Avaa päävalikko
Taiteilijan näkemys miraakkelinäytelmästä Chesterissä keskiajalla.

Miraakkelinäytelmä on keskiaikainen näytelmälaji, jonka keskeinen aihe on ihme. Se syntyi noin 900–1100-luvulla ja kuvaa Neitsyt Marian tai kristillisten pyhimysten elämää ja etenkin heihin liittyviä ihmetekoja.[1] Nykyään miraakkelinäytelmä erotetaan yleensä Raamatun kertomuksiin keskittyvistä mysteerinäytelmistä, joiden kultakautta miraakkelinäytelmät edelsivät.[2] Keskiajalla tällaista erottelua ei kuitenkaan käytetty.

Keskiajalla miraakkelinäytelmiä esitettiin varsinkin Ranskassa, Englannissa ja Saksassa. Tunnettuja näytelmiä ovat Ludus De Sancta Katharina, Miracles de Notre Dame, johon kuuluu 42 näytelmää, Marienklage ja Mariken van Nieumeghen.[3] Neitsyt Marian lisäksi etenkin Pyhä Nikolaus oli näytelmissä suosittu hahmo. Suomessa keskiajalta säilynyt Piispa Henrikin surmavirsi on ilmeisesti liittynyt piispan kohtalosta ja ihmeistä kertoneeseen mirakkelinäytelmään.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Facta 2001. 11, Mane–neu. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1984 (2. painos 1988). ISBN 951-0-10232-6.
  2. Miraakkelit ja mysteerit. Koppa. Viitattu 20.5.2012.
  3. Tieteen termipankki, Esittävät taiteet.
  4. Heikkilä, Tuomas: Pyhän Henrikin legenda, s. 257. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 978-951-607-861-1.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.