Tiedejulkaisu

(Ohjattu sivulta Tiedelehti)

Tiedejulkaisu tarkoittaa säännöllisesti ilmestyvää lehteä, jonka tehtävänä on uusia tutkimustuloksia julkaisemalla edistää tieteellistä tutkimusta.[1] Lehti ei ole tarkoitettu suurelle yleisölle, vaan oman alansa ammattilaisille. Suurin osa tiedejulkaisuista on pitkälle erikoistuneita ja käsittelee vain alan tutkimustuloksia. Julkaistuja artikkeleita pidetään pysyvinä tieteellisinä dokumentteina, ja niihin viitataan toisten julkaisujen lisäksi muun muassa päätöksenteossa.

Varsinaisten akateemisten tiedelehtien lisäksi on myös tiedettä popularisoivia tiedelehtiä, jotka on tarkoitettu myös muille kuin tieteentekijöille. Näiden lehtien artikkelit pohjautuvat usein juuri varsinaisten akateemisten julkaisujen artikkeleihin.

Yleispiirteitä

muokkaa

Tieteellisten julkaisujen historian voidaan katsoa alkavan vuodesta 1665, jolloin ranskalainen Journal des Sçavans, myöhemmin nimeltään Journal des savants, ja englantilainen Philosophical Transactions of the Royal Society aloittivat ilmestymisensä. Vähitellen tutkimustulosten julkaiseminen lyhyinä artikkeleina havaittiin käytännöllisemmäksi kuin laajojen teosten kirjoittaminen, ja nykyisin eri alojen julkaisusarjoja ilmestyy useita tuhansia. Ulkoasultaan tiedejulkaisut vaihtelevat hyvinkin aikakauslehtimäisestä, viikoittain ilmestyvistä sarjoista kuukauden tai parin välein ilmestyviin monisatasivuisiin kirjasiin. Jälkimmäisten tarkoitus on toimia ensi sijassa tieteellisen tiedon arkistona, eikä niitä ole tarkoitettu läpiluettaviksi tavanomaisen lehden tapaan.

Useimmat tiedelehdet julkaisevat vain jonkin kapean erikoisalan artikkeleita, mutta erityisesti vanhemmat lehdet, kuten vuonna 1869 perustettu Nature, julkaisevat tutkimuksia hyvinkin monilta eri aloilta. Laaja-alaisuuden hintana on tavallisesti julkaisukynnyksen nousu, ja moniin poikkitieteellisempiin lehtiin saattaakin olla hyvin vaikea saada artikkelia julkaistuksi. Lisäksi jotkin lehdet, kuten Nature, Science, PNAS ja Physical Review Letters, hyväksyvät julkaistavaksi ainoastaan artikkeleita, joissa esitettävä tutkimus on alallaan käänteentekevää tai muutoin poikkeuksellisen huomattavaa ja hylkäävät siksi täysin julkaisukelpoisiakin artikkeleita.

Asiantuntija-arviointi

muokkaa

Tyypillinen piirre tieteelliselle julkaisusarjalle on, että julkaistavaksi tarjotut artikkelit tarkastetaan vertaisarvioinnissa. Käytännössä tämä referee-menettely tarkoittaa sitä, että toimituksen tarkistuksen lisäksi artikkelin tarkistaa tutkimusmetodien asianmukaisuuden ja merkittävyyden arvioimiseksi yksi tai useampi kyseisen erikoisalan asiantuntija. Menetelmä on hidas, ja korjausten sekä parannusten tekemisen vuoksi artikkelin alkuperäisestä tarjoamisesta saattaa kulua useita kuukausia, ennen kuin se lopulta ilmestyy. Siksi artikkeleissa on tavallisesti erillinen maininta siitä, milloin sitä on tarjottu julkaistavaksi ja milloin se on hyväksytty. Päiväysmerkintä on myös julkaisujärjestystä määrittävä dokumentti silloin, jos useampi tutkimusryhmä julkaisee saman havainnon tai löydön eri lehdissä.

Varsinaiset tieteelliset julkaisusarjat eivät maksa sinne lähetetyistä artikkeleista, vaan päinvastoin saattavat laskuttaa kirjoittajia.

Tieteelliset verkkolehdet

muokkaa

Osa tiedejulkaisuista on verkkolehtiä. Open access -julkaisuiksi nimitetään sellaisia tieteellisiä verkkolehtiä, jotka ovat verkossa avoimesti saatavilla.[2] Ne noudattavat vertaisarvioinnin periaatetta ja pyrkivät tiedon avoimeen saatavuuteen. Monet merkittävät tiedejulkaisut ovat kuitenkin edelleen maksullisia.

Artikkelit

muokkaa

Artikkelit kirjoitetaan tieteellisen menetelmän mukaisesti, ja niiden täytyy sisältää niin paljon tietoa ja niin yksityiskohtaiset kuvaukset käytetyistä tutkimusmenetelmistä, että riippumaton tutkija voi halutessaan toistaa tutkimuksen. Nykyään artikkelin rakenteena on lähes poikkeuksetta niin sanottu IMRD-rakenne. Tällaisen artikkelin alussa on otsikko, luettelo kirjoittajista (ja heidän edustamistaan tutkimuslaitoksista) sekä artikkelin tiivistelmä. Tämän jälkeen artikkelissa käydään läpi järjestyksessä johdanto (engl. Introduction), käytetyt menetelmät (Methods) ja saadut tulokset (Results), ja lopuksi kirjoittajat pohtivat tulostensa merkitystä (Discussion). Artikkeli päättyy lähdeluetteloon.

Artikkelien luonne voi vaihdella, ja lehdissä on tavallisesti omat osastonsa erityyppisille artikkeleille. Varsinaiset artikkelit, jotka kuvaavat tutkimuksen tuloksineen, ovat lehtien pääasiallista sisältöä, mutta lisäksi on muitakin:

  • Letter on lyhyt, usein korkeintaan nelisivuinen raportti, jossa tutkijaryhmä kuvaa jonkin huomattavan edistysaskeleen tai merkittävän löydön. Letterit katsotaan kiireellisiksi, ja ne julkaistaan yleensä varsin nopeasti.
  • Research notes on lyhyt artikkeli, jossa tutkijat kuvaavat lyhyesti jonkin mielenkiintoisen ilmiön, joka usein liittyy aikaisempaan julkaisuun. Ne eivät ole yhtä kiireellisiä kuin letterit.
  • Supplements ovat usein kymmenien tai satojen sivujen pituisia taulukoita, jotka kuvaavat artikkelin perusteena olevat mittaustulokset. Nykyään supplementit julkaistaan lähes aina sähköisessä muodossa ja niitä painetaan paperille enää harvoin.
  • Review (eli katsausartikkeli) on laaja, tavallisesti useiden kymmenien sivujen mittainen artikkeli, jossa joku arvostettu tutkija tekee tavallisesti tiedelehden toimituksen pyynnöstä (invited review) yhteenvedon edustamansa tutkimusalan tuloksista. Review-artikkelit eivät esittele uutta tietoa vaan tarjoavat tehokkaan tietopaketin, jonka perusteella on mahdollista saada kuva koko alasta ja sen kehityksestä.

Lisäksi monissa etenkin aikakauslehtimäisissä julkaisuissa voi olla esimerkiksi kirja-arvosteluja ja lukijakirjeiden osasto. Ne eivät ole vertaisarvioituja, eikä niitä pidetä tieteellisinä artikkeleina.

Vaikuttavuuskerroin

muokkaa

Eri julkaisusarjat eivät ole keskenään tasa-arvoisia, ja mittareita erojen hahmottamiseksi on kehitetty 1960-luvulta lähtien. Tärkeä mittari on vaikuttavuuskerroin (engl. impact factor), joka ilmaisee karkeasti sen, kuinka usein kyseisen julkaisusarjan artikkeleihin viitataan.[3] Vaikuttavuusindeksi on kuitenkin ongelmallinen, sillä sitä on hyvin vaikea määrittää tasapuolisesti, etenkään eri tieteenalojen välistä vertailua ajatellen. Kerroin suosii englanninkielistä julkaisutoimintaa aloilla, joilla julkaisutahti on tiheä ja tuoreeseen tutkimukseen viitataan paljon. Vaikuttavuuskertoimet ovat myös tiedepoliittinen kysymys, sillä niitä laskevat kaupalliset yritykset ja niihin perustuva arviointi vaikuttaa esimerkiksi tutkimusalojen rahoitusvalinnoissa. Julkaisun vaikuttavuuskerroin ei myöskään kerro paljoakaan yksittäisen tiedeartikkelin merkityksestä, sillä oivalliset artikkelit nousevat usein esiin tieteenalalaan vasta usean vuoden viipeellä, kun taas kohuartikkelit saattavat kerätä huomattavan viittausmäärän pian julkaisun jälkeen.[4] Vaikuttavuuskerroin ei yleensä myöskään nosta esille kansallisesti tai paikallisesti keskeisen tutkimuksen merkitystä.[5] Kerroin on kuitenkin vain yksi mitta, ja joskus tutkimus voi saada enemmän huomiota pienessä ja kapea-alaisessa lehdessä kuin suuressa ja arvovaltaisemmassa sarjassa. Kunkin tieteenalan tutkijat ovat yleensä melko yksimielisiä parhaista julkaisukanavista.

Tunnettuja tiedejulkaisuja

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. What Are Scientific Journals? American Psychological Association, apa.org. Viitattu 1.11.2022. (englanniksi)
  2. Tieteelliset verkkolehdet. TISCI.FI. Viitattu 2.3.2015.
  3. Holly Else: Impact factors are still widely used in academic evaluations Nature, nature.com. 11.4.2019. Viitattu 31.10.2022. (englanniksi)
  4. Paula Stephan, Reinhilde Veugelers & Jian Wang: Reviewers are blinkered by bibliometrics Nature. 544 (2017): 411–412, nature.com. 27.4.2017. Viitattu 31.10.2022. (englanniksi)
  5. Diana Hicks, Paul Wouters, Ludo Waltman, Sarah de Rijcke & Ismael Rafols: Bibliometrics: The Leiden Manifesto for research metrics Nature. 520 (2015): 429–431, nature.com. 22.4.2015. Viitattu 31.10.2022. (englanniksi)

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Karvonen, Erkki & Kortelainen, Terttu & Saarti, Jarmo: Julkaise tai tuhoudu! Johdatus tieteelliseen viestintään. Tampere: Vastapaino, 2014. ISBN 978-951-768-425-5.

Aiheesta muualla

muokkaa