Naisten puolue

Tämä artikkeli käsittelee suomalaista järjestöä. Muita naisten puolueita täsmennyssivulla.

Naisten puolue (Naisp.) oli suomalainen 1990-luvun alkupuolella toiminut puolue. Naisten asiaa ajanut puolue osallistui kahdesti eduskuntavaaleihin ja kerran kunnallisvaaleihin, mutta sen listoilta ei valittu kansanedustajia tai valtuutettuja.

Naisten puolue
Naisliike
Perustettu 1989
Lopetti 1995
Kotisivu www.iwn.fi/nais

Järjestö merkittiin yhdistysrekisteriin marraskuussa 1989[1] ja puoluerekisteriin vuotta myöhemmin.[2] Alkuvaiheessa projektia vetivät Anja Hämäläinen, Mirjam Airio-Murola ja Kirsti Viljamaa. Perustajien esikuvana oli Islannissa toiminut Naisten lista (Kvennalistinn).[3] Yhdistyksen nimi oli aluksi Naisliike, kunnes se joulukuussa 1990 vaihdettiin Naisten puolueeksi.[2] Ensimmäinen puoluekokous pidettiin tammikuussa 1991, jolloin puheenjohtajaksi valittiin kokoomuksesta edelliskesänä loikannut Espoon kaupunginvaltuutettu Marjaliisa Muurman. Kokoukseen osallistui noin 50 puolueen kannattajaa.[4] Vuonna 1995 puolueen toimintaan osallistui noin 200 aktiivia.[5]

Järjestö poistettiin puoluerekisteristä kesäkuussa 1995 sen jäätyä ilman paikkoja kaksissa eduskuntavaaleissa.[2] Puolueen oli tarkoitus kerätä kortit uudestaan.[5] Puolueen kotisivuja päivitettiin vielä joulukuussa 1995.[6]

Naisten puolue osallistui Naisjärjestöt Yhteistyössä – Nytkis -yhdistyksen toimintaan. Puolueen edustajia osallistui kansainvälisiin naiskonferensseihin ja se järjesti Naisten puolueiden yhteispohjoismaisen seminaarin Turussa.[7]

Heinäkuussa 1994 Naisten puolue päätti ylimääräisessä edustajakokouksessaan vastustaa Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa.[8]

VaalitMuokkaa

Tulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
1991 0 12 725 0,47 %
1995 0 7 919 0,28 %
Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
1992 0 1 994 0,07 %

Eduskuntavaaleissa 1991 Naisten puolueella oli ehdokkaita kaikissa Manner-Suomen vaalipiireissä Kymiä lukuun ottamatta. Kannatus oli suurinta Helsingissä (1,1 %). Vuonna 1995 puolueella oli lista kymmenessä vaalipiirissä. Kannatus oli jälleen vahvinta Helsingissä (0,8 %).[9] Naispuolueen ehdokkaita olivat muun muassa Tarja Smura (Miss Suomi 1993) ja Sanelma Vuorre (Miss Messuhalli 1941).[10] Eniten henkilökohtaisia ääniä keräsi puheenjohtaja Söderling (1 418).[11]

Puolue teki vaaliliittoja LKP:n, SKL:n, SMP:n,[12] SEP:n,[13] EKA:n, EVY:n,[14] ja EPV:n[15] kanssa.

Kunnallisvaaleissa 1992 Naisten puolue asetti oman listansa vain Helsingissä (1 221 ääntä / 0,5 %) ja Espoossa (773 / 0,9 %).[16]

Vuoden 1994 presidentinvaalissa puolue tuki Eeva Kuuskoskea ensimmäisellä ja Elisabeth Rehniä toisella kierroksella.[17]

Vuonna 1991 puolue osallistui omalla listallaan Helsingin Puhelinyhdistyksen edustajiston vaaleihin.[18]

JohtoMuokkaa

PuheenjohtajatMuokkaa

VarapuheenjohtajatMuokkaa

  • Anja Hämäläinen 1991–?[4]
  • Vappu Maijala[20]
  • Satu Sjögren[20]

PuoluesihteeritMuokkaa

  • Anna-Liisa Savolainen 1991–?[4]
  • Pirkko Etelävuori[10]

LähteetMuokkaa

  1. Yhdistysrekisteri (Patentti- ja rekisterihallitus 2009)
  2. a b c Partier som införts och avförts ur partiregister 22.8.2005. Justitieministeriet. (ruotsiksi)
  3. Katri Peltola: Naiset perustamassa puoluetta "Vain miessydäminen nainen menestyy nykypuolueissa" (Helsingin Sanomat 8.3.1990)
  4. a b c d Naisliike tavoittelee viittä omaa edustajaa eduskuntaan (Helsingin Sanomat 9.1.1991)
  5. a b c d Anneli Sundberg: Amatööri naisten asialla (Helsingin Sanomat 11.6.1995)
  6. Etusivu (Naisten puolue)
  7. Naisten Puolue - vaihtoehtoista politiikkaa ihmisen ehdoilla (Naisten puolue)
  8. Naisten puolue vastustaa EU-jäsenyyttä (Helsingin Sanomat 19.7.1994)
  9. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit 1983–2015 (Tilastokeskus 2015)
  10. a b Ehdokkaat (Naisten puolue)
  11. Tulokset vaalipiireittäin (Oikeusministeriö 1995); Helsingin vaalipiiri
  12. Pekka Väisänen: Vaaliliitot ovat edelleenkin pienten puolueiden henkivakuutus (Helsingin Sanomat 28.1.1995)
  13. Tarja Smura ehdolla eduskuntaan (Helsingin Sanomat 11.1.1995)
  14. Ehdokasjoukko kutistui 2300:aan (Helsingin Sanomat 2.9.1992)
  15. Pikkupuolueiden kirjo värittää vaaliliittoja (Helsingin Sanomat 26.1.1991)
  16. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017)
  17. Petra Söderling: Suomessakin on naisten puolue mielipidekirjoitus (Helsingin Sanomat 15.2.1994)
  18. Kokoomus valtasi takaisin asemiaan puhelinyhdistyksen vaaleissa (Helsingin Sanomat 26.11.1991)
  19. Naisten puolue sai puheenjohtajan (Helsingin Sanomat 21.3.1994)
  20. a b Katri Peltola: Naisten puolue taistelee tasa-arvoon asti Ekologinen puolue vastustaa talouskasvua, joogalentäjät riitoja ja Evy-puolue vastuuttomuutta (Helsingin Sanomat 9.3.1995)

Aiheesta muuallaMuokkaa