Ernst Gustaf von Willebrand
Ernst Gustaf von Willebrand, III, ven. Эрнст Густав фон Виллебранд, (19. elokuuta 1751 Karuna – 25. kesäkuuta 1809 Turku, Jokioisten kartano[1])[2][3][4] oli suomalainen kenraali. Hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana vuosina 1790–1806 ja oli sen jälkeen koskenperkauskomission puheenjohtajana.[5]
| Ernst Gustaf von Willebrand | |
|---|---|
 Vapaaherra Ernst Gustaf von Willebrand |
|
Valtiopäivämies  |
|
|
Aatelissäädyn edustaja Porvoon valtiopäivillä 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809.
|
|
 Suomen lähetyskunta |
|
|
Aatelissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa 26. lokakuusta 1808 – 7. tammikuuta 1809. (ylimääräinen jäsen, ei osallistunut lähetyskunnan työhön.)
|
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. elokuuta 1751 Karuna, Pihloinen, Vehmaa, Ruotsin valtakunta |
| Kuollut | 25. kesäkuuta 1809 (57 vuotta) Turku, Jokioisten kartano Suomen suuriruhtinaskunta |
| Kansalaisuus | Ruotsi 1751– , Suomi 1809– |
| Ammatti | maaherra, valtiosihteeri |
| Vanhemmat | Isä:Ernst Gustaf von Willebrand, II ja äiti: Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila |
| Puoliso | Vendla Gustava von Wright |
| Tiedot | |
| Dynastia | Willebrand |
 Nimikirjoitus |
|
| Sotilaspalvelus | |
| Sotilasarvo | kenraalimajuri |
| Taistelut ja sodat |
taistellut venäläisten rinnalla ruotsalaisia vastaan suomen sodassa 1808-1809. |
| Kunniamerkit | Pyhän Annan ritarikunta I lk. ritarimerkki |
Historia muokkaa
Alikapteenin poika von Willebrand toimi sotilasurallaan 1788–1790 Kustaa III:n sodassa sota-asioiden valtiosihteerinä. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1792 ja hän sai vapaaherran arvon 1806.[2][6]
Von Willebrand omisti Jokioisten kartanon ja rakennutti sen päärakennuksen. Hän perusti kartanoon verkatehtaan, johon hän hankki vuonna 1800 Suomen ensimmäiset karstaus- ja kehruukoneet, ja vuonna 1804 rautaruukin[2]. Von Willebrand omisti myös sahoja, myllyjä ja laivoja sekä perustamastaan Turun tupakkatehtaasta osake-enemmistön. Hän oli Suomen Talousseuran ja Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja vuonna 1808 Suomen lähetyskunnan jäsen.[7][8] Von Willebrand alkoi heti 1808 luoda kauppasuhteita venäläisten kanssa.[2] Aatelissäädyssä hän oli sukunsa edustaja Porvoon valtiopäivillä 1809.[9]
Vanhemmat olivat: Ernst Gustaf von Willebrand, II ja Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila, Puoliso: Vendla Gustava von Wright: heillä oli kahdeksan lasta.
Hautapaikka muokkaa
Ernst Gustaf von Willebrand kuoli 25. kesäkuuta 1809 ja hänet on haudattu Turun Jokuioisten kartanon puistoon[1].
Kunnianosoitukset muokkaa
Pyhän Annan ritarikunta (I. luokka) ritarimerkki olkanauhalla, Suomen lähetyskunta 1808. [10][11]- Korotettu vapaaherran arvoon 8. elokuuta 1806, ja sukuhaara lakannut 9. toukokuuta 1886.[12]
Galleria muokkaa
Arkistokuvia muokkaa
- Finna.fi kuvaaineisto - WSOY valokuva: (Ernst Gustaf von Willebrand) Viitattu 7.1.2023
Kuvagalleria muokkaa
-
G. E. von Willebrändin Jokioisten verkatehdas. -
![Ernst Gustaf von Willebrandin vapaaherrallinen vaakuna nr. 23.[12][13][14][15]](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8f/Von_Willebrand-suvun_Vapaaherran_vaakuna.jpg/85px-Von_Willebrand-suvun_Vapaaherran_vaakuna.jpg)
-
E. G. von Willebrandin hauta Jokioisten kartanon puistossa.
![Ernst Gustaf von Willebrandin vapaaherrallinen vaakuna nr. 23.[12][13][14][15]](/wiki/Tiedosto:Von_Willebrand-suvun_Vapaaherran_vaakuna.jpg)
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
Kirjallisuutta muokkaa
- E. Aaltonen, 1931. Jokioinen 1631–1931. Juhlajulkaisu. (uusi painos: Forssan kustannus,1985)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b 25.1.1930 Suomen Kuvalehti no 4, s. 14 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ a b c d Salmela, Alpo: Mitä Missä Milloin 1952, s. 226. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
- ↑ Ernst Gustaf von Willebrand: Genealogics genealogics.org. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Gabriel Anrep: 610 (Svenska adelns ättar-taflor / Afdelning 4. Skytte af Duderhoff - Östner, jemte tillägg, rättelser och slutord) runeberg.org. Viitattu 7.1.2023. (ruotsiksi)
- ↑ 1914 Från samhällslifvet i Åbo 1809-1827 : kultur- o..., s. 49 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Ätter och vapen - Finlands riddarhus riddarhuset.fi. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ 31.10.1939 Vaasa no 294, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 23.1.2023.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 9, s. 1563.
- ↑ Willebrand, Ernst Gustaf von (1751–1809) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto (pdf) (s.156) Suomen historiallinen seura XXV: Arkisto. Viitattu 22.10.2022.
- ↑ Willebrand Ernst Gustaf von :: Elämäkerrat :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko agricolaverkko.fi. Arkistoitu 7.1.2023. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ a b Ätter och vapen - Finlands riddarhus riddarhuset.fi. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ von Willebrand Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsiksi)
- ↑ von Willebrand Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsiksi)
- ↑ von Willebrand Minerva. Viitattu 16.2.2024. (ruotsiksi)
|
Edeltäjä: Joakim von Glan |
Turun ja Porin läänin maaherra 1790–1806 |
Seuraaja: Olof Wibelius |