Wikipedia

Naruhame

Naruhame oli Skandinavian pronssikauden kulttuurissa yleisesti käytetty erityinen hametyyppi, jonka merkitystä on pohdittu paljon. Aiemmin hame näkyi arkeologiassa harvoin, sillä orgaanisena materiaalina se on lahonnut helposti luonnossa. Kuitenkin Tanskassa rakennettiin eliitille hautakumpuja, joiden rakenteen ansiosta tammiarkut, vainajat, heidän vaatteensa ja muut organiset materiaalit säilyivät tunnistettavina kolme tuhatta vuotta. Tämä hautakumpujen piirre on samalla avannut muutaman sadan vuoden pituisen ikkunan eliitin pukeutumiseen.[1][2][3]

Egtvedin tytön asu, jossa naruhame oli sidottu vyötärölle. Se on ainoa kokonaan säilynyt naruhame.

Nimitys muokkaa

Naruhame ei ole suomen kieleen vakiintunut nimitys, vaan se on suora käännös tanskan kielessä käytetystä sanasta. Muissa kielissä käytetään siitä erilaisia nimityksiä: tansk. snoreskørt, ruots. snörkjol ja engl. cord skirt, corded skirt, string skirt.[4][5][6][7][8]

Historiaa muokkaa

Naruhameita on löydetty eniten Tanskasta johtuen edellä kuvatusta tavasta haudata vainajia turpeesta rakennettuun hautakumpuun. Tiedetään kuitenkin, että Norjassa ja Ruotsissa on todennäköisesti myös käytetty naruhameita, sillä eräistä kohteista on löydetty naruhameissa käytettyjä pronssiputkia. Ensimmäinen hyvin säilynyt naruhame löydettiin vasta vuonna 1921.[1][2][3]

Naruhame muokkaa

 
Egtvedin tytön naruhameen rakenne.

Parhaiten säilynyt naruhame löytyi vuonna 1921, kun Egtvedin tytön tammiarkkuhautaa avattiin Tanskan Etelä-Jyllannissa. Egtvedin tytön naruhame oli valmistettu kutomalla narut yläreunan pirtanauhaan ja solmimalla ne alapäistään toisiinsa alareunaksi. Reunanauha antoi hameelle ryhtiä ja piti narut tiukasti yhdessä. Yläreunan nauha oli myös hametta pitempi, jolloin sillä osalla hame kiedottiin ja solmittiin vyötärölle. Egtvedin tytön hameen helman pituus eli reunanauhojen välimatka oli 38 senttimetriä, jolloin helma laskeutui polvien korkeudelle. Itse hame oli kuitenkin niin pitkä, että se puettiin kietomalla se kahdesti vyötärön ympäri. Näin se oli huomattavasti peittävämpi. Naruhameen narut valmistettiin kiertämällä kolme tai useampia villalankoja yhteen. Pronssikauden vaatteet ovat ainakin eliitillä ollut aina villasta tai nahasta.[5][8][2][3]

Egtvedin tytön hameessa ei ollut pronssiputkia, joita on löydetty esimerkiksi Ølbyn naisella. Vaikka Ølbyn naisen hautaa tutkittaessa naruhame oli lahonnut lähes jäljettömiin, sijaitsivat pronssiputket vielä kahdessa siistissä rivissä naisen vyötäröllä. Hän oli pujottanut pronssiputket naruihin ja solminut niiden alapuolelle solmut. Näin ne pysyivät paikallaan ja samalla hän saattoi lisätä niiden alle toisen putkirivin. Hameessa oli yhteensä vähintään 125 pronssiputkea. Vognserup Engen suolöytö on esitelty hyvin ja sen mukaan yksi pronssiputki painoi yli yhden gramman. Silloin 125 putkea painoi noin 150 grammaa lisää, mikä oli arjen touhuissa siedettävä lisärasite. Vognserup Engen suohon oli todennäköisesti uhrattu kaksi naruhametta, joiden mukana upposi 193 pronssiputkea. On varsin erikoista, että votiivilahjana annetaan vaatteita, mutta hameiden arvo oli korkea niihin solmittujen pronssiputkien vuoksi. Pronssiputket pitivät naisen liikkuessa kilisevää ääntä, mikä teki niistä todennäköisesti suosittuja.[9][10][11][2][3]

Naruhameen merkityksestä on keskusteltu pian jo sata vuotta. Sen käynnisti Egtvedin tytön hyvin säilyneet vaatteet. Koska pienoisveistoksissa naruhameiset tytöt suorittivat akrobaattisia kuperkeikkoja, joille löytyi vertaa Välimeren maiden kuvastosta, alettiin myös naruhameen käyttäjiä pitää riittien suorittajina tai jopa papittarina. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että naruhame oli kesäisin yleisesti käytössä ollut asuste. Se ei alun perin olisikaan ollut vain riittien suorittajan univormu, vaan tavallinen ja käytännöllinen kesäasu. Naruhame näkyy ruumishaudoissa ja votiivilahjoissa varhaispronssikaudella, mutta sen jälkeen se häviää arkeologisesta löytöaineistosta. Hautakumpukauden jälkeen alettiin vainajat polttaa ennen hautausta. Silloin hävisivät vaatteet, mikä on harmittavaa tutkimusten kannalta. Koska myöskään pronssiputkia ei enää esiinny polttohautauksessa, vaikka niihin tuotiin vielä muita pronssiesineitä, ovat naruhameet tai ainakin pronssiputket poistuneet muodista. Joissakin myöhäispronssikauden pienoispatsaille on valettu naruhameet, joten ainakin joskus niitä käytettiin. Muoti näyttäisi niiden osalta lyhentäneen helman pituutta. Kolmas mahdollisuus on se, että naruhame jäi myöhäispronssikaudella vielä käyttöön rituaalisissa menoissa. Tutkijoiden tiedot eivät vielä riitä tämän asian lopulliseen käsittelyyn.[8][1]

Naruhameeseen viittaavia löytöpaikkoja muokkaa

Alla on lueteltu ne Sophie Bergerbrantin löytämät arkeologiset kohteet (merkitty *), joissa havaittiin tutkimuksissa joko naruhameen jäänteitä tai pronssiputkia. Luettelossa on mukana myöhemmin lisättyjä muita naruhameeseen viittaavia löytöjä. Ruumishautaus on useimmiten tammiarkkuhautaus hautakumpuun, mutta osa vainajista on haudattu paasiarkkuihin tai maakuoppiin. Polttohautaus yleistyi periodilta III alkaen, ja sekä vainajan jäännökset että hauta-antimet saatettiin laittaa polttamisen jälkeen tammiarkkuun, paasiarkkuun tai uurnaan. Naruhameen jäänteet ovat useimmiten pronssiputkia, mutta joskus hautauksesta on löydetty naruhameen osia tai vain narua, ja joskus jää pronssiputkien sisälle pätkä narua. Ajoitussarake on varattu niille tammiarkkuihin tehdyille hautauksille, joista on voitu teettää vuosirenkaista tai radiohiiliajoituksella ajoitus. Muuten ajoituksena on esineiden tyypitykseen perustuva Monteliuksen periodiajoitus. Jos esineiden museoluettelon tunnusnumero tiedetään, se kirjataan lisälähteiden viereen. Lyhenne NM tarkoittaa Kööpenhaminan Tanskan kansallismuseota ja SHM tarkoittaa Tukholman Historiallista museota.[1]

Tunnettuja naruhameen jäänteitä tai pronssiputkia sisältäneet hautaukset
# kohteen nimi (maa)kunta valtio konteksti jäänteet ajoitus
(eaa.)		 virhe
(vuosia)		 periodi museo
nro.		 läh.
1. Pluggegård Bornholm Tanska ruumishautaus putkia - - III - *
2. Ols Kirke Bornholm Tanska ruumishautaus 40 putkea - - III - *
3. Billegravsgård Bornholm Tanska polttohautaus 2 putkea - - III - *
4. Store-Loftsgård Bornholm Tanska polttohautaus putkia - - III - *
5. Gyldensgård Bornholm Tanska polttohautaus putkia - - I–III - *
6. Sonnerup Frediksborg Tanska ruumishautaus 70 putkea - - II - *
7. Præstegårdsmark Frediksborg Tanska ruumishautaus putkia - - II - *
8. Veksø/Viksø Frediksborg Tanska ruumishautaus 1 putki - - II - *
9. Ølby Kööpenhamina Tanska ruumishautaus 125 putkea 1400 ± 100 II - *[2]
10. Måløv Kööpenhamina Tanska ruumishautaus 54 putkea - - III - *
11. Gerdrup Kööpenhamina Tanska ruumishautaus putkia - - II NM4788 *
12. Holte Kööpenhamina Tanska polttohautaus putkia - - III - *
13. Karlslund Kööpenhamina Tanska ruumishautaus putkia - - II - *
14. Såby Huse Kööpenhamina Tanska ruumishautaus 35 putkea - - III - *
15. Flinterupgård Holbæk Tanska polttohautaus 1 putki - - II - *
16. Svallerup Holbæk Tanska polttohautaus 5 putkea - - II - *
17. Årby Holbæk Tanska polttohautaus 6 putkea - - III? NM4321 *
18. Allerup Holbæk Tanska hautakumpu putkia - - III - *
19. Mastrup Holbæk Tanska hautakumpu putkia - - III - *
20. Hagendrup Holbæk Tanska hautakumpu putkia - - II - *
21. Kværkeby Sorø Tanska ruumishautaus putkia - - II - *
22. Tårnholm park Sorø Tanska ruumishautaus 4 putkea - - II - *
23. Ravnsby Lolland Tanska ruumishautaus putkia - - II - *
24. Boel Hjørring Tanska ruumishautaus putkia - - II - *
25. Bustrup Viborg Tanska ruumishautaus putkia - - II - *
26. Hverrehus Viborg Tanska ruumishautaus 178 putkea - - II - *[2]
27. Ginderup Thisted Tanska ruumishautaus naruhame - - III - *
28. Hammer Aarhus Tanska ? 2 putkea - - III - *
29. Nimtoft Randers Tanska ruumishautaus putkia - - II - *
30. Lille Almstok Ribe Tanska polttohautaus 1 putki - - III - *
31. Egtved Vejle Tanska ruumishautaus naruhame 1370 ± 0,5 II - * [2]
32. Trindhøj (hauta C) Ribe Tanska ruumishautaus narua 1330 ± 10–15 II - *
33. Rege Jæren Norja ruumishautaus putkia - - II–III - *
34. Bore Klepp Norja ruumishautaus putkia - - II - *
35. Åkarps Villans Skåne Ruotsi ? putkia - - III - *
36. Bjärsgård 2 Skåne Ruotsi ruumishautaus putkia - - III - *
37. Bosgården Skåne Ruotsi ruumishautaus 13 putkea - - II - *
38. Viarp Skåne Ruotsi ? 24 putkea - - III - *
39. Lars Perssons Plan Skåne Ruotsi ruumishautaus 77 putkea - - III - *
40. Valleberga 5:2 Skåne Ruotsi ruumishautaus 20 putkea - - II/III - *
41. Simris-Nöbbelö Skåne Ruotsi ? 3 putkea + narua - - I–III SHM8762 *
42. V. Vemmerlöv 23 Skåne Ruotsi ruumishautaus 50 putkea - - III - *
43. Spärlinge Skåne Ruotsi ruumishautaus 9 putkea - - II - *
44. Gørlev Holbæk Tanska votiiviuhri 75 putkea - - II - *
45. Vognserup Holbæk Tanska votiiviuhri 193 putkea - - II - *[12]
46. Rådbjerg Hjørring Tanska votiiviuhri 31 putkea - - II - *
47. Prästlycke Småland Ruotsi votiiviuhri putkia - - III - *
48. Turinge Södermanland Ruotsi votiiviuhri 30 putkea - - III - *
49. Fårdal Viborg Tanska votiiviuhri pronssipatsas - - V - [13]
50. Grevensvænge Næstved Tanska votiiviuhri pronssipatsas 800 ± 100 V - [12]

Gallery muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Bergerbrant, Sophie: Ordinary or extraordinary? (Arkistoitu – Internet Archive)–Redressing the Problem of the Bronze Age Corded Skirt, Current Swedish Archaeology, s.73-96, vk 22, 2014, viitattu 20.6.2018
  2. ↑ a b c d e f g Kaul, Flemming: Sotetorp - endnu engang(tanskaksi)(englanniksi), Adoranten, 2007 viitattu 25.6.2018
  3. ↑ a b c d Guder og Grave: snoreskørt, viitattu 25.6.2018
  4. ↑ Tanskan kansallismuseo: Snoreskørter og ritualer, viitattu 20.6.2018 (tanskaksi)
  5. ↑ a b Tanskan kansallismuseo: Cord skirts and rituals, viitattu 20.6.2018 (englanniksi)
  6. ↑ Rössle, Anna: Han, hon eller hen i Håga- Vad spelar det för roll? (PDF) 2016. Uppsala, Ruotsi: Uppsalan yliopisto. Viitattu 20.6.2018. (ruotsiksi)
  7. ↑ Leafloor, Liz: The Surprising and Iconic Bronze Age Egtved Girl: Teenage Remains Tell a Story of Trade and Travel, 22.3.2015, Ancient Origins, viitattu 20.6.2018 (englanniksi)
  8. ↑ a b c Felding, Louise: The Egtved Girl-Travel, Trade & Alliances In The Bronze Age, Adoranten, 2015, viitattu 25.6.2018 (englanniksi)
  9. ↑ Guder og Grave: Nordhøj, viitattu 25.6.2018
  10. ↑ Guder og Grave: Nordhøj, hauta-antimet, viitattu 25.6.2018
  11. ↑ Frost, Lise: Vognserup Enge – Et offerfund med kvindesmykker fra den ældre bronzealder (Arkistoitu – Internet Archive), Aarbørger for nordisk oldkyndighed og historie, 2008, viitattu 25.6.2018
  12. ↑ a b Jensen, Jørgen: De hellige handlinger Den Store Danske. Gyldendal. Viitattu 25.6.2018. (tanskaksi)
  13. ↑ Mikkelsen, Martin: Fårdalfundet i yngre bronzealders kulturlandskab, viitattu 25.6.2018

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Naruhame&oldid=21231276”