Avaa päävalikko
Kai Simons

Kai Lennart Simons (s. 24. toukokuuta 1938 Helsinki) on suomalainen lääketieteilijä ja biokemisti.[1]

Valmistumisensa Helsingin yliopistosta jälkeen hän työskenteli avustajana Rockefeller-yliopistossa New Yorkissa vuodesta 1965 vuoteen 1967. Vuonna 1967 hän vaihtoi avustajaksi Helsingin yliopistoon, jossa hän toimi biokemian professorina vuosina 1971–1979. Hänestä tuli 1972 myös tutkimusjohtaja. Hänestä tuli European Molecular Biology Laboratoryn ryhmäjohtaja vuonna 1975 Heidelbergissä. Sittemmin Simons työskenteli vuosina 1982–1997 Cell Biology Programmen parissa, jossa hän kuvaili ensimmäistä kertaa nk. lipidilauttoja.

Heidelbergissä hän oli vuonna 1998 mukana perustamassa Max Planck -instituutin solubiologian ja geenitekniikan osastoa, jossa hän toimi yhtenä viidestä johtajasta. Vuonna 2000 hän muutti Dresdeniin osaston valmistumisen yhteydessä. Hän toimi laitoksen johtajana vuoteen 2006 saakka. Nykyisin Simons toimii johtajana tutkimusryhmässä, jonka tarkoitus on yhdistää nykyaikainen molekyylibiologia ja solubiologia.[2]

Simons on Kuopion yliopiston,[3] Oulun yliopiston ja Leuvenin yliopiston kunniatohtori.[2] Hän on myös seitsemän tiedeakatemian, muun muassa Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian jäsen.[2]

Kai Simonsin isä oli fysiikan professori Lennart Simons.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 677–678. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b c Promootio 2010: Kai Simons Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 25.12.2009.
  3. Kuopion yliopisto vihkii promootiossaan 16 kunniatohtoria 12.10.2009. Mikkelin yliopistokeskus. Viitattu 20.11.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa