Avaa päävalikko
Suomen ilmavoimien F-18D Hornet

McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -koneita ostettiin Suomen ilmavoimille alun perin 64, joista seitsemän kaksipaikkaista koulutuskonetta. Konetyyppi valittiin vuonna 1992 ja ensimmäiset seitsemästä kaksipaikkaisesta F-18D-koneesta lennettiin Yhdysvalloista Suomeen 7. marraskuuta 1995. Ensimmäinen yksipaikkainen F-18C luovutettiin 28. kesäkuuta 1996 ja viimeinen 8. elokuuta 2000. F-18C-koneet koottiin Kuoreveden Hallissa 1996–2000.

Hornet tilattiin Suomeen kesken 1990-luvun taantumaa. Markan arvon heikkenemisen, indeksimaksujen ja Euroopan unionin tullimaksujen ja niiden viivästyskorkojen vuoksi koneiden hinta nousi kaavaillusta 13 miljardista markasta (2,17 miljardia euroa) 3,16 miljardiin euroon eli noin 46 prosenttia.[1]

Hornetien ostaminen ja 30 vuoden käyttö tulevat maksamaan arviolta 8 miljardia euroa[2]. Se on yli kaksinkertaisesti rahaa verrattuna siihen arvioon, jolla Hornetit aikoinaan myytiin päättäjille[2]. Hornetien hankinnan ja käytön piti maksaa nykyrahassa laskettuna noin 3,9 miljardia euroa[2]. Todellisuudessa rahaa kuluu 8 miljardia[2]. Eliniän käyttökustannusarvio jäi pahasti alakanttiin verrattuna toteutuneisiin kustannuksiin[2].

Tilauksessa luovuttiin kolmen koneen hankinnasta jotta se saatiin mahtumaan 9,5 miljardin markan tilausvaltuuteen.[3] Lopputuloksena tilattiin 57 yksipaikkaista C-mallia ja seitsemän kaksipaikkaista D-mallia.[3]

Suomen ilmavoimilla oli alkuvuodesta 2012 seitsemän käyttökelpoista F-18D- ja 55 F-18C-torjuntahävittäjää.[4] Suomessa käytettiin aiemmin merkintää ”F-18”, joka tarkoittaa vain hävittäjätehtäviin käytettävää konetta (F, fighter), erotukseksi myös rynnäköintiin soveltuvasta koneesta (A, attack[5]). Erottelu oli poliittinen, sillä kone on lähes identtinen Yhdysvaltain laivaston käyttämiin nähden – ilmasta-maahan-aseistus vain päätettiin jättää ostamatta. Päätökseen palattiin 2000-luvun alussa ja Hornetien ilmasta-maahan-ominaisuudet päätettiin ottaa käyttöön. Tämän mahdollistamiseksi tilattiin elinkaaren keskivaiheen päivityksen (MLU2) yhteydessä muun muassa Litening AT -maalinosoituslaitteita.[6] Hornetien uudistuksen kokonaissumma nousee Ilmavoimien arvion mukaan 1,625 miljardiin euroon.[7] Nykyään ilmavoimat viittaa koneisiin F/A-18-tyyppimerkinnällä.[8]

Ilmavoimen F-18C Hornet Saksassa

Koneen maksimi ilmataisteluasekuorma on kymmenen AIM-120 AMRAAM-ohjusta ja kaksi AIM-9 Sidewinder-ohjusta. Horneteissa on lisäksi M61 Vulcan 20 mm -konetykki lähitaisteluun.

Vuonna 2007 ilmavoimissa otettiin käyttöön kypärätähtäimet ja Sidewinder-infrapunaohjusten uusin kehitysversio (AIM-9X) osana koneiden elinkaaren keskivaiheen päivitystä (MLU1). Syksyllä 2008 saatiin myyntivahvistus tilauksesta, joka arvioitiin optioineen 400 miljoonan dollarin arvoiseksi.[9] Tilaukseen kuului muun muassa 70 kappaletta radioita, kypärätähtäimiä ja näyttöpaneeleita sekä 15 JSOW-liitopommia.[9] Marraskuussa 2011 Yhdysvaltain kongressi antoi myyntiluvan kehittyneemmälle AGM-158 JASSM -risteilyohjukselle. 1. maaliskuuta 2012 vahvistettiin kaupat 70 JASSM-ohjukselle. Kauppaan sisältyy taisteluohjukset, harjoitusohjuksia, koulutusta ja tarvittavat muutokset koneiden järjestelmiin.[10] Maataistelukyvyn ja ilmasta-maahan-ohjusten sekä pommien käyttöönotto muutti Hornetien tyyppiluokituksen F-mallista F/A-malliin. Vastaava elinkaaren keskivaiheen päivityksen myötä tapahtunut maataistelukyvyn lisäys tehtiin Sveitsissä. Kolmatta MLU-ohjelmaa ei tule, vaan Hornetien suorituskyky korvataan HX-hävittäjähankkeella.[11]

PäivitysversiotMuokkaa

MLU1 2004–2010Muokkaa

  • JHMCS-kypärätähtäinjärjestelmä
  • AIM-9X-infrapunaohjus
  • Mode S -omatunnuskyselijä
  • Have Quick UHF/VHF-radiot
  • TAMMAC-karttatietokone liikkuvan taktisen karttanäytön esittämiseen [8]

MLU2 2012–2016Muokkaa

Yli puolet koneista oli päivitetty 1. kesäkuuta 2015 mennessä. Kyseisellä viikolla ilmavoimat pudotti ensimmäiset kovat pomminsa (JDAM)[12], jonka jälkeen Horneteille julistettiin alustava ilmasta maahan -toimintakyky.[11] Patria luovutti viimeisen päivitetyn koneen ilmavoimille 9. joulukuuta 2016. Neljä päivää aikaisemmin Yhdysvaltain ulkoministeriö oli hyväksynyt 90 MIDS-radiojärjestelmän myynnin Suomelle. Kaupan, johon kuului lisäksi tukea, varusteita ja koulutusta, arvo oli 156 miljoonaa dollaria. Täysi ilmasta maahan -toimintakyky odotettiin saatavan käyttöön vuonna 2018.[13]

  • Viesti- ja suunnistusjärjestelmien päivityksiä
  • Nato-yhteensopiva MIDS Link 16 -tiedonsiirtojärjestelmä
  • Ohjaamon päivitys nestekidenäyttöihin
  • Sensori- ja omasuojajärjestelmän päivityksiä, kuten AN/ALR-67(V)2-tutkavaroitin [11]
  • AMRAAM-tutkaohjuksen uuden version, 120C-7:n käyttöönotto
  • Ilmasta maahan -täsmäaseistuksen käytöönotto:[11]
    • lyhyen kantaman ohjautuvat JDAM-pommit GBU-31(V)1/(V)3 (2000lb), GBU-32 (1000lb) ja GBU-38A (500lb)
    • keskipitkän kantaman JSOW-liitopommi
    • pitkän kantaman JASSM-risteilyohjus
  • Litening AT -maalinosoituslaite
  • Uuden aseistuksen edellyttämät ohjelmistopäivitykset
  • Varaosahankintoja ja rakennevahvistustöitä
  • Uusi koelentomittausjärjestelmä [8]

Hornet-onnettomuudet SuomessaMuokkaa

 
Suomen Ilmavoimien F-18C Hornet

Suomessa on palveluskäytössä menetetty 15 vuodessa kaksi konetta (vuosina 2001 ja 2010) ja yksi vaurioitui pahoin yhteentörmäyksessä vuonna 2001 sekä vuonna 2006 kaksi konetta törmäsi toisiinsa saaden pieniä vaurioita. Onnettomuuksissa ei ole kuollut ketään.

8. marraskuuta 2001 Satakunnan lennoston Hävittäjälentolaivue 21:n HN-430 ja HN-413 törmäsivät toisiinsa ilmassa Karstulassa[14], Kyyjärven lounaispuolella. HN-430 putosi maahan ja romuttui täysin lentäjän pelastautuessa heittoistuimella. HN-413:n lentäjä onnistui palaamaan Pirkkalan tukikohtaan.[15] HN-413 muutettiin 15 miljoonan euron kustannuksin ja Kanadan ilmavoimilta ostetun CF-18B-koneen eturungon osilla kaksipaikkaiseksi F-18D-hävittäjäksi. Korjaustyö aloitettiin 2006 ja se valmistui syksyllä 2009. Maailmallakin ainutlaatuinen uudelleenrakennusurakka nosti koulukoneiden lukumäärän kahdeksaan.[16][17] Korjaustyöt maksoivat 15 miljoonaa euroa ja niihin kului noin 100 000 työtuntia. Horneteiden kappalehinnaksi on 1990-luvulla arvioitu tulleen noin 25 miljoonaa euroa. HN-413:lla oli lennetty vain kymmenesosa kaikkiaan Horneteiden 6 000 lentotunnista. Hornet 18D:n korjaamiseen käytettiin edellisen Hornet-polven 18B:n rungon etuosaa, joka ostettiin Kanadasta. Työt suoritti Patria yhteistyössä Suomen ilmavoimien, Yhdysvaltain laivaston ja Boeingin kanssa, joka joutui käynnistämään vanhaa tuotantolinjaansa osien saamiseksi jo myynnistä poistuneeseen malliin. Korjattu HN-413 oli numeroltaan HN-468.[18]

4. toukokuuta 2006 Kaksi Karjalan lennoston F-18C:tä osui yhteen Nurmeksen lähellä. Kahdeksan kilometrin korkeudessa tapahtuneessa törmäyksessä toisesta koneesta vaurioitui sivuvakaajan kärki (HN-415) ja toisesta (HN-438) rikkoutui kuomu. Molemmat koneet laskeutuivat kentälleen Rissalaan onnistuneesti.

21. tammikuuta 2010 aiemmin vaurioitunut ja korjattu HN-468 tuhoutui Juupajoella tapahtuneessa maahansyöksyssä.[19] Kone oli korjauksien vuoksi Patrian kirjoilla, eikä sitä ollut vielä luovutettu Ilmavoimille.[20] Koneella lennettiin ns. vastaanottokoelentoja ja sillä oli ennen maahansyöksyä tehty ns. virheliiketesti. Kaksihenkinen miehistö – 32-vuotias kapteeni ja 44-vuotias everstiluutnantti – pelastautuivat heittoistuimilla, mutta molemmat loukkaantuivat niin vakavasti, että he tarvitsivat leikkaushoitoa.[19]

26. tammikuuta 2011 Hornet HN-428 (F-18C) ajautui rullaustieltä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla. Lentäjä ehti koneesta pois heittoistuimella ennen kuin se törmäsi lumipenkkaan. Hän selvisi venähdyksin.[21] Kyseessä oli pimeänäkölaitteen avulla tehty harjoituslaskeutuminen pimennetylle kentälle. Lentäjän olisi pitänyt laskeutua kiitotielle, mutta hän laskeutui rullaustielle syystä, joka ei ole toistaiseksi tiedossa. Lentäjä toimi tilanteessa oikein.[22][23]

LähteetMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta McDonnell Douglas F/A-18 Hornet Suomessa.
  1. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/armeija-saastaa-ja-kayttaa-miljardeja-horneteihin
  2. a b c d e Suomi pani hävittäjien hankintaan kovat ehdot – Joku tarjoajista voi jopa heittää pyyhkeen kehään - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 2.5.2018. Viitattu 3.5.2018.
  3. a b Ilmavoimien Hornet-hävittäjien seuraajien määrästä kiistellään - mutta mistä tuli luku 64 konetta 10.2.2019. Lentoposti. Viitattu 19.6.2019.
  4. "F-18 Hornet". Ilmavoimat. Viitattu 11.1.2007.
  5. "Model designation of Military Aerospace Vechiles". (.pdf-tiedosto) 12.5.2004. United States Department of Defence. Viitattu 30.6.2007. (englanniksi)
  6. http://www.lentoposti.fi/uutiset/ensimmaiset_mlu2_paivitetyt_hornetit_ovat_koelentovaiheessa
  7. Raivio, Jyri: Hornetien uudistuksesta jättikulut Helsingin Sanomat. 2.10.2008. Viitattu 1.3.2012.
  8. a b c Hornet-kalusto saavuttaa suorituskykynsä huipun 10.4.2015. Ilmavoimat. Viitattu 27.5.2015.
  9. a b van Leeuwen, Marcel: Finland – F-18 Mid-Life Upgrade Program aviationnews.eu. 9.9.2008. Aviationnews.eu. Viitattu 12.9.2008. (englanniksi)
  10. Suomi hankkii pitkän kantaman ilmasta-maahan ohjusjärjestelmän puolustusvoimat.fi. 2.3.2012. Suomen puolustusvoimat. Viitattu 28.11.2012.
  11. a b c d Bower, Derek: More sting for the Finnish Hornets - Ilmavoimat goes air-to-ground. Combataircraft.net, December 2015. (englanniksi)
  12. HS: Ilmavoimat pudottaa ensimmäiset pomminsa 70 vuoteen Iltasanomat. 31.5.2015. Viitattu 31.5.2015.
  13. Ilmavoimien Hornetien MLU 2 on valmis. Siivet, 2017, 32. vsk, nro 1, s. 10. JFI Airshow Oy.
  14. "Hornet-onnettomuuden aiheutti riittämätön näköhavainto" Verkkouutiset.fi w3.verkkouutiset.fi.
  15. http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/10396.html
  16. http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-11-30,104:2:422740,1:0:0:0:0:0:
  17. Tuunattu Hornet nousee siivilleen yle.fi.
  18. http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article331017.ece?s=u&wtm=tt-25092009
  19. a b Sama Hornet ollut onnettomuudessa ennenkin
  20. Frankenplane-turmakone oli uniikki yksilö yle.fi.
  21. Hornet-turmaa tutkittu koko yö - lentäjä pelastautui heittoistuimella
  22. Jukka Harju, Hornet-lentäjää ei syytelty Pirkkalan kentällä, Helsingin Sanomat 28.1.2011 sivu A 6
  23. Ruotuväki