Avaa päävalikko

Mikael Nyberg

suomalainen säveltäjä ja runoilija

Berndt Mikael Nyberg (7. helmikuuta 1871 Helsinki11. tammikuuta 1940 Äänekoski)[1] oli suomalainen säveltäjä ja runoilija, joka sävelsi varsinkin hengellistä musiikkia.

HenkilöhistoriaMuokkaa

Nybergin vanhemmat olivat lehtori Berndt Axel Nyberg ja Aina Sofia Topelius. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1894-1905 oli Ida Elisabeth Leinberg ja toinen vuodesta 1906 Esther Irene Leinberg.[1] Nyberg oli Sakari Topeliuksen tyttärenpoika ja muusikko Jukka Kuoppamäen isoäidin veli. Hänen serkkujaan olivat kansanrunoudentutkija Kaarle Krohn, säveltäjä, kirkkomuusikko ja musiikintutkija Ilmari Krohn ja kirjailija Helmi Krohn. Tultuaan ylioppilaaksi 1889 Nyberg opiskeli Helsingin musiikkiopistossa vuoteen 1893. Hän toimi Oulun tuomiokirkon urkurina 1894–1896 ja samaan aikaan Oulun ruotsalaisen lyseon ja tyttökoulun laulunopettajana, Rauman seminaarin laulun- ja soitonopettajana vuosina 1896–1898, Sortavalan seminaarin musiikin lehtorina vuosina 1898–1917 sekä Raja-Karjalan kansanopiston johtajana vuodesta 1920. Hän oli myös Sortavalan Evankelisen Seuran Kaikille-lehden toimittaja.[1]

Taiteellinen tuotantoMuokkaa

Jo opiskeluaikoinaan Nyberg keräsi kansansävelmiä Lounais- ja Keski-Suomesta. Hän sävelsi etenkin hengellisiä yksin- ja kuorolauluja, koulu- ja lastenlauluja, kantaatteja sekä alkusoittoja Suomen evankelisluterilaisen kirkon koraalikirjaan.[2] Nykyisessä virsikirjassa on Nybergin säveltämä virsi numero 631, Oi Herra, jos mä matkamies maan. Hän on myös kirjoittanut virren 342, Niin ihanaa on ylistää, alkuperäiset ruotsinkieliset sanat, jotka Alpo Noponen suomensi. Lisäksi Nyberg on suomentanut eräitä muita, alkujaan ruotsinkielisiä virsiä [3] Nyberg julkaisi vuonna 1890 kokoelman hengellisiä kansansävelmiä (Kansan lahja kirkolle) yhdessä Ilmari Krohnin kanssa.

SävellyksiäMuokkaa

Nybergin sävellyksiä ovat muun muassa:[1]

  • kantaatit vuosina 1910, 1919, 1921, 1932 ja 1934
  • noin 100 yksinlaulua ja duettoa
  • noin 130 kuoro- ja yhteislaulua sekä lastenlauluja
  • koraalialkusoittoja.

TeoksiaMuokkaa

Nyberg toimitti muun muassa seuraavat teokset:[1]

  • Koraalikirja seminaarien soitto-opetusta varten, 1888
  • Opettajan laulukirja, 1902
  • Virsisävelmistö, 1917, Ilmari Krohnin kanssa
  • Uusia hengellisiä sävelmiä I-III, 1908-1913, Ilmari Krohnin ja Heikki Klemetin kanssa
  • Liturgiset sävelmät, kuten edellä
  • Hengellisiä lauluja ja virsiä (Suomen Lähetysseura)

Runoja Nyberg kirjoitti sekä suomeksi että ruotsiksi.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Krohn, Ilmari: ”Mikael Nyberg”, Suomen säveltäjiä, s. 307-313. Toimittanut Sulho Ranta. Porvoo: WSOY, 1945.
  2. Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 347. Helsinki: Otava, 1948.
  3. Suomen evankelisluterilaisen kirkon virsikirja
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.