Mika Kivimäki
Mika Kivimäki (s. 16. maaliskuuta 1961 Espoo) on suomalainen epidemiologi (PsT), joka työskentelee sosiaalisen epidemiologian professorina Britanniassa University College Londonissa ja jatkaa tutkimustyötään myös Helsingin yliopistossa ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorina.[1][2][3] Hän on kansainvälisesti viitatuimpia suomalaisia tutkijoita.
| Mika Kivimäki | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. maaliskuuta 1961 Espoo |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | sosiaalisen epidemiologian professori, tutkimusprofessori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (PsM 1987, PsL 1991, PsT 1997) |
| Instituutti | University College London, Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos |
| Tutkimusalue | aktiivesti: sydän- ja verisuonitaudit, kohonnut verenpaine, mielenterveys; vähemmän aktiivisesti: diabetes, syöpä, fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky, lihaksiston ja luuston sairaudet |
| Palkinnot | Highly Cited Researcher (Clarivate Analytics, 2018), Vuoden epidemiologi (2021) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu (UCL), Kotisivu (HY), Kotisivu (TTL) | |
Kivimäki valmistui Helsingin yliopistosta psykologiksi vuonna 1987 (PsM 1987), ja sittemmin myös psykologian lisensiaatiksi ja tohtoriksi testisuoriutumiseen ja testiahdistukseen liittyvillä töillään (PsL 1991, PsT 1997).[1][2] Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa (1996) laajensi aihepiirin käsittelyä stressin ja persoonallisuuspiirteiden välisten yhteyksien, stressitekijöiden ja -reaktioiden suuntaan. Väitöskirja oli otsikoitu Stress and personality factors : specifications of the role of test anxiety, private self-consciousness, type A behavior pattern, and self-esteem in the relationship between stressors and stress reactions. [4]
Työurallaan Kivimäki on ehtinyt toimia useassa eri roolissa. Vuosina 1998–1999 hän oli Helsingin yliopiston psykologian laitoksen apulaisprofessori, sitten Suomen Akatemian vanhempi tutkija 1999–2001, Helsingin yliopiston soveltavan psykologian professori 2001–2003 ja, työterveyden professori 2003–2006. Hän siirtyi sitten University College Londonin Epidemiologian ja kansanterveyden laitokselle johtamaan Whitehall II -tutkimushanketta.[2] Hän työskentelee myös Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorina ja Helsingin yliopiston professorina.[3][5][6]
Kivimäki on poikkeuksellisen tuottelias tieteentekijä. Hänen julkaisulistallaan oli esimerkiksi jo satakunta vuoden 2018 aikana julkaistua tieteellistä artikkelia tai kokouspaperia (tilanne 6.12.2018)![7] Vuonna 2018 Kivimäki oli arvostetulla maailman viitatuimpien tutkijoiden 2018 Highly Cited Researchers -listalla sosiaalitieteiden (Social Sciences, general) aihepiiristä. Maailmanlaajuisesti tällä alansa viitatuimpien (siteeratuin 1 %) listalla on kaikki aihealueet mukaan luettuna runsas 4 000 tutkijaa 21 tieteenalalta ja noin 2 000 tieteenrajat ylittävää tutkijaa. Tutkijoista noin 40 työskentelee Suomessa tai on ulkomailla tutkimustyötään tekeviä suomalaisia.[8][9]
Professori Kivimäki oli noussut Google Scholar -hakupalvelun aineistoon pohjautuvassa, lokakuun 2018 alun espanjalaisessa tutkijatilastossa listan sijalle 733 hakupalvelun listaamista maailman 3 160 huippututkijasta koko uran kattavien viittausten perusteella. Kivimäen koko uran julkaisuja koskeva h-indeksi oli tämän luettelon mukaan 137. Hänen julkaisuihinsa on viitattu erityisen runsaasti vuodesta 2013 lähtien.[10][9] Kivimäki on tämän tilaston mukaan eräs kaikkein viitatuimmista suomalaisista; häntä ylemmäs listalla sijoittuivat suomalaisista ainoastaan Jukka T. Salonen, Kai Simons, Jaakko Kaprio ja Markku Laakso.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 5 joulukuuta 2018), s. 300
- ↑ a b c Mark Nicholls: Spotlight: Mika Kivimäki, PhD Circulation: European Perspectives in Cardiology: p. f97-f100. 23.10.2012. The American Heart Association, ahajournals.org. Viitattu 6.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Mika Kivimäestä Vuoden Epidemiologi 2.12.2021. Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 2.1.2022. (suomeksi)
- ↑ Mika Kivimäki: Stress and personality factors : specifications of the role of test anxiety, private self-consciousness, type A behavior pattern, and self-esteem in the relationship between stressors and stress reactions (Academic Dissertation; ISBN 951-802-145-7; julkaistu sarjassa People and work, Research reports, ISSN 1237-6183; 9) 1996. Finnish Institute of Occupational Health (Työterveyslaitos), teostiedot via finna.fi. Arkistoitu 7.12.2018. Viitattu 6.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Epävarmuus rassaa sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstöä 1.2.2018. Työterveyslaitos, via cision.com. Viitattu 2.1.2022. (suomeksi)
- ↑ Elisa Kallunki: Säilyykö työkykysi seuraavat kymmenen vuotta? Uudella nettitestillä voit selvittää ennusteen 16.1.2020. yle.fi. Viitattu 2.1.2022. (suomeksi)
- ↑ Prof Mika Kivimaki - Publications (UCL IRIS, Institutional Research Information Service) University College London, ucl.ac.uk. Viitattu 6.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Highly Cited Researchers 2018 (Viitatuimmat tieteilijät 2018. Kotiorganisaatioltaan ensisijaisesti Suomessa toimivat tieteilijät saa esille valitsemalla "Primary Region" lajittelun, ja siirtymällä maanimen "Finland" kohdalle. Tämän lisäksi joitain runsaasti viitattuja suomalaisia tutkijoita toimii myös ulkomaisista yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, joista kolmella on toissijaisena toimipaikkana (Secodary Affiliation) "Univ Helsinki, Finland") Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 6.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Mika Kivimaki (tutkijaprofiili Google Scholar -hakupalvelussa) 5.12.2018. Google Scholar, scholar.google.com. Viitattu 6.12.2018.
- ↑ a b 3160 Highly Cited Researchers (h>100) according to their Google Scholar Citations public profiles, Ninth Edition (On huomattava, ettei kaikilla huippututkijoilla ole Google Scholarin profiilia. On epäselvää, lasketaanko heille tällöin h-indeksi tässä palvelussa) First week of Oct. 2018. Cybermetrics Lab, Consejo Superior de Investigaciones Científicas (CSIC). Viitattu 6.12.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
- Terkko Scholar chart (helsinki.fi)
- Tutkimus: Työstressi on erityisen haitallinen perussairautta poteville miehille (8.9.2018) (yle.fi)
- Long working hours and risk of coronary heart disease and stroke: a systematic review and meta-analysis of published and unpublished data for 603 838 individuals (The Lancet, 386 (10005): P1739-1746, Oct. 31, 2015) (englanniksi) (thelancet.com)
- Nicholas Bakalar (29.9.2014) Working Long Hours Tied to Diabetes Risk (englanniksi) (nytimes.com)