa.
Naturessa julkistettuja merkittäviä tutkimuksia muokkaa
- Röntgensäteily: W. C. Röntgen On a new kind of rays vsk. 1896, nro 53, sivut 274–276
- Aalto-hiukkasdualismi: C. Davisson ja L. H. Germer The scattering of electrons by a single crystal of nickel vsk. 1927, nro 119, sivut 558–560
- Neutroni: J. Chadwick Possible existence of a neutron vsk. 1932, nro 129, sivu 312
- Fissio: L. Meitner ja O. R. Frisch Disintegration of uranium by neutrons: a new type of nuclear reaction vsk. 1939, nro 143, sivut 239–240
- DNA:n rakenne: J. D. Watson ja F. H. C. Crick Molecular structure of Nucleic Acids: A structure for deoxyribose nucleic acid vsk. 1953, nro 171, sivut 737–738
- Ensimmäinen proteiinin molekyylirakenne (Myoglobiini): J. C. Kendrew, G. Bodo, H. M. Dintzis, R. G. Parrish, H. Wyckoff sekä D. C. Phillips A three-dimensional model of the myoglobin molecule obtained by X-ray analysis vsk. 1958, nro 181, sivut 662–666
- Laattatektoniikka: J. Tuzo Wilson Did the Atlantic close and then re-open? vsk. 1966, nro 211, sivut 676–681
- Otsonikato: J. C. Farman, B. G. Gardiner ja J. D. Shanklin Large losses of total ozone in Antarctica reveal seasonal ClOx/NOx interaction vsk. 1985, nro 315, sivut 207–210
- Ensimmäinen nisäkkään kloonaus (Dolly lammas): I. Wilmut, A. E. Schnieke, J. McWhir, A. J. Kind ja K. H. S. Campbell Viable offspring derived from fetal and adult mammalian cells vsk. 1997, nro 385, sivut 810–813
- Ihmisen genomi: International Human Genome Sequencing Consortium Initial sequencing and analysis of the human genome vsk. 2001, nro 409, sivut 860–921 (kansikuva artikkelin ylälaidassa)
Lähteet muokkaa
- ↑ Sir Norman Lockyer, 1836–1920 Nature 1936
- ↑ Nature on edelleen tiedelehtien kärjessä (Arkistoitu – Internet Archive) YLE 2009
- ↑ 2014 Journal Citation Reports Science Edition (Thomson Reuters, 2015).
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nature Wikimedia Commonsissa
