Messier 3 eli NGC 5272 on pallomainen tähtijoukko Ajokoirien tähdistössä. Sen löysi Charles Messier vuonna 1764. William Herschel oli ensimmäinen, joka havaitsi kohteen koostuvan yksittäisistä tähdistä, noin vuonna 1784.[1]

Messier 3
Messier 3, kuvattu tässä 24" kaukoputkella, on yksi suurimmista havaituista pallomaisista tähtijoukoista.
Messier 3, kuvattu tässä 24" kaukoputkella, on yksi suurimmista havaituista pallomaisista tähtijoukoista.
Historia
Löytäjä Charles Messier
Löytöpäivä 3. toukokuuta 1764
Muut nimet M3, NGC 5272, Mel119
Ominaisuudet
Tyyppi Pallomainen tähtijoukko
Etäisyys n. 33 900 valovuotta
Massa 245 000 auringon massaa
Koko n. 20 kaariminuuttia, visuaalisesti n. 10'
Tähtien lukumäärä n. 500 000
Absoluuttinen kirkkaus -8.9m
Havaitseminen
Tähdistö Ajokoirat
Rektaskensio 13 h 42.2 min
Deklinaatio +28° 23'
Suhteellinen kirkkaus +6.2m

Tämä joukko on yksi suurimmista ja kirkkaimmista, ja se sisältää jopa puoli miljoonaa tähteä. Kohteen etäisyys Aurinkokunnastamme on noin 33 900 valovuotta. Kohteen halkaisijaksi on mitattu valokuvista jopa yli 20 kaariminuuttia, mutta kaukoputkella sen kooksi voi havaita noin 10 kaariminuuttia. Kohteen painovoima jaksaa pitää jopa 38 kaariminuutin päässä olevat tähdet joukossa mukana.

Kohteen kirkkaimmat tähdet ovat magnitudiltaan noin 12,7, ja koko kohteen näennäinen kirkkaus on 6,2, joten se on hyvissä olosuhteissa näkyvissä jopa paljain silmin. M3:sta on löydetty 212 muuttuvaa tähteä, enemmän kuin yhdestäkään muusta pallomaisesta tähtijoukosta.

Ilmeisesti tämän kohteen löytymisen jälkeen Charles Messier alkoi systemaattisesti etsiä tällaisia komeettaa muistuttavia kohteita sen sijaan, että luetteloi vain vahingossa löytyneet, kuten M1 ja M2.

Lähteet

muokkaa
  1. Frommert, Hartmut & Kronberg, Christine: Messier 3, Globular Cluster M3 (NGC 5272), class VI, in Canes Venatici SEDS – Messier Object Index. 11.4.2014. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Sijainti tähdistössä.