Mikael Choraeus

suomenruotsalainen runoilija ja pappi

Mikael Choraeus (15. maaliskuuta 1774 Vöyri3. kesäkuuta 1806 Karlberg, Ruotsi) oli suomenruotsalainen runoilija. Hän toimi Turun akatemian retoriikan dosenttina vuosina 17991802. Vuonna 1802 hän siirtyi Ruotsiin papiksi. Hänen runoistaan tunnetaan erityisesti lyhyet runot, jotka muistuttavat F. M. Franzénin runoja. Choraeus oli juhlarunoilija, mutta kirjoitti myös pilkka- ja pilarunoja.

Mikael Choraeus

Choraeuksen vanhemmat olivat Kristiinankaupungin kappalainen Mikael Choraeus (1739–1790) ja Anna Margareta Hammar. Hän kävi Västeråsin lukiota ja pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1792. Choraeus valmistui filosofian maisteriksi Uppsalan yliopistosta 1797 ja hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1802.

Choraeus oli Turun akatemian kaunopuheisuuden dosenttina 1799–1802, ja hän toimi kotiopettajana kenraali Ernst Gustaf von Willebrandin luona 1799–1800 sekä maaherra Robert Wilhelm de Geerin luona 1800–1802. Hän oli sitten Ruotsissa Karlbergin sota-akatemiassa teologian apulaisena vuodesta 1802 ja Södermanlandin rykmentin pastorina sekä ylimääräisenä kuninkaallisena hovisaarnaajana vuodesta 1803.

Choraeus oli naimisissa vuodesta 1805 Sofia Kristina Westerin kanssa.

Choraeuksen lähde Turun Ruissalossa.

Turun Ruissalossa sijaitsee Choraeuksen lähde, joka oli Choraeuksen mielipaikkoja.[1] Hän ylisti Ruissaloa myös runoissaan.

Olof ja Siri Granholmin säätiö on vuodesta 1995 jakanut Mikael Choraeuksen mukaan nimettyä Choraeus-kirjallisuuspalkintoa (Choraeuspriset).[2]

Teos muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Kotivuori, Yrjö: Mikael Choraeus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 15.7.2014.

Viitteet muokkaa

  1. Choræuksen lähde, Tietosanakirja osa 1, palsta 1630, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909
  2. Choraeuspriset Olof och Siri Granholms stiftelse. Viitattu 10.7.2018. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.