Mustjärv (Nohipalu)
Mustjärv (myös Nohipalu Mustjärv, Tsernajärv) on Virossa Põlvamaalla Räpinan kunnan Nohipalon kylässä sijaitseva järvi.[1]
| Mustjärv | |
|---|---|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Räpinan kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Mädajõen valuma-alue |
| Laskuoja | Rebasmäe oja [1] |
| Järvinumero | VEE2129800 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 61,6 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,89 km [1] |
| Leveys | 0,39 km [1] |
| Rantaviiva | 2,324 km [1] |
| Pinta-ala | 22,2 ha [1] |
| Tilavuus | 0,000854 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 3,9 m [1] |
| Suurin syvyys | 8,9 m [1] |
| Valuma-alue | 9,7 km² |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Mustjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järvi on 890 metriä pitkä, 390 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 22,2 hehtaaria. Se sijaitsee melko tasaisella hiekkakankaalla ja sen luoteispäässä sijaitsee soranottoalue. Siihen tulee Nohipalosta tie, joka haarautuu järven pohjoispuolella pikkutieksi, johon rakennettu parkkipaikka uimarannalla kävijöille. Järven syvyys on 8,9 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu on 3,9 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven luoteisosassa, mutta jo järven keskiosassa sijaitsee matalikko. Järven ympäristö on mäntyvaltaista kangasmetsää, mutta monia rantoja reunustaa suovyöhyke. Rantavesi on hiekka- tai sorapohjaa.[1][2][a]
Luontoarvoja ja luokittelu muokkaa
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti asidotrofiseksi järveksi, jonka vesi on samanaikaisesti sekä humuspitoista että mineraalipitoista (vir. atsidotroofne tai mineraalmaa huumustoiteline, AT).[2]
Järven pohja muodostuu ruskeasta sorasta, jonka päälle on laskeutunut yli metrinen lietekerros. Järvessä on pieni läpivirtaus, joka on muuttanut sen täysin erilaiseksi kuin viereisen Valgõjärven. Vesi vaihtuu järvessä keskimäärin 3 kertaa vuodessa [1] eli sen laskennallinen viipymä on noin 122 vuorokautta. Vedenväri on punaruskea tai ruskehtavan punainen. Sen näkösyvyys on 0,4–1,0 metriä. Vaikka järvi on matala ja alttiina tuulille, muodostuu siihen talvisin ja kesäisin lämpötilakerrostumat. Päällysveden ja alusveden lämpötilaero voi olla 20 astetta. Hapettomuutta esiintyy kerrostumisvaiheen lopussa jo kolmen metrin syvyydessä. Vesikasvillisuutta esiintyy vain 10 lajia. Järven planktonkasvusto sisältää harvinaisiakin lajeja. Järvessä elää ainakin hauki.[3]
Vesistösuhteita muokkaa
Mustjärv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, jossa sen lasku-uoma Rebasmäe oja on Mädajõen sivuhaara. Järveen on johdettu kaksi metsäojaa, jotka tuovat siihen myös suovettä. Järven valuma-alueen pinta-ala on 9,7 neliökilometriä. Rebasmäe oja yhtyy Mädajõgeen kahdeksan kilometrin päässä Järvepäässä ja se vuorostaan Võhandu jõgeen siitä 12 kilometrin päässä. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Keskkonnaregister: Mustjärv (VEE2129800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 1.10.2020. (viroksi)
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.10.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mustjärv (Nohipalu Mustjärv, Tsernajärv), kalapeedia.et, viitattu 1.10.2020
Aiheesta muualla muokkaa
- Nohipalun Mustjärv (Mustajärvi), visitestonia.com