Matti Koivurinta

suomalainen kauppaneuvos

Matti Armas Koivurinta (22. syyskuuta 1931 Turku9. joulukuuta 2023[1]) oli suomalainen ekonomi ja kauppaneuvos.[2] Hän oli Aboa Vetus Ars Nova -museon perustaja, ja hänen nimeään kantava säätiö on Rettigin palatsin omistaja. Koivurinta oli Turun kaupunginvaltuuston jäsen kokoomuksen valtuutettuna 1977–1988.

Koivurinnan omaisuus oli peräisin auto-, kiinteistö-, arvopaperi- ja rakennustarvikealoilla toimineesta Tavoite-konsernista. Yrityksen pohjana olivat Koivurinnan vanhempien perustamat yritykset, joiden johtajaksi hän tuli valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta.[3]

Koivurinta perusti nimeään kantavan Matti Koivurinnan säätiön ja toimi sen asiamiehenä vuodesta 1987.[2] Vuonna 1992 hän lahjoitti säätiölle yhtiönsä osakkeet. Säätiö myi ne takaisin nuorentuneelle toimivalle johdolle. Kolme vuotta tämän jälkeen Tavoite-yhtiöt hakeutui itse konkurssiin ja SYP kärsi 110 miljoonan markan luottotappiot. Säätiölle tehtyjä lahjoituksia pankit eivät kuitenkaan vaatineet purettavaksi.[4]

Koivurinta jäi vuonna 2009 eläkkeelle säätiön asiamiehen tehtävistä ja sen jälkeen jatkoi säätiön kunniapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.[5] 2010-luvun keskivaiheilta alkaen säätiöitä valvova Patentti- ja rekisterihallitus pyrki erottamaan säätiön hallituksesta Matti Koivurinnan sekä tämän veljenpojan Juha Koivurinnan säätiölain vastaisen toiminnan takia. Turun hovioikeus tuomitsi huhtikuussa 2019 molemmat erotettaviksi, mutta tuomiosta valitettiin korkeimpaan oikeuteen,[6] ja erottaminen kumottiin Matti Koivurinnan osalta.[7]

Matti Koivurinnan säätiön johdossa on istunut turkulaisia merkkihenkilöitä, kuten hovioikeuden presidentti ja entisiä kaupunginjohtajia.[4]

Rettigin palatsi siirtyi velkoineen Matti Koivurinnan säätiön omistukseen vuonna 1992.[8]

Koivurinta toimi Turun kauppakamarin tavarantarkastajana 1974–1994 ja Turun maistraatin valantehneenä haverikatsastusmiehenä 1975–1992. Lisäksi hän hoiti lukuisia luottamustehtäviä muun muassa Turun kauppakamarin hallituksessa, Turun Yrittäjät ry:n hallituksessa, Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiön hallituksessa, Turun Riennon hallituksessa ja puheenjohtajana sekä Suomen temppeliherrain ritarikunnassa. Hänelle myönnettiin kauppaneuvoksen arvonimi vuonna 1982, ja hänet vihittiin kauppatieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1989.[2]

Turun Matintalo (Aninkaistenkatu 8) on saanut nimensä Koivurinnan mukaan.[4]

Koivurinta kirjoitti Temppeliherrain ritarikunnan historiikin (1989),[2] ja Juha Haapakosken kirjoittama elämäkerta Mesenaatti julkaistiin toukokuussa 2013.

Matti Koivurinnan isä oli kauppaneuvos Armas Koivurinta.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Hakanen, Pekka: Nykytaidetta puolustanut mesenaatti on kuollut. Turun Sanomat, 12.12.2023, s. 17.
  2. a b c d e Kuka kukin on 2003, s. 413–414. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
  3. Väliaho, Tuomo: Kahden museon kauppaneuvos. (80-vuotishaastattelu.) Helsingin Sanomat 22.9.2011. (Maksullinen artikkeli.)
  4. a b c Sekalaisia säätiöitä ja tautista Turkua – temppeliherroja ja rikkaita ritareita: käsikirjoitus. Yle TV1 MOT 9.3.1998. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Matti Koivurinta jää eläkkeelle Turkulainen.[vanhentunut linkki]
  6. Lehtola, Johanna: Matti Koivurinnan säätiöstä potkut saa itse perustaja – Hovioikeus: poissaolot hallituksen kokouksista olivat tahallisia Yle Uutiset. 18.4.2019. Viitattu 19.4.2019.
  7. Korkein oikeus kumosi Matti Koivurinnan erottamisen säätiön hallituksesta. PRH 9.12.2020.
  8. Rettigin palatsi Aboa vetus ars nova. Arkistoitu 25.5.2010. Viitattu 16.6.2010.