Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista järjestöä. Muita naisten puolueita täsmennyssivulla.

Naisten puolue (Naisp.) oli suomalainen 1990-luvun alkupuolella toiminut puolue. Naisten asiaa ajanut puolue osallistui kahdesti eduskuntavaaleihin ja kerran kunnallisvaaleihin, mutta sen listoilta ei valittu kansanedustajia tai valtuutettuja.

Naisten puolue
– Naisliike
Perustettu 1989
Lopetti 1995
Kotisivu www.iwn.fi/nais

Järjestö merkittiin yhdistysrekisteriin marraskuussa 1989[1] ja puoluerekisteriin vuotta myöhemmin.[2] Alkuvaiheessa projektia vetivät Anja Hämäläinen, Mirjam Airio-Murola ja Kirsti Viljamaa. Perustajien esikuvana oli Islannissa toiminut Naisten lista (Kvennalistinn).[3] Yhdistyksen nimi oli aluksi Naisliike, kunnes se joulukuussa 1990 vaihdettiin Naisten puolueeksi.[2] Ensimmäinen puoluekokous pidettiin tammikuussa 1991, jolloin puheenjohtajaksi valittiin kokoomuksesta edelliskesänä loikannut Espoon kaupunginvaltuutettu Marjaliisa Muurman. Kokoukseen osallistui noin 50 puolueen kannattajaa.[4] Vuonna 1995 puolueen toimintaan osallistui noin 200 aktiivia.[5]

Järjestö poistettiin puoluerekisteristä kesäkuussa 1995 sen jäätyä ilman paikkoja kaksissa eduskuntavaaleissa.[2] Puolueen oli tarkoitus kerätä kortit uudestaan.[5] Puolueen kotisivuja päivitettiin vielä joulukuussa 1995.[6]

Naisten puolue osallistui Naisjärjestöt Yhteistyössä – Nytkis -yhdistyksen toimintaan. Puolueen edustajia osallistui kansainvälisiin naiskonferensseihin ja se järjesti Naisten puolueiden yhteispohjoismaisen seminaarin Turussa.[7]

Heinäkuussa 1994 Naisten puolue päätti ylimääräisessä edustajakokouksessaan vastustaa Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa.[8]

VaalitMuokkaa

Tulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
1991 0 12 725 0,47 %
1995 0 7 919 0,28 %
Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
1992 0 1 994 0,07 %

Eduskuntavaaleissa 1991 Naisten puolueella oli ehdokkaita kaikissa Manner-Suomen vaalipiireissä Kymiä lukuun ottamatta. Kannatus oli suurinta Helsingissä (1,1 %). Vuonna 1995 puolueella oli lista kymmenessä vaalipiirissä. Kannatus oli jälleen vahvinta Helsingissä (0,8 %).[9] Naispuolueen ehdokkaita olivat muun muassa Tarja Smura (Miss Suomi 1993) ja Sanelma Vuorre (Miss Messuhalli 1941).[10] Eniten henkilökohtaisia ääniä keräsi puheenjohtaja Söderling (1 418).[11]

Puolue teki vaaliliittoja LKP:n, SKL:n, SMP:n,[12] SEP:n,[13] EKA:n, EVY:n,[14] ja EPV:n[15] kanssa.

Kunnallisvaaleissa 1992 Naisten puolue asetti oman listansa vain Helsingissä (1 221 ääntä / 0,5 %) ja Espoossa (773 / 0,9 %).[16]

Vuoden 1994 presidentinvaalissa puolue tuki Eeva Kuuskoskea ensimmäisellä ja Elisabeth Rehniä toisella kierroksella.[17]

Vuonna 1991 puolue osallistui omalla listallaan Helsingin Puhelinyhdistyksen edustajiston vaaleihin.[18]

JohtoMuokkaa

PuheenjohtajatMuokkaa

VarapuheenjohtajatMuokkaa

  • Anja Hämäläinen 1991–?[4]
  • Vappu Maijala[20]
  • Satu Sjögren[20]

PuoluesihteeritMuokkaa

  • Anna-Liisa Savolainen 1991–?[4]
  • Pirkko Etelävuori[10]

LähteetMuokkaa

  1. Yhdistysrekisteri (Patentti- ja rekisterihallitus 2009)
  2. a b c Partier som införts och avförts ur partiregister 22.8.2005. Justitieministeriet. (ruotsiksi)
  3. Katri Peltola: Naiset perustamassa puoluetta "Vain miessydäminen nainen menestyy nykypuolueissa" (Helsingin Sanomat 8.3.1990)
  4. a b c d Naisliike tavoittelee viittä omaa edustajaa eduskuntaan (Helsingin Sanomat 9.1.1991)
  5. a b c d Anneli Sundberg: Amatööri naisten asialla (Helsingin Sanomat 11.6.1995)
  6. Etusivu (Naisten puolue)
  7. Naisten Puolue - vaihtoehtoista politiikkaa ihmisen ehdoilla (Naisten puolue)
  8. Naisten puolue vastustaa EU-jäsenyyttä (Helsingin Sanomat 19.7.1994)
  9. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit 1983–2015 (Tilastokeskus 2015)
  10. a b Ehdokkaat (Naisten puolue)
  11. Tulokset vaalipiireittäin (Oikeusministeriö 1995); Helsingin vaalipiiri
  12. Pekka Väisänen: Vaaliliitot ovat edelleenkin pienten puolueiden henkivakuutus (Helsingin Sanomat 28.1.1995)
  13. Tarja Smura ehdolla eduskuntaan (Helsingin Sanomat 11.1.1995)
  14. Ehdokasjoukko kutistui 2300:aan (Helsingin Sanomat 2.9.1992)
  15. Pikkupuolueiden kirjo värittää vaaliliittoja (Helsingin Sanomat 26.1.1991)
  16. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017)
  17. Petra Söderling: Suomessakin on naisten puolue mielipidekirjoitus (Helsingin Sanomat 15.2.1994)
  18. Kokoomus valtasi takaisin asemiaan puhelinyhdistyksen vaaleissa (Helsingin Sanomat 26.11.1991)
  19. Naisten puolue sai puheenjohtajan (Helsingin Sanomat 21.3.1994)
  20. a b Katri Peltola: Naisten puolue taistelee tasa-arvoon asti Ekologinen puolue vastustaa talouskasvua, joogalentäjät riitoja ja Evy-puolue vastuuttomuutta (Helsingin Sanomat 9.3.1995)

Aiheesta muuallaMuokkaa