Matti Koivurinta
Matti Armas Koivurinta (22. syyskuuta 1931 Turku – 9. joulukuuta 2023[1]) oli suomalainen ekonomi ja kauppaneuvos.[2] Hän oli Aboa Vetus Ars Nova -museon perustaja, ja hänen nimeään kantava säätiö on Rettigin palatsin omistaja. Koivurinta oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen kokoomuksen valtuutettuna 1977–1988.
Koivurinnan omaisuus oli peräisin auto-, kiinteistö-, arvopaperi- ja rakennustarvikealoilla toimineesta Tavoite-konsernista. Yrityksen pohjana olivat Koivurinnan vanhempien perustamat yritykset, joiden johtajaksi hän tuli valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta.[3]
Koivurinta perusti nimeään kantavan Matti Koivurinnan säätiön ja toimi sen asiamiehenä vuodesta 1987.[2] Vuonna 1992 hän lahjoitti säätiölle yhtiönsä osakkeet. Säätiö myi ne takaisin nuorentuneelle toimivalle johdolle. Kolme vuotta tämän jälkeen Tavoite-yhtiöt hakeutui itse konkurssiin ja SYP kärsi 110 miljoonan markan luottotappiot. Säätiölle tehtyjä lahjoituksia pankit eivät kuitenkaan vaatineet purettavaksi.[4]
Koivurinta jäi vuonna 2009 eläkkeelle säätiön asiamiehen tehtävistä ja sen jälkeen jatkoi säätiön kunniapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.[5] 2010-luvun keskivaiheilta alkaen säätiöitä valvova Patentti- ja rekisterihallitus pyrki erottamaan säätiön hallituksesta Matti Koivurinnan sekä tämän veljenpojan Juha Koivurinnan säätiölain vastaisen toiminnan takia. Turun hovioikeus tuomitsi huhtikuussa 2019 molemmat erotettaviksi, mutta tuomiosta valitettiin korkeimpaan oikeuteen,[6] ja erottaminen kumottiin Matti Koivurinnan osalta.[7]
Matti Koivurinnan säätiön johdossa on istunut turkulaisia merkkihenkilöitä, kuten hovioikeuden presidentti ja entisiä kaupunginjohtajia.[4]
Rettigin palatsi siirtyi velkoineen Matti Koivurinnan säätiön omistukseen vuonna 1992.[8]
Koivurinta toimi Turun kauppakamarin tavarantarkastajana 1974–1994 ja Turun maistraatin valantehneenä haverikatsastusmiehenä 1975–1992. Lisäksi hän hoiti lukuisia luottamustehtäviä muun muassa Turun kauppakamarin hallituksessa, Turun Yrittäjät ry:n hallituksessa, Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiön hallituksessa, Turun Riennon hallituksessa ja puheenjohtajana sekä Suomen temppeliherrain ritarikunnassa. Hänelle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi vuonna 1982, ja hänet vihittiin kauppatieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1989.[2]
Turun Matintalo (Aninkaistenkatu 8) on saanut nimensä Koivurinnan mukaan.[4]
Koivurinta kirjoitti Temppeliherrain ritarikunnan historiikin (1989),[2] ja Juha Haapakosken kirjoittama elämäkerta Mesenaatti julkaistiin toukokuussa 2013.
Matti Koivurinnan isä oli kauppaneuvos Armas Koivurinta.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Hakanen, Pekka: Nykytaidetta puolustanut mesenaatti on kuollut. Turun Sanomat, 12.12.2023, s. 17.
- ↑ a b c d e Kuka kukin on 2003, s. 413–414. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ Väliaho, Tuomo: Kahden museon kauppaneuvos. (80-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat 22.9.2011. (Maksullinen artikkeli.)
- ↑ a b c Sekalaisia säätiöitä ja tautista Turkua – temppeliherroja ja rikkaita ritareita: käsikirjoitus. Yle TV1 MOT 9.3.1998. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Matti Koivurinta jää eläkkeelle Turkulainen. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lehtola, Johanna: Matti Koivurinnan säätiöstä potkut saa itse perustaja – Hovioikeus: poissaolot hallituksen kokouksista olivat tahallisia Yle Uutiset. 18.4.2019. Viitattu 19.4.2019.
- ↑ Korkein oikeus kumosi Matti Koivurinnan erottamisen säätiön hallituksesta. PRH 9.12.2020.
- ↑ Rettigin palatsi Aboa vetus ars nova. Arkistoitu 25.5.2010. Viitattu 16.6.2010.