Naftali Frenkel
Naftali Aronovitš Frenkel (ven. Нафта́лий Аро́нович Фре́нкель, 1883–1960)[1] oli neuvostokansalainen, joka vaikutti useiden suurten, Gulag-järjestelmään kuuluneiden työleirien johdossa, ensin Solovetskin saarilla, sitten Vienanmeren–Itämeren kanavan rakennustyömaalla ja edelleen Baikalin–Amurin rautatien rakennustyömailla.
.jpg)
Syntyperä muokkaa
Frenkelin taustasta ja syntyperästä on ollut erilaisia käsityksiä. Aleksandr Solženitsynin mukaan hän oli Konstantinopolissa syntynyt turkinjuutalainen, mutta hänen syntymäpaikakseen on mainittu myös Haifa Ottomaanien Palestiinassa tai Odessa Ukrainassa, ja hänellä on myös arveltu olleen juuria Itävalta-Unkarissa. Frenkelin vuonna 1933 tavanneen Arvo ”Poika” Tuomisen mukaan hän kuului suomenruotsalaiseen Frenckell-sukuun ja puhui ruotsia.[2]
Ura muokkaa
GPU vangitsi Frenkelin vuonna 1923 ja hänet passitettiin Solovetskiin kärsimään tuomiotaan. Siellä hän arvoituksellisella tavalla kohosi nopeasti rivivangista leirin johtotehtäviin. Vuonna 1927 hän vapautui ja siirtyi GPU:n palvelukseen. Vuosina 1931–1932 hän oli pahamaineisen Stalinin kanavan työmaan organisoija. Hän oli sinänsä kaoottisen Baikalin–Amurin radan pakkotyöleirin johdossa 1930-luvun lopussa, mutta onnistui itse välttämään Stalinin vainot. Vuosina 1937–1945 Frenkel oli valtakunnallisen radanrakennuksen päähallinnon johtajana.
Kuollessaan Moskovassa 1960 Frenkel oli arvoltaan kenraaliluutnantti.[3] Hän oli sosialistisen työn sankari ja sai kolmesti Leninin kunniamerkin.
Lähteet muokkaa
- Aleksandr Solženitsyn: Vankileirien saaristo:(Arhipelag GULAG) 1918-1956 Taiteellisen tutkimuksen kokeilu. Tampere: Kustannuspiste Oy, 1976. ISBN 951-95191-5-7.