Ernst Gustaf von Willebrand
Ernst Gustaf von Willebrand (19. elokuuta 1751 Karuna – 25. kesäkuuta 1809 Turku)[1] oli suomalainen kenraali. Hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana vuosina 1790–1806 ja oli sen jälkeen koskenperkauskomission puheenjohtajana.
Alikapteenin poika von Willebrand toimi sotilasurallaan 1788–1790 Kustaa III:n sodassa sota-asioiden valtiosihteerinä. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1792 ja hän sai vapaaherran arvon 1806.[1]
Von Willebrand omisti Jokioisten kartanon ja rakennutti sen päärakennuksen. Hän perusti kartanoon verkatehtaan, johon hän hankki vuonna 1800 Suomen ensimmäiset karstaus- ja kehruukoneet, ja vuonna 1804 rautaruukin[1]. Von Willebrand omisti myös sahoja, myllyjä ja laivoja sekä perustamastaan Turun tupakkatehtaasta osake-enemmistön. Hän oli Suomen Talousseuran ja Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja vuonna 1808 Suomen lähetyskunnan jäsen.[2] Von Willebrand alkoi heti 1808 luoda kauppasuhteita venäläisten kanssa.[1] Aatelissäädyssä hän oli sukunsa edustaja Porvoon valtiopäivillä 1809.[3]
LähteetMuokkaa
KirjallisuuttaMuokkaa
- E. Aaltonen, 1931. Jokioinen 1631–1931. Juhlajulkaisu. (uusi painos: Forssan kustannus,1985)
|
Edeltäjä: Joakim von Glan |
Turun ja Porin läänin maaherra 1790–1806 |
Seuraaja: Olof Wibelius |