Mika Tiivola

suomalainen pankkipäällikkö, pankkijohtaja ja ministeri

Carl Mikael Augustinus ”Mika” Tiivola (30. lokakuuta 1922 Lappeenranta13. huhtikuuta 1994 Helsinki) oli Suomen Yhdyspankin pitkäaikainen pääjohtaja.[1]

Mika Tiivola
Mika Tiivola vuonna 1992.
Mika Tiivola vuonna 1992.
Henkilötiedot
Muut nimet Carl Mikael Augustinus Tiivola
Syntynyt30. lokakuuta 1922
Lappeenranta
Kuollut13. huhtikuuta 1994 (71 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Arvonimiministeri
Muut tiedot
Yritys Suomen Yhdyspankki
Tutkinnot valtiotieteiden maisteri
lainopin kandidaatti
Puoliso Emilie Christine Brofeldt (vih. 1944; k. 1973)
Satu Taimi Irene Vuoristo (vih. 1975)
Vanhemmat kenttärovasti Rolf Leonard Tiivola ja Inez Maria Palmroth

Elämä muokkaa

Tiivola oli koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja lainopin kandidaatti. Hän oli suorittanut aktiiviupseerin tutkinnon Kadettikoulussa vuonna 1943 ja oli sotilasarvoltaan majuri.[2] Hän sai ministerin arvon vuonna 1988.

Suomen Yhdyspankin toimitusjohtajana hän toimi vuosina 1966–1970 ja pääjohtajana vuosina 1970–1988.[3] Suomen suurimman pankin, Yhdyspankin, pääjohtajana Tiivola toimi pankkihistorian suurimman muutoksen aikana 1980-luvulla, jolloin rahoitusmarkkinat vapautettiin ja pankkiliiketoiminta muutti muotoaan ulkomaisen kilpailun vyöryessä Suomeen. 1980-luvulla Tiivola oli myös Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja SYP:n ollessa yhtiön suurin omistaja.

Tiivolan pääjohtajakaudella Yhdyspankki pääsi ensimmäisenä suomalaisena pankkina harjoittamaan varsinaista pankkitoimintaa Amerikan mantereella hankkiessaan huhtikuussa 1985 entisen New Yorkissa Yhdysvalloissa toimineen osakkuuspankkinsa kokonaan omistukseensa.[4] Marraskuussa 1985 Yhdyspankki nousi Suomen suurimmaksi pankiksi ostaessaan Helsingin Osakepankin ja sulauttaessaan sen itseensä.[5]

Tiivola osallistui Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) perustamiseen ja toimi sen varapuheenjohtajana vuosina 1975–1976 ja puheenjohtajana vuosina 1976–1988.[6] Syksyllä 1981 Tiivola ja EVA:n toimitusjohtaja Max Jakobson ajoivat läpi päätöksen, jonka mukaan EVA ei asettuisi tulevassa presidentinvaalissa tukemaan ketään tiettyä ehdokasta. Linjanvetoa vastusti EVA:n sisällä voimakas ”punaisten vuorineuvosten” ryhmittymä, joka ajoi uudeksi presidentiksi Suomen Pankin virkaatekevää pääjohtajaa Ahti Karjalaista. Tiivolan ja Jakobsonin linjaukseen vaikutti toisaalta pääministeri Mauno Koiviston ylivoimainen kansansuosio, toisaalta Jakobsonin ministerineuvos Viktor Vladimirovilta saama tieto, jonka mukaan Neuvostoliitto ei tulisi puuttumaan presidentin valintaan.[7]

Yksityiselämä muokkaa

Tiivola pelasi nuoruudessaan jääpalloa Helsingin IFK:ssa. Maalivahtina pelannut Tiivola kuului joukkueeseen, kun HIFK voitti Suomen mestaruuden vuosina 1939 ja 1941.

Tiivola menehtyi nopeasti edenneeseen haimasyöpään vuonna 1994.[8] Tiivolan toinen puoliso vuodesta 1975 oli kauppaneuvos Satu Tiivola.[3]

Kunniamerkit muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Kuka kukin on 1978, s. 991. Runeberg.org.
  2. Kuka kukin on 1978, s. 991.
  3. a b Vesikansa, Jyrki: ”Tiivola, Mika (1922–1994)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 805–807. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
  4. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1986, s. 61. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-08527-1.
  5. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 27. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08999-4.
  6. Max Jakobson:Vallanvaihto: havaintoja ja muistiinpanoja vuosilta 1974–92, s. 123–128. Helsinki: Otava, 1992.
  7. Jukka Tarkka: Max Jakobson: kylmän sodan diplomaatti, s. 230. Helsinki: Otava, 2010.
  8. Satu Tiivola on joutunut hyvästelemään kaksi rakasta aviopuolisoa: ”Se oli elämäni hirvittävin asia – luulin kuolevani itsekin” | Eeva www.apu.fi. 31.10.2021. Viitattu 24.4.2022.
  9. a b Tyylituomari Sami Sykkö: Tämä nainen on ollut tyylikäs vuodesta 1924 Seura.fi. 29.9.2015. Viitattu 6.2.2022.
  10. Tyylituomari Sami Sykkö: Tämä nainen on ollut tyylikäs vuodesta 1924 Seura.fi. 29.9.2015. Viitattu 17.2.2022.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Anttinen, Pekka & Hoppu, Tuomas: Vuosisata jääpalloa. Multiprint, 2011.
  • Poukka, Pentti: Ei ainoastaan rahasta: Pankkimies muuttuvassa Suomessa. Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-09193-X.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Tiivola, Mika hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)