Mudéjar
Mudéjar on nimitys muslimeille, jotka jäivät Espanjaan al-Andalusin reconquistan jälkeen 800–1400-luvuilla.[1] 1500-luvun alussa Kastilian ja Aragonian muslimit määrättiin kääntymään kristinuskoon, jonka jälkeen usein salassa islamia harjoittanut yhteisö tunnettiin moriskoina.
Termillä mudéjar viitataan myös arkkitehtuuri- ja taidetyyliin, jossa yhdistyvät eurooppalaisen gotiikan ja arabialaisen taiteen piirteet.
Nimi muokkaa
Termiä mudéjar alettiin käyttämään vasta 1400-luvulla ja ensimmäinen viittaus sanaan espanjalaisissa teksteissä on vuodelta 1462. Tätä ennen käytettiin termejä kuten mauri/moros eli maurit ja sarraceni/sarrahins eli saraseenit. Nimi on johdettu arabiankielisestä sanasta mudadjdjan tai ahl al-dadjn ja sillä viitattiin muslimeihin, jotka suojelurahaa maksaen jäivät asumaan kristittyjen valtaamille alueille.[2]
Historia muokkaa
Mudéjareista saatetaan puhua vuoden 803-4 jälkeen, jolloin frankkien kuningas Ludvig Hurskas valtasi Barcelonan ja valtauksen jälkeen alueen muslimeille taattiin tiettyjä oikeuksia. Kun Toledo vallattiin vuonna 1085 muslimeille, taattiin heidän omaisuutensa koskemattomuus ja moskeijat. Myös verotuksen luvattiin pysyvän ennallaan. El Cidin vallatessa Valencian vuonna 1094 muslimeille taattiin oikeus muuttaa maasta, ylläpitää uskontoaan ja vapautus pakkotyöstä. Saman mallin mukaisia oikeuksia tarjottiin muslimeille myös, kun kristityt valtasivat Tudelan vuonna 1115, Zaragozan vuonna 1118 ja Tortosan vuonna 1148. Oikeudet toimivat muslimeille tarjottujen oikeuksien mallina myös paljon myöhemmin, esimerkiksi Purchenan (1489), Almerian (1490) ja Granadan (1491) valtauksien jälkeen.[2]
Muslimeille tarjottujen oikeuksien syynä oli heidän taloudellinen merkityksensä. Näin heitä ei pyritty ajamaan pois, vaan valtauksien yhteydessä paenneita muslimeja pyrittiin jopa houkuttelemaan takaisin. Muslimiväestöä tarvittiin etenkin vallattujen alueiden maatalouden ylläpitämiseksi. Heritä vastoin kaupunkiväestö päätyi joidenkin valtausten yhteydessä karkotetuksi. Muslimiväestön korvaamista kristityillä alettiin myös suosia hiljalleen 1100-luvulta eteenpäin valloitusten edetessä ajan myötä. Moniin kaupunkeihin muodostui moreria-nimellä tunnettuja kaupunginosia, jonne muslimiväestö keskittyi. Muslimit muodostivat pitkään huomattavan osan valloitettujen alueiden väestöstä. Aragonian asukkaista he muodostivat 30 % ja Valencian asukkaiden valtaosan vielä 1300-luvulla. Muslimien tarkkaa määrää Kastiliassa ei tunneta, mutta heitä oli tarpeeksi jotta muslimien kapina 1200-luvulla muodosti merkittävän uhan.[2]
Kristityn vallan alaisuudessa monet muslimien tavat alkoivat hiljalleen kadota. Kulttuurillisen yläluokan kadottua esimerkiksi arabian kielen taito väheni ja lopulta kehkeytyi niin sanottu aljamiadokirjoitus, joka oli käytännössä espanjan kieltä arabialaisella kirjaimistolla kirjoitettuna. Arabian kieli hävisi lopulta kokonaan laajoista osista entistä al-Andalusia, mutta osa Valencian ja Aragonian asukkaista puhui ja kirjoitti arabiaa aina moriskojen karkotukseen saakka vuosina 1611-14. Mudéjarit sanan merkityksessä uskoaan vapaasti harjoittavina muslimeina Pyrenneiden niemimaalla sai päätöksensä 1500-luvun alussa. Kastiliassa kaikki muslimit määrättiin kääntymään kristinuskoon vuonna 1502 ja Aragoniassa annettiin vastaava määräys vuonna 1526. Kääntyneet ja heidän jälkeläisensä tulivat tunnetuksi moriskoina, jotka heidätkin karkotettiin lopulta 1600-luvulla. Osa moriskoista jatkoi islamin uskon harjoittamista salassa pakkokäännytyksen jälkeen.[2]
Taide muokkaa
Termillä mudéjar viitataan myös tuona aikana kehittyneeseen arkkitehtuuri- ja taidetyyliin, jossa yhdistyvät eurooppalaisen gotiikan ja arabialaisen taiteen piirteet.[3] Tyylin katsotaan yleisesti syntyneen 1100-luvulla Sahagúnissa.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Mudéjar Encyclopædia Britannica. Viitattu 4.3.2016.
- ↑ a b c d C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja Ch. Pellat: Encyclopaedia of Islam, Volume VII (Mif-Naz), s. 286-288. BRILL, 1998. ISBN 9789004094192. (englanniksi)
- ↑ Leena Valkeapää: Taidehistorian sanasto (PDF) 2003. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 9.3.2016.
- ↑ Arquitectura Mudéjar arteguias.com. Viitattu 11.3.2012. (espanjaksi)