Fårdalin kätkö

Fårdalin kätkö (tansk. Fårdalfyndet, Faardalfyndet ) on Tanskan Viborgista vuonna 1926 löytynyt pronssiesineitä sisältänyt maakätkö. Tanskan kansallismuseo, jossa osa esineistä on näytteillä, käyttää löydöstä nimitystä votiivilöytö, vaikka kätkö olisi varmempi nimitys. Löytö on ajoitettu Monteliuksen periodille V eli ajanjaksolle 900–700 eaa.

Fårdalin kätkön naispatsasa ja käärmepatsas naruhameen päällä.

Vastaava kaularengas kuin Fårdalissa. (B802, Løve Mark, Gerlev sogn, Tanska)

Taustan vyökulho (B11645) on Fårdalin kätköstä.

Historiaa

Kesällä 1926 oltiin rakentamassa rautatietä Viborgin ja Fårupin välille ja sitä varten oltiin ottamassa hiekkaa ja soraa kahden laakson väliseltä Krummedigen mäeltä. Silloin osui työmies Alfred Petersen lapiollaan pieneen pronssiseen vyökulhoon. Hän kutsui paikalle esimiensä, jotka alkoivat yhdessä nostaa kätköä päivänvaloon. Noin puoli metriä maanpinnan alla sijaitsi kaksi pronssikulhoa vierekkäin täynnä muita pronssiesineitä. Näiden päällä makasi osittain säilynyt nahkavyö.

Rautatieyhtiön insinööri otti yhteyttä kansallismuseoon ja kutsui museoinspektööri Hans Kjærnin käymään työmaalla. Esineet otettiin museon haltuun ja niistä maksettiin 500 kruunua, jonka jakoivat löytäjä ja esimies keskenään.

Löydön esineet

Korut

Löytöön sisältyi 23 pronssista valettua esinettä ja kolme nahkaisen vyön kappaletta. Suurimmat esineet olivat naisten selkäpuolelle vyöllä vyötärölle kiinnitettävät vyökulhot. Näissä kulhossa kuljetettiin ilmeisesti henkilökohtaisia tavaroitakin, koska niissä on ollut usein puinen luukku. Vyökulhoja oli kaksi (Tanskan kansallismuseon numerolla B11645 ja B11646), mutta vatsan puolelle vyöhön kiinnitettäviä tutuluksia (B11647) oli vain yksi. Sitten löytyi edestä avattava spiraali- ja lehtikoristeinen kaulakoru (B11648). Rannekoruja oli kahdet erilaiset. Nimellä manchetarmring (B11649 ja B11650) oli kumpaankin käteen yksi. Ne ovat yhtä pitkät kuin ovat leveitäkin. Renkaat ovat avoimet ja ne kiristettiin ranteisiin nauhalla, joka pujotettiin kuuden reiän läpi. Renkaiden sivuilla roikkuu pronssiketjut. Toiset rannekorut ovat spiraalirannerenkaat (B11651 ja B11652). Renkaat oli kiedottu pronssinauhasta, jonka poikkileikkaus on kolmion muotoinen. Nauhaa oli kiedottu 12–13 kierrosta ympäri. Viimeinen käsirengas on yksinkertainen rengas, jossa koristeena on pyöreä rengas (B11653). Muut pronssiesineet olisivat voineet kuulua sekä miehelle että naiselle. Niitä ovat T-kirjaimen muotoinen nappi (B11654), vaateneula (B11655), jossa on päässä pyöreä koristelevy ja ompeluneula (B11656). Löydön mukaan kuului nahkavyön kappaleet (B11659, AdB11659 ja B11668), jotka eivät ole säilyneet kovin hyvin. Vyön päässä oli ollut koristehela (B11658), jossa oli kiliseviä helyjä, ja vyöstä on peräisin myös toinen hela (B11660). Lisäksi kätköstä löytyi vielä pronssivalun jäännös (B11657) ja pronssiesineen katkelma (B11669), sekä kaksi orgaanista amulettia (B11666 ja B11667).

Koriste-esineet

Erikoisimmat löytökokonaisuuden muodostivat neljä eläinhahmoa ja yksi ihmishahmo. Ne luokitellaan pienoispatsaiksi ja ne otaksutaan olevan peräisin pienoismallista. Yksi on kaksipäinen hevos- tai kauriseläinkoriste, jossa päiden välissä seisoo vesilintu (B11661). Kaksi muuta ovat hevos- tai kaurispäät (B11662 ja B11663), joiden ”sarvet” muodostavat renkaat. Viimeinen eläin on käärme tai lohikäärme, sillä sen niskasta kääntyy esille lanka (B11664). Käärme mutkittelee viidesti ennen hännän kiertymistä rullalle. Ihmiskuvio esittää polvistunutta naruhameista tyttöä (B11665), jonka ainoa vaatekappale tuo hame on. Sen suuret silmät on kultausta ja oikea käsi on kohotettuna korvan korkeudelle. Käsi on valettu renkaaksi, joten patsas on voinut kantaa jotakin esinettä. Ihmishahmo on kätkön kuuluisin esine juuri tuon naruhameen vuoksi.

• 
  Ihmishahmo, naruhameinen nainen
• 
  Ihmishamo takaviistosta
• 
  Kaksi hevosenpäätä ja sorsa
• 
  Hevoset takaviistosta
• 
  Hevosenpää
• 
  takaviistosta
• 
  Käärme

Lisätietoa

Kauriin päät voivat suositun selityksen mukaan olla hevosenpäitä. Hevoset olisivat aurinkohevosia, joiden niskasta on kalliopiirroksissa tai pronssiesineiden koristelussa vedetty viivat aurinkoon. Hevonen esiintyy myös monissa laivojen piirroksissa keulan tai perän pystypuissa. Laivojakin kutsutaan aurinkolaivoiksi, joten näiden kahden yhteys voidaan näin hyväksyäkin. Naishahmon käteen on toisen selityksen mukaan ollut kiinnitettynä naru takana tulevasta käärmeestä. Tällainen kuva esiintyy Vestrupista löytyneessä partaveitsessä.

Grevensvængen löydössä oli myös muutama pienoispatsas ja niilläkin oli alustaan kiinnittämistä varten hahlot. Kummatkin löydöt arvellaan kuuluneen pienoismalliin, yleisen tulkinnan mukaan laivaan, jossa pienoispatsaiden asetelma esitti jotakin uskonnollista aihetta.