Piispa Henrikin surmavirsi

Piispa Henrikin surmavirsi on suomalainen kansanruno, jossa kerrotaan, kuinka piispa Henrikille kävi hänen asettuessaan Suomeen oletetun ensimmäisen ristiretken jälkeen. Runon vanhin muistiin kirjoitettu versio on ilmeisesti 1600-luvulta. Runon synty on tutkimuksessa ajoitettu keskiajalle. Piispa Henrikin surmavirren sekä varsinaissuomalaisen ja satakuntalaisen kansanperinteen ohella piispa Henrikin toiminnasta kertoo Turun hiippakunnassa keskiajalla laadittu Pyhän Henrikin legenda.

Piispa Henrik ja Lalli. Missale Aboense -kirjan kuvitusta vuodelta 1488.

Tarina muokkaa

Piispa oli käynyt pyytämässä ruokatarpeita Lalli-nimisen talonpojan talosta. Lallin vaimo Kerttu suhtautui kuitenkin ynseästi matkalaisiin. He saivat kuitenkin ruokatarpeita ja hevosellekin hiukan purtavaa. Piispa maksoi kaiken yltäkylläisesti. Kun Lalli palasi kotiin, kertoi Kerttu hänelle matkalaisten ottaneen ruokatarpeet ilmaiseksi. Siitäkös Lalli kiivastui ja lähti ajamaan heitä takaa kirveen kanssa. Henrik aavisti kuolevansa pian ja pyysi palvelijaansa piiloutumaan ja kuljettamaan Henrikin ruumiin pois. Hän pyysi myös, että sinne minne härät jaksavat vetää rekeä, piti rakentaa Suomen ensimmäinen kirkko. Tämä toive toteutettiin ja kirkko rakennettiin Nousiaisiin.

Lalli tappoi piispan kirveellään Köyliöjärven jäällä ja palasi kotiinsa piispan hiippa päässään ja sormus peukalossaan. Kun hän yritti riisua hiippaa, päästä irtosivat hiukset, ja kun hän yritti ottaa sormusta pois, koko peukalo irtosi. Euran kirkkoherran vuonna 1753 pitäjäkertomukseen kirjaaman tarinan jatkon mukaan kesällä hiiri- tai rottalauma alkoi ajaa takaa Lallia, joka pakeni järven rannalla kasvavan puun latvaan. Jyrsijät alkoivat nakertaa puun runkoa, joten Lallin ei auttanut muu kuin hypätä järveen, johon hän hukkui. Järvi sai tästä nimekseen Hiirijärvi.[1]

Lähteet muokkaa

  1. Simo Heininen: Talonpoika Lalli - Paha pakana vai vihainen viljelijä? Tiede 15.3.2008. Viitattu 29.10.2018.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Heikkilä, Tuomas: Pyhän Henrikin legenda. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1039. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 978-951-607-861-1.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.