Murheellisten laulujen maa

”Murheellisten laulujen maa”
Eppu Normaali
Singlen ”Murheellisten laulujen maa” kansikuva
Singlen tiedot
 Albumilta Tie vie
 Julkaistu toukokuu 1982
 Tyylilaji suomirock
 Kesto 03.21
 Levy-yhtiö Poko Rekords
Eppu Normaalin muut singlet
”Pannaan pannaan”
1982
”Murheellisten laulujen maa”
1982
”Ballaadi kaiken turhuudesta”
1983

Murheellisten laulujen maa on suomalaisen Eppu Normaalin vuonna 1982 julkaistu single ja samanniminen kappale. Kappale julkaistiin vuonna 1982 albumilla Tie vie.

Kappale oli yhtyeen ensimmäinen menestyskappale, jota ei voi pitää punkkina tai uutena aaltona vaan se on lähempänä perinteistä suomirockia. Se oli alun perin tarkoitettu suomalaisen alakuloisen iskelmämusiikin parodiaksi.[1] Se nousi singlelistalle sijalle 3 ja jukebox-listalle sijalle 2.[2]

Kappaleen taustasta

muokkaa

Martti Syrjä kertoi televisio-ohjelmassa Lähikuvassa: Eppu Normaali (1983) kappaleen taustasta seuraavaa:[3]

»Mikään ei mua ainakaan itseäni ärsytä jollakin lailla kuin enemmän se, kun suomalainen elokuvantekijä tekee elokuvan, niin se tuntuu, että mikään muu ei oo riittävä henkinen pohja sille, mikään muu ei tunnu riittävältä kuin semmoinen inhimillisen surkeuden kuvaaminen, se että kun menee niin päin helvettiä, että pienemmät asiat ei riitä, eikä kukaan tee Suomessa elokuvia tai musiikkia, tota vanhempien ihmisten iskelmämusiikkia siltä pohjalta, että onnellisista ihmisistä tehtäisiin kuvaus, vaan aina päinvastoin, aina niinkun Elämän valttikortit –laulut ja yksinäinen ja petetty ja mitä näitä lauluja nyt on, ne on aina sitä samaa surkeutta, ja mulla oli ollut tämmönen idea, että tehdä sankariksi siihen lauluun semmonen tän suomalaisen iskelmätyylin sankareitten näkönen sankari, jolla menee kaikki päin helvettiä, alusta loppuun asti, ja nauraa tältä pohjalta sille, samalla sitten tuli mieleen nää vanhat kirvesmentaliteetit, että kirveellähän on maailman sivu ajettu perheet lumihankeen, kun on vähänkin viinaa juotu suomalaisessa perheessä, ja sitten mulle tuli tämmöinen naurettavuus siihen mieleen, että isät ovat ylpeitä pojistaan, kun he noudattavat vanhaa linjaa ja ajavat perheensä lumihankeen, niinkun kerta toisensa jälkeen, ja levynkantta myöten siihen tuli tämmöinen kuva, jossa isän käsi nousee mullasta, niinkun haudasta, ja ojentaa kirvestä pojalleen, että se on semmoinen suomalainen versio tästä Excalibur-tarusta, tästä kuningas Arthurin, kun vedestä nousi käsi, joka antoi sen miekan… no joo, se on tyypillistä meille…»

Myöhemmin, vuonna 2017 Syrjä kertoi seuraavaa:[4]

»Silloin oli muotia tehdä sellaisia kappaleita kuin Viikonloppuisä ja Elämän valttikortit. Piti mennä mahdollisimman huonosti, että ihmiset saatiin samaistumaan. … Siitä tuli paljon enemmän kuin pilkkalaulu iskelmäkliseistä. Siitä tuli kollaasi koko suomalaisesta synkistelyperinteestä. Siitä tuli paljon isompi juttu kuin alun perin oli tarkoitus.»

Suosio äänestyksissä

muokkaa

”Murheellisten laulujen maa” on Eppu Normaalin tunnetuimpia lauluja ja tavallisesti kärkipäässä äänestyksissä, joissa valitaan kaikkien aikojen suomalaista (rock-)kappaletta. Se valittiin esimerkiksi Suosikki-nuortenlehden parhaaksi suomalaiseksi rock-kappaleeksi vuonna 1982.lähde? Kappale pärjäsi hyvin myös Helsingin Sanomien järjestämässä äänestyksessä, jossa etsittiin Suomen synkintä laulua. Äänestyksen perusteella koottiin albumi Synkkien laulujen maa, jolla kappale on mukana.[5]

Julkaisut

muokkaa

Singlet

muokkaa
  • 7" single julkaistu 05/1982
  • A-puoli: ”Murheellisten laulujen maa”, B-puoli: ”Pink Panther theme” (säv. Henry Mancini)

7"-singleversio julkaistiin myös osana Singlet 1978–1991 -boksia (2003), joka koostui 20 CD-singlestä.

Albumeilla

muokkaa

Muiden esittämänä

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Elävän arkiston bonus: Iskelmä-Suomi on murheellisten laulujen maa Yle.fi. 31.3.2013. Arkistoitu 18.3.2016. Viitattu 15.10.2015.
  2. ELE - EQU suomenlistalevyt.blogspot.fi. Viitattu 9.3.2017.
  3. Lähikuvassa: Eppu Normaali (1983), Yle, esitetty uudelleen 7.8.2016.
  4. Martti Syrjä: Murheellisten laulujen maa oli alun perin tarkoitettu parodiaksi Aamulehti. 06.10.2017. Arkistoitu 23.1.2018. Viitattu 23.01.2018.
  5. Suomen synkin laulu -sarjan jutut (digitilaajille)