Ernst Gustaf von Willebrand
Ernst Gustaf von Willebrand, III (19. elokuuta 1751 Karuna – 25. kesäkuuta 1809 Turku)[2][3][4] oli suomalainen kenraali. Hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana vuosina 1790–1806 ja oli sen jälkeen koskenperkauskomission puheenjohtajana.
| Ernst Gustaf von Willebrand | |
|---|---|
 Vapaaherra Ernst Gustaf von Willebrand |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. elokuuta 1751 Karuna, Pihloinen, Vehmaa, Ruotsin valtakunta |
| Kuollut | 25. kesäkuuta 1809 (57 vuotta) Turku, Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kansalaisuus |
 1751–  1809– |
| Ammatti | maaherra, valtiosihteeri |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
taistellut venäläisten rinnalla ruotsalaisia vastaan |
| Taistelut ja sodat | Suomen sota 1808-1809 |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
| Kunniamerkit | Pyhän Annan ritarikunta I lk. ritarimerkki |
HistoriaMuokkaa
Alikapteenin poika von Willebrand toimi sotilasurallaan 1788–1790 Kustaa III:n sodassa sota-asioiden valtiosihteerinä. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1792 ja hän sai vapaaherran arvon 1806.[2][5]
Von Willebrand omisti Jokioisten kartanon ja rakennutti sen päärakennuksen. Hän perusti kartanoon verkatehtaan, johon hän hankki vuonna 1800 Suomen ensimmäiset karstaus- ja kehruukoneet, ja vuonna 1804 rautaruukin[2]. Von Willebrand omisti myös sahoja, myllyjä ja laivoja sekä perustamastaan Turun tupakkatehtaasta osake-enemmistön. Hän oli Suomen Talousseuran ja Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja vuonna 1808 Suomen lähetyskunnan jäsen.[6][7] Von Willebrand alkoi heti 1808 luoda kauppasuhteita venäläisten kanssa.[2] Aatelissäädyssä hän oli sukunsa edustaja Porvoon valtiopäivillä 1809.[8]
Vanhemmat olivat: Ernst Gustaf von Willebrand, II ja Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila, Puoliso: Vendla Gustava von Wright: heillä oli kahdeksan lasta.
KunnianosoituksetMuokkaa
RitarikunnatMuokkaa
Pyhän Annan ritarikunta (I. luokka) ritarimerkki olkanauhalla, Suomen lähetyskunta 1808. [9][10]
Katso myösMuokkaa
Henkilön muoto- ja valokuviaMuokkaa
- Finna.fi kuvaaineisto - WSOY valokuva: (Ernst Gustaf von Willebrand) Viitattu 7.1.2023
LähteetMuokkaa
KirjallisuuttaMuokkaa
- E. Aaltonen, 1931. Jokioinen 1631–1931. Juhlajulkaisu. (uusi painos: Forssan kustannus,1985)
ViitteetMuokkaa
- ↑ Ätter och vapen - Finlands riddarhus riddarhuset.fi. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ a b c d Salmela, Alpo: Mitä Missä Milloin 1952, s. 226. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
- ↑ Ernst Gustaf von Willebrand: Genealogics genealogics.org. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Gabriel Anrep: 610 (Svenska adelns ättar-taflor / Afdelning 4. Skytte af Duderhoff - Östner, jemte tillägg, rättelser och slutord) runeberg.org. Viitattu 7.1.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Ätter och vapen - Finlands riddarhus riddarhuset.fi. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 9, s. 1563.
- ↑ Willebrand, Ernst Gustaf von (1751–1809) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto (pdf) (s.156) Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Willebrand Ernst Gustaf von :: Elämäkerrat :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko agricolaverkko.fi. Viitattu 7.1.2023.
|
Edeltäjä: Joakim von Glan |
Turun ja Porin läänin maaherra 1790–1806 |
Seuraaja: Olof Wibelius |