Montereau-Fault-Yonne
Montereau-Fault-Yonne on kaupunki Seine-et-Marnen departementissa Île-de-Francen alueella Ranskassa. Kaupunki sijaitsee Seine- ja Yonne-jokien yhtymäkohdassa.
| Montereau-Fault-Yonne (Condate) Montereau |
|
|---|---|
 Montereaun sillat: vasemmalla Seinen ylittävä silta (kaksi kaarta), oikealla Yonnen ylittävä silta (kolme kaarta). |
|
 vaakuna |
|
  Montereau-Fault-Yonne |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ranska |
| Alue | Île-de-France |
| Departementti | Seine-et-Marne |
| Arrondissementit | Provins |
| Kantoni | Montereau-Fault-Yonne |
| Hallinto | |
| – Määri | Yves Jégo |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 9,10 km² |
| Korkeus | 47 m |
| Väkiluku (2013) | 17 103 |
| – Väestötiheys | 1 887 as./km² |
| Postinumero | 77130 |
| Motto: | Ville antique au confluent ("Vanha kaupunki jokien yhtymäkohdassa") |
Kaupungista käytetään usein lyhyesti nimitystä Montereau. Sen virallisen nimen loppuun on kuitenkin lisätty tarkenne "Fault-Yonne" käytetään erotukseksi muista samannimistä paikkakunnista, joita ovat Montereau-sur-le-Jard, joka myös sijaitsee Seine-Marnen departementissa, Melunin pohjoispuolella, sekä Montereau Loiret’n departementissa.
Maantiede muokkaa
Sijainti muokkaa
Montereau-Fault-Yonne sijaitsee Gâtinais-, Brie- ja Bassée-nimisten luonnonmaantieteellisten alueiden rajoilla Seine- ja Yonne-jokien yhtymäkohdassa. Koska Yonnen virtaama on suurempi kuin yhtymäkohtaan saapuvan Seinen yläjuoksun, voitaisiin maantieteellisin perustein väittää, että Seine laskee Yonneen eikä päinvastoin.
Montereau-Fault-Yonnen naapurikunnat ovat:
- pohjoisessa: Forges
- koillisessa: Saint-Germain-Laval
- idässä: Marolles-sur-Seine
- kaakossa: Cannes-Ecluse
- lounaassa: Varennes-sur-Seine
- lännessä: La Grande-Paroisse.
Pinta-ala ja korkeussuhteet muokkaa
Montereau-Fault-Yonnen kunnan pinta-ala on 9,10 neliökilometriä. Siellä maanpinnan korkeus vaihtelee 47 metristä 121 metriin.[1]
Vesistöt muokkaa
Vaikka Yonnen ja sen sivujokien varsille on rakennettu useita tekojärviä, tulvia esiintyy yhä säännöllisesti, varsinkin silloin, kun Yonnen ja Seinen virtaama on samanaikaisesti huipussaan. Todella suuri tulva sattui viimeksi tammikuussa 1955. Sen jälkeen kun Seinen varrelle vuonna 1966 valmistui tekojärvi, Lac d'Orient, tulvat tulivat entistä harvinaisemmiksi ja heikoimmiksi. Vielä harvinaisemmiksi ne tulivat sen jälkeen, kun Auben allas valmistui vuonna 1989 ja ryhdyttiin entistä parempiin varotoimiin.[2].
Kulkuväylät ja liikenneyhtiöt muokkaa
Pariisin ja Lyonin välinen rautatie kulkee Monterau-Fault-Yonnen kautta, ja sen varrella siellä on rautatieasema. Pariisin Gare de Lyonista Monterau'hon liikennöi SNCF:n Transilien-linja R[3].
Moottoritie A5 ja valtatie A6 kulkevat läheltä Montereaun ohi. Montereaun ja sen naapurikuntien alueella liikennöivät SiYonnen linja-autot.
Montereau-Fault-Yonnen jokisatama on 33 hehtaarin laajuinen teollisuussatama.
Nimen alkuperä muokkaa
Paikkakunnan nykyinen nimi johtuu keskiaikaisesta nimestä Monasteriolum, joka oli käytössä 1100-luvun alussa. Nimen vanhoja kirjoitusasuja ovat olleet Musterolium 1176, Musteriolum 1191, Mousterel en four d'Ion 1220, Monstrolium 1227, Forum Musteroli 1228, Monsterolum in furco Yone 1236 ja Monsterolium 1254.[4] Nimi johtuu ilmeisesti gallialais-roomalaisesta sanasta monasteriolu, joka oli latinan monasterium -sanan diminutiivinen johdannainen. Latinan sana monasterium merkitsee varsinaisesti luostaria, mutta sen johdannaista monasteriolum on aikoinaan käytetty paikoista, joissa on sijainnut pieni kappeli, vaikka paikalla ei olisi koskaan ollutkaan luostaria.[4] Samasta sanasta on muodostunut myös paikannimi Montreuil.[4] Nimellä Monasteriolum on ilmeisesti alkujaan tarkoitettu Seinen ja Yonnen väiin rakennettua Pyhälle Mauritiukselle omistettua kappelia. Tässä tapauksessa nimen loppuosa -iolu tai -euil on kuitenkin ilmeisesti sekoitettu toiseen diminutiiviseen johtimeen -el, joka useissa muissakin ranskan kielen sanoissa on aikojen kuluessa muuntunut muotoon -eau.[4]
Nimen loppuosa "Fault-Yonne" on keskiajalla esiintynyt muodossa en four de Yonne ("Yonnen haarassa"), mutta jo vuonna 1438 myös muodossa ou fault d'Yonne.[5]. Nimen nykyisessä muodossa esiintyvä sana fault johtuu nykysranskassa harvinaiseksi käyneestä verbistä faillir, jonka alkuperäinen merkitys on pudota. ka Täten nimi viittaa kaupungin sijaintiin Yonne-joen suulla.
Vuodesta 1992 nimen virallinen kirjoitusasu on Montereau-Fault-Yonne[6][7]. Aikaisemmin kirjoitettiin Montereau-faut-Yonne[8].
Historia muokkaa
Viime aikoina on tehty useita neoliitti-, pronssi- ja rautakautisia arkeologisia löytöjä, jotka osoittavat, että Seinen ja Yonnen yhtymäkohdan ympärillä on ollut asutusta jo yli 6 000 vuoden ajan. Antiikin aikana nykyisen Montereaun paikalla sijaitsi Condaten kaupunki. Sen nimi johtui jokien yhtymiskohtaa tarkoittavasta gallian kielen sanasta.[9][4]
Nykyisen kaupungin synty liittyy 500-luvulla rakennettuun pieneen munkkiluostariin, Monasteriolum, jonka kappeli omistettiin Pyhälle Martille. Kaupunki jakautui tällöin kolmeen seurakuntaan: Saint-Nicolas Seinen itä- ja pohjoispuolella, Saint-Maurice Seinen ja Yonnen välissä ja Saint-Loup Yonnen länsipuolella. Kaupungin talous perustui kauppaan, erityisesti vilja- ja sikamarkkinoihin.
Vuonna 1055 kuninkaan sotilaat karkottivat arkkipiispan avustuksella kreivi Renard de Sensin (k. 1055) kotikaupungistaan. Hän pakeni alastomana ja löysi turvapaikan Blois'n kreivin Eudesin luota, joka oli kuningas Robert II Hurskaan vävy ja tuolloin jo Provinsin lääninherra. Blois'n kreivi tarjoutui riidan sovittelijaksi. Palkkioksi palveluksista Renard de Sens luovutti Montereaun hänen hallintaansa.
Vuonna 1026 Raynard, Sensin kreivi rakensi Seinen ja Yonnen väliin linnan voidakseen periä jokia pitkin kulkevilta kauppiailta tullia. Näin Montereausta tuli läänitysalue.
Montereau oli vain yksi Blois'n kreivin alueista, sillä hänelle kuuluivat myös muun muassa Troyes, Provins, Bar-sur-Aube, Château-Thierry, Vitry ja Chaumont. Sitä paitsi 1000-luvun alussa kreivi Eudes de Blois onnistui saamaan vallan myös Briessä ja Champagnessa. Hänen isänsä oli yrittänyt ottaa hallintaansa myös Melunin kuitenkaan onnistumatta. Montereau teki hänelle mahdolliseksi katkaista jokiliikenne Yonnella, joka tuolloin oli tärkeä viinin, puun ja villan kuljetusreitti, ja eristää Sénonais melkein 300 vuodeksi. Champagnen kreivi myönsi 1100-luvun lopulla odottamatta Blois'n kreiville varoja linnan kunnostamiseksi. Kun Blois'n kreivin seuraaja oli alaikäinen, kuningas Filip II August vaati Montereauta välittömästi hallintaansa. Sotilaallisesti kreivikunnan pääkaupunki saattoi saada apua Marolles-sur-Seinen linnasta puolustautuakseen Sensin ja varakreivi Valleryä ja Gâtinais'n varakreivi Moret'ta vastaan. Paikallinen porvaristo oli epäilemättä päässyt kaupallisen seikkailun makuun siitä päättäen, että kaupungeissa esiintyi 1200-luvulta lähtien "de Montereau" -nimisiä sanansaattajia.
1200-luvulla Champagnen kreivi Thibaut nousi kapinaan kuningas Ludvig IX Pyhää vastaan. Kuningas rankaisi häntä pakottamalla hänet luovuttamaan Montereau suoraan kuninkaan hallintaan. Vuonna 1359 Navarran kuningas Kaarle II, jonka hallintaan kaupunki oli päätynyt hänen champagnelaisen syntyperänsä vuoksi, menetti sen Ranskan kruununperilliselle, myöhemmälle kuningas Kaarle V:lle.
Kirkollisesti Montereau kuuluu Sensin hiippakuntaan ja Marollesin tuomiorovastikuntaan.
Bourgognen herttuan murha muokkaa
Tanneguy du Châtel ja Arnaud Guilem de Barbazan surmasivat Burgundin herttua Juhana I Pelottoman Montereaun sillalla 10. syyskuuta 1419 tämän ollessa matkalla tapaamaan Ranskan kruununperillistä, myöhempää kuningas Kaarle VII:ttä. Teon tarkoituksena oli, ettei kruununperillinen voisi saada vaatimuksilleen tukea Bourguignoneilta, ja samalla kyseessä oli kosto vuonna 1407 suoritetusta Orléansin herttua Ludvig I:n murhasta. Tapaus johti Armagnacien ja Bourgignonien väliseen sisällissotaan, joka käytiin satavuotisen sodan kestäessä. Sillalle, jolla murha tapahtui, on myöhemmin kiinnitetty muistomerkki.
Murhatun herttuan poika Filip III valtasi kaupungin 23. kesäkuuta 1420 Englannin kuningas Henrik V:n tuella saadakseen haltuunsa isänsä varustukset, jotka olivat kahdeksan kuukauden ajan olleet haudattuina Notre-Dame de Montereaun kirkkomaahan.[10] Ranskan kuningas Kaarle VII valtasi kaupungin vuonna 1428, mutta pian se joutui uudestaan englantilaisten haltuun. Ranskan Kaarle VII sai sen takaisin 10. lokakuuta 1437 pitkän taistelun jälkeen, jossa hänen joukkojaan johti Arthur III de Bretagne. Kruununperillinen, myöhempi kuningas Ludvig XI osallistui myös taisteluun. Vuonna 1567, uskonsotien aikana, Louis I Condé valloitti kaupungin lyhyeksi ajaksi. Vuonna 1587 Montereaun asukkaat asettuivat Liigan puolelle, mutta hyväksyivät lopulta vuonna 1590 uuden kuninkaan Henrik IV:n lailliseksi hallitsijaksi.
Fajanssiteollisuus muokkaa
Vuonna 1755 Montereauhon perustettiin fajanssitehdas. Vuonna 1796 englantilainen poliitikko Christophe Potter, ranskalaisen yrityksen johtaja ja salainen agentti, sai haltuunsa Saint-Nicolas'n fajanssitehtaan. Vuosina 1796–1815 hän omisti Montereaussa kolme tehdasta. Montereaun fajanssitehdas fuusioitiin vuonna 1840 Creilin tehtaan kanssa Faïence de Creil-Montereau -nimiseksi yhtiöksi. Vuonna 1920 sen osti Faïence de Choisy-le-Roi. Fajanssiteollisuus Montereaussa päättyi vuonna 1955.
Montereau 1800-luvulla muokkaa
Napoleon sai 18. helmikuuta 1814 Montereaussa yhden viimeisistä voitoistaan itävaltalaisista.
Vuonna 1848 avattiin Montereaun ja Troyesin välinen rautatieyhteys. Koska rata Pariisiin ei ollut vielä valmis, Montereau-Troyes -rautatieyhtiö sai ajaksi tammikuusta elokuuhun 1849 väliaikaisen luvan käyttää Melunin ja Montereaun välistä rataosaa. Täten Troyesistä pääsi Pariisiin matkustamalla ensin junalla Montereaun kautta Meluniin, sieltä lautalla Corbeiliin ja edelleen toisella junalla Corbeilista Pariisiin.
Pariisin ja Lyonin välinen, Melunin, MOntereaun ja Tonnerren kautta kulkeva rautatie otettiin käyttöön vuonna 1849. Syyskuussa 1888 avattiin myös linja MOntereausta Egrevillen kautta Souppesiin. Kesäkuussa 1890 höyryveturi Flaman teki maailman nopeusennätyksen kulkemalla 144 km/h Sensin ja Montereaun välillä.
Vuoden 1870 sodassa Montereau oli preussilaisten miehittämänä marraskuusta 1870 kesäkuun 8. päivään 1871.[11]
Montereau kehittyi 1800-luvulla pieneksi teollisuuskeskukseksi, jossa fajanssiteollisuuden lisäksi toimi kemian- ja lasiteollisuutta. Tämä kehitys jatkui 1900-luvulla.
Montereau 1900-luvulla muokkaa
Toisen maailmansodan aikana Montereau joutui raskaan pommituksen kohteeksi Saksan miehittäessä Ranskan touko-kesäkuussa 1940. Kaupungin keskustan korttelit ja sillat tuhoutuivat tai kärsivät vakavia vaurioita. Ne jälleenrakennettiin 1950-luvun alussa.
Kaupungin historiassa alkoi uusi vaihe 1950-luvun loppulla, kun vahvistettiin Pariisin seudun kehitys- ja organisaatiosuunnitelma (ransk. Plan d'aménagement et d'organisation générale de la région parisienne, PADOG, Île-de-Francen seutukaavan (Schéma directeur de la région Île-de-France) varhainen edeltäjä. Seine-et-Marnen väestön kasvu pyrittiin tasapainottamaan kolmelle alueelle, joiden keskuksina olivat Meaux, Melun ja Montereau. Samalla kaupunkia päätettiin laajentaa Survillen tasangolle. Sen jälkeen kun tälle silloin vielä maatalouskäytössä olleelle alueelle vuonna 1955 oli rakennettu pikataloalue, ryhdyttiin rakentamaan uutta kaupunginosaa, jossa oli määrä olla 6000 asuntoa. Seinen ja Yonnen yhtymäkohdan tienoille suunniteltiin myös laajaa teollisuusaluetta, mikä edellytti suuren satama-altaan kaivamista, jotta suurikokoiset jokialukset pääsisivät alueelle. Suunnitelman mukaan Montereaun väkiluku olisi kasvanut 45 000:een. Teollisuusalueen kohtaamien taloudellisten vaikeuksien ja uusien kaupunkien 1970-luvulla käymän kilpailun vuoksi Montereau ei kuitenkaan ole kasvanut läheskään niin paljon kuin tuolloin kaavailtiin.[12]
Politiikka ja hallinto muokkaa
Luettelo määreistä muokkaa
| Virkakausi | Nimi | Puolue | Huomautus |
|---|---|---|---|
| 1693–1707 | Gattien Salmon | ||
| 1707 | Anne François Bretton | ||
| 1707–1708 | Étienne Chineau | ||
| 1708–1709 | Jacques Piot | ||
| 1709–1710 | Anne François Bretton | ||
| 1710–1716 | Étienne Chineau | ||
| 1734–1741 | Jean Maillet | ||
| 1741–1756 | Jérôme Perillaut | ||
| 1756–1765 | Charles François Le Boux de la Bapaumerie | ||
| 1765–1769 | Simon Le Coq de Landy | ||
| 1769–1772 | Louis Simon Lestumier | ||
| 1772–1786 | Charles François Le Boux de la Bapaumerie | ||
| 1786–1789 | Louis Placide Félicité Regardin de Champrond |
| Virkakausi | Nimi | Puolue | Huomautus |
|---|---|---|---|
| 1791–1792 | Jean Rataud de Chalvais | Majorité réformatrice | Seine-et-Marnen departementin edustaja lakiasäätävässä kansalliskokouksessa 1791–1792 ja viidensadan neuvostossa 1797–1799 |
| 1791–1792 | Pierre Nicolas Préau | ||
| 1793–1795 | Joseph Louis Darboulin (Varipon) | ||
| 1795 | Laurent Soule | ||
| 1795 | Jacques Duchaussy du Coudray | ||
| 1795–1798 | Louis François Joseph Lescuyer | ||
| 1798–1799 | Pierre Antoine Deluze | ||
| 1799–1800 | Daniel Paul Chevallier | ||
| 1800–1803 | Pierre Nicolas Preau | ||
| 1803–1813 | Louis Placide Félicité Regardin de Champrond |
||
| 1803–1815 | Louis Auguste Moreau | ||
| 1815 | Marie Louis Michel Jauvet | ||
| 1815 | Louis Auguste Moreau | ||
| 1815–1818 | Jacques Guillon | ||
| 1818–1820 | Marie Louis Michel Jauvet | ||
| 1820–1830 | Jacques Guillon | ||
| 1830 | Étienne Thibault | ||
| 1831–1839 | Nicolas Michon | ||
| 1839–1848 | Nicolas Michon | ||
| 1848 | Pierre Grandjean | ||
| 1848–1853 | Camille Dunod | ||
| 1853–1876 | Adrien Louis Lebeuf de Montgermon | ||
| 1876–1878 | Victor Antoine Benoist Sachot | ||
| 1878–1882 | Jules Émile Lefebvre | ||
| 1882–1883 | Victor Frémont | ||
| 1883 | Jules Émile Lefebvre | ||
| 1883 | Victor Frémont | ||
| 1883–1888 | Jules Émile Lefebvre | ||
| 1888–1862 | Jacques Joigneau | ||
| 1892–1896 | Didier Désiré Decornoy Ferrand | ||
| 1896–1897 | Charles Parisot | ||
| 1898–1904 | Paul Allaire | ||
| 1904–1910 | Edmond Fortin | ||
| 1910–1925 | Jude Joseph Salmon | Montereau-Fault-Yonnen kantonin neuvoston jäsen 1913–1951 | |
| 1925 | Charles Henri Decornoy | ||
| 1925–1925 | Maurice Besnard | ||
| 1925–1926 | Arthur Bridou | ||
| 1926–1928 | Jean Baptiste Chazal | Liste de défense | |
| 1928–1935 | Charles Henry Decornoy | Concentration républicaine | |
| 1935–1944 | Charles Baudry | ||
| täydennettävä | |||
| 1953–1971 | Roger Pezout[14] | Union des démocrates pour la République (UD-Ve) | Seine-et-Marnen departementin edustajiston jäsen 1963–1968 |
| 1971–1977 | Samuel Ettedgui | Ranskan kommunistinen puolue (PCF) | |
| 1977–1983 | José Alvarez | Ranskan kommunistinen puolue (PCF) | |
| 1983–1989 | Claude Eymard-Duvernay[15] | Union pour la démocratie française (UDF) | lääkäri Seine-et-Marnen departementin edustajiston jäsen 1978–1981, Île-de-Francen alueneuvoston jäsen –1999 |
| 1971–1977 | Samuel Ettedgui | Ranskan kommunistinen puolue (PCF) | Montereau-Fault-Yunnen kantonin neuvoston jäsen |
| 1989–1995 | Alain Drèze | Sosialistinen puolue (PS) | |
| 1995– | Yves Jégo[16][17] | UDI | Inhimillisten resurssien konsultti, asianajaja, merentakaisten alueiden ministeri 2008–2009 Seine-et-Marnen edustajiston jäsen 2002–2008 ja 2009– SYTRADEMin puheenjohtaja |
Ystävyyskaupungit muokkaa
Montereau-Fault-Yonnen ystävyyskaupunkeja ovat:
Väkiluvun kehitys muokkaa
Montereaussa oli 17 173 asukasta vuonna 2013. Asukasluvun kehitys tunnetaan suoritettujen väestönlaskentojen ansiosta vuodesta 1793 saakka. 2000-luvun alusta lähtien Ranskan yli 10 000 asukkaan kunnissa on suoritettu väestönlaskenta joka vuosi, pienemmissä kunnissa vain joka viides vuosi.
Talous muokkaaHuomattavimmat Montereaussa toimivat tehtaat ovat:
Urheilu muokkaaMontereau-Fault-Yonne on toiminut kolme kertaa Ranskan ympäriajon lähtöpaikkana ja viimeisenä etappina, vuosina 1977, 2004 ja 2009. Kulttuuri muokkaaKulttuuritapahtumia ja juhlia muokkaaMontereaussa pidetään vuosittain tavallisesti 20.–23. huhtikuuta Saint-Parfait-markkinat sekä kesäkuussa festivaali Montereau Confluences. Joka neljäs vuosi siellä pidetään lisäksi Napoleon-päivät, joissa kaikkialta Euroopasta saapuneet Napoleonin aikaisiin univormuihin pukeutuneet sotilaat esittävät Montereaun taistelua 18. helmikuuta 1814 kuvaavan näytelmän. Oppilaitoksia ja museoita muokkaa
Huomattavia rakennuksia ja muistomerkkejä muokkaa _Coll%C3%A9giale_Fa%C3%A7ade_occidentale.jpg) 
Montereau kirjallisuudessa muokkaaAntoine Bertinin teoksessa Voyage en Bourgogne (1777) kirjailija kertoo huonosta muistikuvastaan Montereaussa syömästään ateriasta, mutta kuvailee runollisesti Yonnea ja Seineä.[25] Myös Victor Hugo sai Montereausta ilmeisesti huonon vaikutelman. Hän kirjoitti päiväkirjassaan 26. heinäkuuta 1835: "Lähdin eilen aamulla kello seitsemältä höyrylaivalla... Suureksi harmikseni en löytänyt vaunuja enkä tiennyt vielä silloin, lähtisinkö tunnin kuluessa diligenssillä Sensiin vai kabrioletilla Provinsiin. Jouduin tekemisiin ilkeiden vaununvuokraajien kanssa, jotka tekevät kaiken minkä voivat kiskoakseen minulta rahaa." Alexandre Dumas’n teoksessa Impressions de voyage vuodelta 1858 kuvaillaan kaupunkia sekä kerrotaan Juhana Pelottoman murhasta ja vuoden 1814 taistelussa. Gustave Flaubertin teoksessa L'Éducation sentimentale kirjan päähenkilö Frédéric Moreau lähtee Pariisista laivalla Montereaun kaupunkiin ja käy siellä useita kertoja. Guillaume Apollinaire mainitseen Montereaun vuonna 1918 julkaistussa runossaan Le flâneur des deux rives.[26] Camille Mulleyn romaanissa Le dernier Sainte-Hélène' tapahtumat on sijoitettu Montereaun seudulle.[27] Tunnettuja asukkaita muokkaa
Lähteet muokkaa
Kirjallisuutta muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
|
