Avaa päävalikko

McLaren M23 oli Gordon Coppuckin suunnittelema McLaren-tallin Formula 1 -auto. Sen suunnittelussa auttoi myös John Barnard. Auto oli Formuloihin päivitetty McLaren Indycar M16, mutta eniten se sai vaikutteita Lotus 72 -autosta, sillä auton muodot ja ulkonäkö olivat samantapaiset, ja molemmissa oli Ford DFV -moottorit. Auto oli todella kulmikas, minkä ansiosta se oli aerodynaamisesti tehokas.

McLaren M23
Emerson Fittipaldi ja McLaren M23 Britannian Grand Prix'ssa 1974
Emerson Fittipaldi ja McLaren M23 Britannian Grand Prix'ssa 1974
Talli Yhdistynyt kuningaskunta McLaren
Kuljettajat Yhdysvallat Peter Revson
Belgia Jacky Ickx
Etelä-Afrikka Jody Scheckter
Uusi-Seelanti Denny Hulme
Saksa Jochen Mass
Brasilia Emerson Fittipaldi
Yhdistynyt kuningaskunta David Hobbs
Yhdistynyt kuningaskunta Mike Hailwood
Etelä-Afrikka Dave Charlton
Yhdistynyt kuningaskunta James Hunt
Espanja Emilio de Villota
Italia Bruno Giacomelli
Yhdysvallat Brett Lunger
Kanada Gilles Villeneuve
Brasilia Nelson Piquet
Yhdistynyt kuningaskunta Tony Trimmer
Teknisiä tietoja
Moottori Ford-Cosworth DFV V8
Voimansiirto 5-vaihteinen manuaali
Kilpailuhistoria
Debyytti Etelä-Afrikan GP 1973
Kilpailuja 177
Voittoja 16
Paalupaikkoja 14
Nopeimpia kierroksia 10
Palkintosijoja 38
MM-pisteitä 316
Valmistajien maailmanmestaruuksia 1
Kuljettajien maailmanmestaruuksia 2

Auto esiteltiin kaudelle 1973. Heti ensimmäiseen kilpailuun Denny Hulme starttasi paalupaikalta. Hulme ja Peter Revson saalistivat yhteensä kolme voittoa, kun taas alokaskauttaan ajanut eteläafrikkalainen Jody Scheckter sijoittui hädin tuskin neljänneksi. Scheckter joutui yhteen suurimmista onnettomuuksista Formula ykkösissä Britannian Grand Prix’ssa, kun hänen M23:nsa pyörähti muiden edelle aiheuttaen valtavan kolarin. Tämä oli ennen kuin Emerson Fittipaldi liittyi McLareniin Lotukselta 1974. Hänen tietämyksensä Lotus 72 -autosta auttoi McLarenia kehittämään M23:a. Samaisella kaudella Fittipaldi voitti McLarenille tallin ensimmäisen kuljettajien ja valmistajien mestaruuden. Tuolloin McLarenin pahimmat kilpailijat olivat Ferrari, Tyrrell ja Lotus.

Auton lisäkehitys kaudelle 1975 auttoi Fittipaldia ja McLarenia taistelemaan mestaruuksista siinä kuitenkaan onnistumatta. Tällä kertaa he taistelivat Niki Laudaa vastaan, joka ajoi todella kilpailukykyistä Ferrari 312T autoa. McLaren kokeili erilaisia rakennemuutoksia, kuten erilaisia aerodynaamisia lisäosia ja erilaisia keularatkaisuja. Useimmat muutoksista otettiin käyttöön myöhemmässä M26-autossa. Kauden 1975 lopussa Fittipaldi ilmoitti lähtevänsä tallista liittyäkseen veljensä Fittipaldi Automotive -talliin, jota Copersucar sponsoroi. Hänet korvasi karismaattinen James Hunt, joka voitti kaudella 1976 kuljettajien mestaruuden.

Kun M23:n korvaaja M26 osoittautui ongelmalliseksi, Hunt ja Jochen Mass turvautuivat M23:een kauden 1977 alussa. Vaikka auto oli neljä vuotta vanha, oli se silti kilpailukykyinen.

M23 ei ollut koskaan teknisesti kehittynein F1-auto, mutta sen jatkuva kehitys auttoi saavuttamaan 16 voittoa, kaksi kuljettajien mestaruutta ja yhden valmistajien mestaruuden.

LähteetMuokkaa

  McLaren F1 Team

Tallipäällikkö:
  Andreas Seidl

Kilpakuljettajat:
4.   Lando Norris · 55.   Carlos Sainz

Testikuljettajat:
  Oliver Turvey ·   Sérgio Sette Câmara

Formula 1 -autot:
M2B · M4B · M5A · M7A · M7C · M9A · M14A · M7D · M14D · M19A · M19C · M23 · M26 · M28 · M29 · M30 · M29F · MP4/1 · MP4/1B · MP4/1C · MP4/1E · MP4/2 · MP4/2B · MP4/2C · MP4/3 · MP4/4 · MP4/5 · MP4/5B · MP4/6M · MP4/6B · MP4/7A · MP4/8 · MP4/9 · MP4/10 · MP4/10B · MP4/10C · MP4/11 · MP4/11B · MP4/12 · MP4/13 · MP4/14 · MP4/15 · MP4-16 · MP4-17 · MP4-17D · MP4-18 · MP4-19 · MP4-19B · MP4-20 · MP4-21 · MP4-22 · MP4-23 · MP4-24 · MP4-25 · MP4-26 · MP4-27 · MP4-28 · MP4-29 · MP4-30 · MP4-31 · MCL32 · MCL33 · MCL34