Mike Smith (jääkiekkoilija)

kanadalainen jääkiekkoilija

Mike Smith (s. 22. maaliskuuta 1982 Kingston, Ontario, Kanada) on kanadalainen jääkiekkomaalivahti. Hän pelaa tällä hetkellä NHL-seura Edmonton Oilersissa. Hän on olympiavoittaja vuodelta 2014 ja maailmanmestari 2015.

Mike Smith
Henkilötiedot
Syntynyt22. maaliskuuta 1982 (ikä 42)
Kingston, Ontario, Kanada
Kansalaisuus  Kanada
Jääkiekkoilija
Lempinimi Smitty
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 193 cm
Paino 98 kg
Seura
Seura Edmonton Oilers
Sarja NHL
Pelinumero 41
Pelaajaura
Pääsarjaura 2006–
Aik. seurat Dallas Stars
Tampa Bay Lightning
Arizona Coyotes
Calgary Flames
NHL-varaus 161. varaus, 2001
Dallas Stars
Mitalit
Maa:  Kanada
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Sotši 2014 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Tšekki 2015 jääkiekko
Smith vuonna 2011.

Ura muokkaa

Smith aloitti jääkiekon kotikaupunkinsa joukkueessa OJHL-junnuliigassa. Vuonna 1999 hän liittyi OHL-juniorisarjassa pelaavaan Kingston Frontenacsiin, mistä hän siirtyi seuraavana vuonna Sudbury Wolvesiin. Kausi oli kohtalainen menestys ja kauden jälkeen kesällä järjestetyssä NHL:n varaustilaisuudessa Dallas Stars varasi hänet, joskin varsin alhaisella numerolla 161. Smith jatkoi tämän jälkeen vielä kauden 2001–2002 Sudbury Wolvesissa.[1]

Ammattilaisura muokkaa

Smith siirtyi ammattilaiseksi tehtyään sopimuksen Dallasin kanssa vuonna 2002. Aluksi hän siirtyi Dallasin farmijoukkueen Utah Grizzliesin farmiin ECHL-seura Lexington Men O'Wariin, ja pelasi koko kauden vaihdellen ECHL:n ja AHL:n välillä. Smith vakiinnutti paikkansa AHL-liigassa, ja Dallasin farmijoukkueen vaihtuessa hän pelasi Grizzliesissä, Houston Aerosissa ja Iowa Starsissa kauteen 2005–2006 saakka.[1]

Smith loukkasi olkapäänsä keväällä 2006, mikä lopetti hänen kautensa ja hänet piti leikata. Toivuttuaan hän pääsi osallistumaan Dallasin kauden alun harjoitusleirillä ja hänet nostettiin ensimmäistä kertaa joukkueeseen kaudeksi 2006–2007, sillä Dallas tarvitsi Marty Turcon taakse varamaalivahtia. Tulokaskaudellaan Smith sai pelata 23 ottelussa ja hänet valittiin tulokkaiden tähdistökentälliseen.[1] Kauden aikana hän sai 160 km/h nopeudella tulleen lyöntilaukauksen päähänsä ja joutui olemaan hetken sivussa aivotärähdyksen takia.

Kaudella 2007–2008 Smith jatkoi Turcon kakkosmaalivahtina, mutta pelaajakauppojen takarajalla hänet myytiin isossa kaupassa Jussi Jokisen ja Jeff Halpernin kanssa Tampa Bay Lightningiin vaihdossa Brad Richardsiin ja Johan Holmqvistiin.[1] Tampa Bayssa Smithistä tuli joukkueen selvä ykkösmaalivahti. Kaudella 2008–2009 hän ehti pelata joukkueen maalilla 41 ottelua, kunnes sai jälleen aivotärähdyksen ja joutui olemaan loppukauden poissa.[2]

Kaudella 2009–2010 Smith pelasi 42 ottelussa ja Tampa Bayn toinen maalivahti Antero Niittymäki 49 ottelussa.[3] Smith oli kauden aikana sivussa kuudesta ottelusta niskavamman vuoksi.[2] Kaudella 2010–2011 hän oli joukkueensa maalivahdeista vasta kolmanneksi eniten otteluita pelannut Dwayne Rolosonin ja Dan Ellisin jälkeen.[4] Joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 välillä hän oli sivussa polvivamman vuoksi, minkä jälkeen lähetettiin helmikuussa 2011 AHL:n Norfolk Admiralsiin. Hän pelasi Norfolkissa viisi ottelua ennen kutsua takaisin NHL:ään. Myöhemmin kauden aikana hän pelasi uransa ensimmäiset ottelut NHL:n pudotuspeleissä, joissa oli tuolloin joukkueensa kakkosmaalivahti.[2][4]

Heinäkuussa 2011, sopimuksensa Tampa Bay Lightningin kanssa päätyttyä, Smith siirtyi Phoenix Coyotesiin kaksivuotisella kahden miljoonan dollarin sopimuksella.[2] Smith teki 3. huhtikuuta 2012 uuden ennätyksen ollen eniten torjuntoja yhdessä nollapelissä ottanut maalivahti. Hän pysäytti 54 laukausta Columbus Blue Jacketsia vastaan. Ben Scrivens rikkoi hänen ennätyksensä 29. tammikuuta 2014 torjumalla 59 laukausta. Ensimmäisellä kaudellaan Coyotesissa Smith torjui joukkueelle 38 voittoa. Smith sijoittui viidenneksi äänestyksessä parhaalle maalivahdille annettavan Vezina Trophyn voittajasta.

Vuoden 2012 pudotuspeleissä Smith johdatti Coyotesin ensimmäisen kerran pudotuspelisarjan voittajaksi vuoden 1987 jälkeen, kun joukkue voitti Chicago Blackhawksin 4–2. Smith ja Coyotes etenivät läntisen konferenssin semifinaaleihin voittaen Nashville Predatorsin 4–1. Coyotes kohtasi tulevan Stanley Cup -mestarin Los Angeles Kingsin, jolle hävisi voitoin 4–1.

5. heinäkuuta 2013 Smith ja Coyotes solmivat kuuden vuoden mittaisen ja 34 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.

19. lokakuuta 2013 Smithistä tuli seitsemäs NHL-maalivahti, joka onnistuu laukomaan kiekon maaliin. Hän osui 0.1 sekuntia ennen Detroit Red Wingsiä vastaan pelatun pelin loppua.

Vuonna 2017 Smith kaupattiin Calgary Flamesiin.

Kesäkuussa 2019 Smith ja Edmonton Oilers solmivat sopimuksen kaudeksi 2019–2020.[5] Lokakuussa 2020 Smith teki Oilersin kanssa yksivuotisen ja kahden miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[6] Heinäkuussa 2021 Smith teki Oilersin kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[7]

Maajoukkueura muokkaa

Smith pelasi neljä ottelua MM-kilpailuissa 2013 torjuntaprosentilla 94,4. Hän kuului olympiakultaa voittaneeseen Kanadan joukkueeseen Sotšissa 2014, muttei päässyt pelaamaan. Hän voitti maailmanmestaruuden Tšekissä 2015. Hän pelasi kisoissa kahdeksan ottelua torjuntaprosentilla 93,0.

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit  
Kausi Joukkue Liiga O V H MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP%
2002–03 Utah Grizzlies AHL 11 5 5 614 33 0 3.23 90,6
2003–04 Utah Grizzlies AHL 21 8 11 1186 56 2 2.83 90,8
2004–05 Houston Aeros AHL 45 19 17 2408 97 5 2.42 91,5 3 1 2 181 4 0 1.33 95,7
2005–06 Iowa Stars AHL 50 25 19 3000 125 3 2.50 91,7 7 3 4 417 19 0 2.74 90,7
2006–07 Dallas Stars NHL 23 12 5 1213 45 3 2.23 91,2
2007–08 Dallas Stars NHL 21 12 9 1172 48 2 2.46 90,6
Tampa Bay Lightning NHL 13 3 10 774 36 1 2.79 89,3
2008–09 Tampa Bay Lightning NHL 41 14 18 2471 108 2 2.62 91,6
2009–10 Tampa Bay Lightning NHL 42 13 18 2272 117 2 3.09 90,0
2010–11 Tampa Bay Lightning NHL 22 13 6 1202 58 1 2.90 89,9 3 1 1 120 2 0 1.00 95,8
Norfolk Admirals AHL 5 1 4 296 9 1 1.83 92,4
2011–12 Phoenix Coyotes NHL 67 38 18 3903 144 8 2.21 93,0 16 9 7 1027 34 3 1.99 94,4
2012–13 Phoenix Coyotes NHL 34 15 12 1956 84 5 2.58 91,0
2013–14 Phoenix Coyotes NHL 62 27 21 3610 159 3 2.64 91,5
2014–15 Arizona Coyotes NHL 62 14 42 3556 187 0 3.16 90,4
2015–16 Arizona Coyotes NHL 32 15 13 1754 77 3 2.63 91,6
2016–17 Arizona Coyotes NHL 55 19 26 3203 156 3 2.92 91,4
2017–18 Calgary Flames NHL 55 25 22 3191 141 3 2.65 91,6
2018–19 Calgary Flames NHL 42 23 16 2400 109 2 2.73 89,9 5 1 4 319 17 1 3.20 91,7
2019–20 Edmonton Oilers NHL 39 19 12 2157 106 1 2.95 90,2 1 0 1 27 5 0 11.31 78,3
2020–21 Edmonton Oilers NHL 32 21 6 1846 71 3 2.31 92,3 4 0 4 299 12 0 2.40 91,2
2021–22 Edmonton Oilers NHL 28 16 9 1580 74 2 2.81 91,5 16 8 6 873 49 2 3.37 91,3
2022–23 Edmonton Oilers NHL 0 0 0 0 0 0 0 0
17 kautta Yhteensä NHL 670 299 263 38 260 1720 44 2.70 91,2 45 19 23 2665 119 6 2.68 92,4

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Legends of Hockey – Mike Smith HHOF. Viitattu 10.8.2009. (englanniksi)
  2. a b c d Mike Smith TSN.ca. Viitattu 5.7.2011. (englanniksi)
  3. 2009–10 Tampa Bay Lightning [NHL] hockeydb.com. Viitattu 5.7.2011. (englanniksi)
  4. a b 2010–11 Tampa Bay Lightning [NHL] hockeydb.com. Viitattu 5.7.2011. (englanniksi)
  5. Edmonton Oilers sign G Mike Smith to one-year, $2-million contract Oilers Nation. Viitattu 2.7.2019. (englanniksi)
  6. https://www.tsn.ca/edmonton-oilers-tyson-barrie-closing-in-on-one-year-deal-1.1537256
  7. https://www.tsn.ca/mike-smith-edmonton-oilers-two-year-extension-1.1671448