Kolmion galaksi

galaksi

Kolmion galaksi (M33, NGC 598) on kierteisgalaksi, ja se kuuluu pieneen galaksiryhmään nimeltä paikallinen ryhmä. Tätä ryhmää hallitsevat Kolmion galaksin lisäksi kaksi suurta galaksia, Linnunrata ja Andromedan galaksi.[2] Galaksi liikkuu nopeudella 2 km/s Linnunradasta poispäin. Aurinkokunta liikkuu sitä kohti 183 km/s. Kolmion galaksin etäisyys Maasta on noin kolme miljoonaa valovuotta, ja sen massa on 15 miljardia Aurinkoa.[3]

Messier 33
Historia
Löytäjä Charles Messier
Löytöpäivä 1764
Muut nimet M33, NGC 598
Ominaisuudet
Tyyppi kierteisgalaksi
Etäisyys 895 ± 40 kpc
Massa 15 x 109 M
Koko 71 x 42 kaariminuuttia
Havaitseminen
Tähdistö Kolmio
Rektaskensio 01h 33m 50.90s[1]
Deklinaatio +30° 39′ 35.79″[1]
Suhteellinen kirkkaus +6.3

Galaksin ydin

muokkaa

Lyhyen matkan päässä galaksin ytimestä on kirkas, suuri H II -alue jossa syntyy jatkuvasti uusia tähtiä. Galaksin kaasusumun keskellä on noin 200 nuorta tähteä, jotka kuumentavat kaasusumun saaden sen hehkumaan. Sumun halkaisija on noin 15 valovuotta. Vuonna 1983 galaksin ytimestä löydettiin satelliitin avulla röntgenlähde. Se saattaisi olla musta aukko, joka lähettää kaiken voimansa röntgensäteilynä.

Tutkijoiden löydön perusteella kyseessä on ennätyssuuri tähdestä syntynyt musta aukko. Löytö herättää kysymyksiä siitä, miten tämän kokoinen musta aukko on voinut muodostua. M33 X-7 -nimellä tunnetun mustan aukon massan on arvioitu olevan noin 15,7-kertainen Aurinkoon verrattuna. Havainnot aukon massasta pystyttiin tekemään mittaamalla sen peittymisiä tähtiparinsa taakse. Massa on suurempi kuin millään muulla aiemmin tunnetulla, supernovana räjähtäneestä tähdestä syntyneellä mustalla aukolla.[4]

Yksittäisistä tähdistä syntyneiden mustien aukkojen lisäksi maailmankaikkeudesta löytyy myös galaksien keskustoissa sijaitsevia miljoonia kertoja suurempia mustia aukkoja. M33 X-7 kiertää jättiläistähteä, joka on sekin huomattavan kokoinen, noin 70 Auringon massainen, ollen samalla suurin mustan aukon parina tähän mennessä löydetyistä tähdistä. Aikanaan elinkaarensa lopussa tämäkin tähti räjähtää supernovana ja luo sisusosistaan uuden mustan aukon, joka jää kiertämään vanhempaa mustaa aukkoa.[4]

Havaitseminen

muokkaa

Galaksi on hyvissä olosuhteissa mahdollista havaita paljain silmin, mutta on vaikea kohde, koska kirkkauteensa nähden pinta-ala on suuri. Kiikarilla tai pienellä kaukoputkella se näkyy vihertävänä täplänä. Sen näennäinen halkaisija taivaalla on yksi aste, mikä vastaa kahta täyden Kuun halkaisijaa. Vertailuksi jos Andromedan galaksin himmeämmät osat voisi nähdä paljaalla silmällä, se näkyisi noin 2,5 asteen kokoisena, mikä vastaa viittä täyden Kuun halkaisijaa.[3] Kolmion galaksin etäisyys Maasta on noin kolme miljoonaa valovuotta, ja sen massa on 15 miljardia Aurinkoa.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. a b M33 SIMBAD. Viitattu 15.3.2021. (englanniksi)
  2. a b Frommert, Hartmut & Kronberg, Christine: Messier 33, Spiral Galaxy M33 (NGC 598), type Sc, in Triangulum, Triangulum Galaxy SEDS – Messier Object Index. 25.8.2007. Viitattu 15.3.2021. (englanniksi)
  3. a b Karttunen, Hannu & Manner, Olli & Tuovinen, Pentti: Tähtitaivas 2000 : kartasto ja käsikirja, s. 174. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1993. ISBN 951-9269-66-5
  4. a b M33 X-7 Fact Sheet StarDate's Black Hole Encyclopedia. 24.1.2011. Viitattu 15.3.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa