Tie vie

Eppu Normaalin albumi
Tämä artikkeli käsittelee albumia. Tie vie on myös Terveyskeskus ja Mana Mana -yhtyeiden levyttämä kappale.

Tie vie on suomirockyhtye Eppu Normaalin viides studioalbumi, joka julkaistiin kesäkuussa 1982. Albumin tunnetuin kappale on ”Murheellisten laulujen maa”, joka on saanut paljon radiosoittoa ja muodostunut suomirockin klassikoksi.

Tie vie
Eppu Normaali
Studioalbumin Tie vie kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  maalis-huhtikuu 1982
 Studio  MSL-studio
 Julkaistu kesäkuu 1982[1]
(23.11.1987 1. CD-painokset)
(lokakuu 2003 2. CD-painos)
(2008 vain palapelin kanssa)
 Formaatti LP-levy (PÄLP 35)
C-kasetti (POKS-35)
CD-levy (POKOCD15)
 Tuottaja(t) Mikko Syrjä
 Tyylilaji suomirock, pop rock
 Kesto 42.04
 Levy-yhtiö Poko Rekords Oy
Jee-Jee Music Oy
Unitor Oy
 Levymerkki Poko Rekords
Muut kannet

Albumin takakansi.
Listasijoitukset

 Suomi: 1. (2 viikkoa, kesäkuu 1982)[1]

Eppu Normaalin muut studioalbumit
Cocktail Bar
1981
Tie vie
1982
Aku ja köyhät pojat
1983
Singlet albumilta Tie vie
  1. Murheellisten laulujen maa / Pink Panther Theme”
    Julkaistu: toukokuu 1982[1]

Tie vie nousi listaykköseksi kahden viikon ajaksi ja sai kriitikoiltakin huomattavasti paremman vastaanoton kuin edellinen albumi Cocktail Bar.[2] Albumi pysyi Suomen levylistoilla yhteensä 19 viikon ajan.[1] Albumi saavutti kultalevyrajan vuonna 1982 ja platinalevyrajan vuonna 2005. Levyä on myyty yhteensä 50 581 kappaletta.[3]

Albumi julkaistiin vuonna 1982 vinyylilevynä kahtena eri painoksena sekä C-kasettina Poko Rekordsin toimesta. 23. marraskuuta 1987 albumista julkaistiin ensimmäiset painokset CD-levynä. Lokakuussa 2003 julkaistiin uusi, digitaalisesti re-masteroitu CD-painos. Albumi julkaistiin vuonna 2008 yhdessä Legends Puzzle -palapelin kanssa 3000 kappaleen rajoitettuna painoksena.[4]

Albumin kansikuvana on Martti Syrjän maalaus, jossa poika liottaa jalkojaan Vahantajoessa. Tie vien julkaisu myöhästyi useita viikkoja, koska Syrjä käytti kokemattomuuttaan maalauksessa värejä, joiden kuivumista odotellessa teosta ei pystynyt liikuttamaan kuvattavaksi. Syrjä oppi virheestään ja maalasi kansikuvat jatkossa vesiväreillä.[2]

Tyyli muokkaa

Albumi merkitsi yhtyeelle musiikillista muutosta ja eräänlaista välivaiheen albumia. Yhtye oli luopunut ns. uuden aallon tyylistä ja albumilla on huomattavaa kosketinsoittimien runsaus ja kitaroiden vähyys. Albumi oli myös ensimmäinen, jolla Mikko Saarela ei toiminut pääsanoittajana, lyriikoista vastasi nyt ja jatkossa ensisijaisesti laulusolisti Martti Syrjä.

Albumilla soitetaan muihin Eppu Normaalin levyihin verrattuna runsaasti pianoa ja muita kosketinsoittimia. Niistä vastasi muun muassa Juice Leskinen Slamista ja Hassisen koneesta tuttu Eero "Safka" Pekkonen. Joissakin kappaleissa ei kuulla kitaroita ollenkaan, mikä on yhtyeelle epätavallista.

Kappaleet muokkaa

Kaikki kappaleet säveltänyt ja sovittanut Mikko Syrjä ja sanoittanut Martti Syrjä, ellei toisin mainita.

A-puoli muokkaa

  1. Murheellisten laulujen maa – 3.20
  2. Kuulen parran kasvun – 3.10
  3. Jackpot – 3.09
  4. Jumalan poika – 3.41
  5. Argentiina – 3.59 (san. Mikko Syrjä)
  6. Viihteen kuningas – 3.50 [5]

B-puoli muokkaa

  1. Vahantajoki – 4.45
  2. Pahan puun metsä – 4.21
  3. Tie vie – 3.00
  4. Näinä päivinä – 4.03
  5. Terve vaan ja onnea – 5.12 (san. Martti Syrjä ja Mikko Syrjä)[6]

Tietoa kappaleista muokkaa

Albumin tunnetuimman kappaleen Murheellisten laulujen maan lisäksi albumilla on useita suomalaisuutta käsitteleviä sanoituksia, joista ”Murheellisten laulujen maa” on yksi. Kappaleessa ”Argentiina” lauletaan näennäisesti Argentiinan ja Englannin välisestä jalkapallo-ottelusta, vaikka teksti kertookin Falklandin sodasta. Kappaleessa ”Viihteen kuningas” yhtye on ironinen. Teksti näpäyttää sormille käsitystä, jonka mukaan 1980-luvun alkupuolen rockbändin tulisi laulaa ydinaseista ja muista isoista epäkohdista ollakseen yleisesti hyväksytty. Samaa ironiaa on levyn päätösraidassa ”Terve vaan ja onnea”, jonka keskeisenä teemana on rauhanjuna.

Kokoonpano muokkaa

Vieraileva muusikko muokkaa

  • Safka – piano, sähköpiano, urut ja laulu[7]

Tuotanto muokkaa

  • MSL Studio - äänitys (maalis- ja huhtikuussa 1982)
  • Mikko Syrjä - tuottaja
  • Martti Syrjä - kannet[7]
  • Mika Jussila - vuoden 2003 CD-painoksen 24-bittinen digitaalinen re-masterointi (Finnvox)[8]

Lähteet muokkaa

  • Luoto, Santtu: Tiimalasin santaa – Eppu Normaalin tarina. Porvoo: WS Bookwell Oy, 2000. ISBN 951-0-24344-2.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Pennanen, Timo: Sisältää hitin, levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972, s. 138. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5.
  2. a b Luoto 2000, s.140-141.
  3. Eppu Normaali - Kulta- ja platinalevyt Musiikkituottajat. Viitattu 24.9.2023.
  4. Eppu Normaali - Tie Vie - Releases Discogs. Viitattu 24.9.2023.
  5. Eppu Normaali - Tie Vie (1982, Vinyl) - Side A Discogs. Viitattu 24.9.2023.
  6. Eppu Normaali - Tie Vie (1982, Vinyl) - Side B Discogs. Viitattu 24.9.2023.
  7. a b c Eppu Normaali - Tie Vie (1982, Vinyl) - Backcover Discogs. Viitattu 24.9.2023.
  8. Eppu Normaali - Tie Vie (CD) - Innercover Discogs. Viitattu 24.9.2023.