Multiplikatiivinen funktio

Lukuteoriassa multiplikatiivisella funktiolla tarkoitetaan funktiota f, jolle kaikilla keskenään jaottomilla kokonaisluvuilla a ja b pätee f(ab) = f(a) f(b). Jos ehto pätee myös kaikilla luvuilla a ja b jotka eivät ole keskenään jaottomia, sanotaan funktion olevan täydellisesti multiplikatiivinen.[1]

Esimerkkejä multiplikatiivisista funktioista muokkaa

Esimerkkejä multiplikatiivisista funktioista, jotka ovat laajalti käytössä lukuteoriassa:

  •  (n): Eulerin fii  , niiden lukua n pienempien lukujen a lukumäärä, joilla a ja n ovat keskenään jaottomia.[2]
  •  (n): Möbiuksen funktio, niiden n:n alkutekijöiden lukumäärä, jotka ovat neliöttömiä. (täydellisesti multiplikatiivinen).[3]
  • syt(n,k): lukujen n ja k suurin yhteinen tekijä, missä k on kiinteä kokonaisluku.
  • d(n): luvun n positiivisten tekijöiden lukumäärä,[4]
  •  (n): kaikkien n:n positiivisten tekijöiden summa[4]
  •  k(n): sigmafunktio, joka on kaikkien luvun n positiivisten tekijöiden k:nsien potenssien summa. Erikoistapauksina
    •  0(n) = d(n) ja
    •  1(n) =  (n),
  • 1(n): vakiofunktio, määritellään 1(n) = 1 (täydellisesti multiplikatiivinen)[1]
  • Id(n): identtinen funktio, määritellään Id(n) = n (täydellisesti multiplikatiivinen)[1]
  • Idk(n): potenssifunktio, määritelty Idk(n) = nk kaikille luonnollisille luvuille (tai jopa kompleksiluvuille) k (täydellisesti multiplikatiivinen). Erikoistapauksina saadaan
    • Id0(n) = 1(n) ja
    • Id1(n) = Id(n),
  •  (n): funktio, joka on määritelty  (n) = 1 jos n = 1 ja = 0 jos n > 1, tunnetaan myös nimellä Dirichlet'n konvoluution multiplikatiivinen yksikkö tai yksikkö; Tämä kirjoitetaan toisinaan muodossa u(n), ettei sitä sekoiteta Möbiuksen funktioon  (n).
  • (n/p), Legendren symboli, missä p on kiinteä alkuluku (täydellisesti multiplikatiivinen).[5]
  •  (n): Liouvillen funktio, jonka arvo on niiden alkulukujen lukumäärä, jotka jakavat luvun n. Liouvillen funktio on täydellisesti multiplikatiivinen.[6]
  •  (n), joka määritellään  (n)=(-1) (n), missä additiivinen funktio  (n) on erillisten alkulukujen lukumäärä, jotka jakavat luvun n.
  • Kaikki Dirichlet'n karakteristikat ovat täydellisesti multiplikatiivisia funktioita.

Esimerkki aritmeettisesta funktiosta, joka ei ole multiplikatiivinen on r2(n) - kuinka monella tavalla luku n voidaan esittää kahden kokonaisluvun neliöiden summana, esimerkiksi

1 = 12 + 02 = (-1)2 + 02 = 02 + 12 = 02 + (-1)2

ja siten r2(1) = 4 ≠ 1. Tämä osoittaa, että funktio ei ole multiplikatiivinen. Kuitenkin r2(n)/4 on multiplikatiivinen.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Rosen, Kenneth H.: Elementary Number Theory and Its Applications. Reading, Massachusetts: Addison-Wesley, 1984. ISBN 0-201-06561-4. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. a b c Rosen, s. 166
  2. Rosen, s. 168–169
  3. Rosen, s. 173
  4. a b Rosen, s. 175
  5. Rosen, s. 291–292
  6. Rosen, s. 174
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.