Messier 87

galaksi Neitsyen tähdistössä

Messier 87 (tunnetaan myös nimillä M87, Virgo A ja NGC 4486) on jättiläismäinen elliptinen galaksi Neitsyen tähdistössä. M87 hallitsee Neitsyen galaksijoukkoa. M87 on myös erittäin voimakas radiolähde ja yksi suurimmista tunnetuista galakseista. Messier 87:n magnitudi on 9,59, ja se on 53,5 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Se on Neitsyen galaksijoukon pohjoisosan toiseksi kirkkain kohde Messier 49:n jälkeen.[1]

Messier 87
Historia
Muut nimet M87, NGC 4486, Virgo A, Arp 152
Ominaisuudet
Tyyppi E1
Etäisyys 53,5 miljoonaa valovuotta
Massa 1,0 × 1012 Auringon massaa
Koko 7 kulmaminuuttia, säde 60 000 valovuotta
Havaitseminen
Tähdistö Neitsyt
Rektaskensio 12 h 30,8 min
Deklinaatio +12° 24′
Suhteellinen kirkkaus +8,6m

Koko ja sijainti muokkaa

M87-galaksissa on useita biljoonia tähtiä, ja sen keskustassa on supermassiivinen musta aukko. M87 sisältää epätavallisen suuren määrän pallomaisia tähtijoukkoja, noin 15 000. Linnunradassa niitä on vain noin 150. M87 on Neitsyen galaksijoukon hallitsevimpia kohteita.[2] Se onkin suurimpia tunnettuja galakseja. Sen on noin 2000 kertaa suurempi kuin Linnunrata, ja sen keskustassa olevan mustan aukon massa on 6,4 miljardia auringonmassaa.[3]

Tutkimus muokkaa

 
Ensimmäinen kuva Messier 87:n mustasta aukosta.

M87:n läheisyys tekee siitä ensisijaisen kohteen korkeaenergiatutkimukselle. Vuonna 1918 astronomi Heber Curtis löysi M87:stä tulevan materiapurkauksen. Hän kuvaili sitä sanoilla ”kummallinen suora säde”. Tämä purkaus on edennyt jo vähintään 5 000 valovuoden päähän M87:n ytimestä ja on viemässä materiaa ulos koko galaksista. Tämä purkaus saattaa johtua nopeasti pyörivästä, hyvin massiivisesta mustasta aukosta, jonka massa on arviolta 6,6×109 Auringon massaa[4]. M87 myös säteilee voimakkaasti röntgen-alueella.

Kahdeksan radioteleskooppia otti samanaikaisesti vuonna 2017 kohteekseen Messier 87:n mustan aukon ja Sagittarius A*:n. Tutkijat ilmoittivat huhtikuussa 2019 onnistuneensa saamaan M87:n mustasta aukosta historiallisen ensimmäisen kuvan. Kuva muodostettiin hyödyntämällä korkeataajuista radiosäteilyä, ja data koostettiin virtuaalisella Event Horizon -teleskoopilla. Kuvassa on aukon ääriviiva hetkellä, jolloin valo on katoamassa aukkoon.[5]

Lähteet muokkaa

  1. Messier 87: Virgo A Messier Objects. 14.8.2015. Viitattu 10.4.2019. (englanniksi)
  2. Messier 87 19.10.2017. National Aeronautics and Space Administration. Viitattu 10.4.2019. (englanniksi)
  3. Suominen, Mikko: 40 miljoonaa vuotta vanha galaksiakin suurempi purkauspilvi kuvattiin Tähdet ja avaruus. 31.10.2012. Viitattu 10.4.2019.
  4. Tutkijat löysivät kaikkien mustien aukkojen äidin Helsingin Sanomat 15.1.2011
  5. Se onnistui! Mustasta aukosta saatiin ensimmäinen kuva Yle Uutiset. 10.4.2019. Yleiradio. Viitattu 10.4.2019.

Aiheesta muualla muokkaa