Mathilde Krzesinska

venäläinen ballerina

Mathilde Maria Krzesinska (puol. Matylda Krzesińska, ven. Матильда Феликсовна Кшесинская, Matilda Feliksovna Kšesinskaja; 31. elokuuta (J: 19. elokuuta) 1872 Ligovo, lähellä Pietaria, Venäjä7. kesäkuuta 1971 Pariisi, Ranska) oli venäläinen balettitanssija, Venäjän keisarillisen baletin prima ballerina assoluta eli ensitanssijatar sekä Venäjän kruununperijän Nikolai Aleksandrovišin läheinen ystävä[1] ja rakastajatar ennen kuin Nikolai avioitui Hessenin prinsessan Alixin kanssa.

Mathilde Krzesinska
puol. Matylda Krzesińska,
ven. Матильда Феликсовна Кшесинская, Matilda Feliksovna Kšesinskaja
Mathilde Krzesinska.
Mathilde Krzesinska.
Henkilötiedot
Syntynyt31. elokuuta (J: 19. elokuuta) 1872
Ligovo, lähellä Pietaria, Venäjä
Kuollut7. kesäkuuta 1971 (98 vuotta)
Pariisi, Ranska
Ammatti tanssija
Näyttelijä
Merkittävät roolit

Venäjän keisarillisen baletin prima ballerina assoluta

Flore, Le Réveil de Flore; Mlada; Lise, La Fille mal Gardée; Prinsessa Aspicia Faaraon Tytär, Esmeralda; Nikiya, La Bayadère.

Krzesinskan koko puolalainen perhe, isä Felix Krzesiński, veli Jósef Krzesiński ja vanhempi sisar Julia Krzesińska esiintyivät Mariinski-teatterissa Pietarissa. Mathilde hyväksyttiin Keisarilliseen balettikouluun 1880, josta hän valmistui 1890. Krzesinska otettiin tanssijaksi Keisarilliseen balettiin kesäkuussa 1890.

Hänen roolejaan uran alussa olivat mm. Makeishaltijatar Pähkinänsärkijässä, Aurora Prinsessa Ruususessa ja päärooli Petipan Le Réveil de Flore baletissa, joka luotiin häntä varten 1894. Petipa uudelleensovitti Mathildelle balettinsa Mlada, Lisen roolin baletissa La Fille mal Gardée, prinsessa Aspician rooli Faaraon Tytär baletissa, pääroolin baletissa Esmeralda ja Nikiyan roolin baletissa La Bayadère.[2]

Huolimatta lukuisista jäähyväisesityksistään hän esiintyi vuoteen 1917 asti. Krzesinska tanssi Gisellen pääroolin ensimmäistä kertaa vielä 1916.

Krzesinska oli ensimmäinen venäläinen tanssijatar, joka teki 32 fouettéta, mitä pidettiin tuohon aikaan balettitekniikan äärimmäisenä taidonnäytteenä. Aikaisemmin samaan olivat pystyneet vain italialaiset kuten Pierina Legnani.[1]

Perintöprinssi Nikolai lahjoitti hänelle yksityistalon Pietarista. Kyseisen rakennuksen parvekkeelta Lenin puhutteli kansaa palattuaan maanpaosta Suomen kautta vuonna 1917.[3] Rakennus on edelleen olemassa.

Krzesinskalla oli suhde myös kahteen muuhun Venäjän hallitsijasuvun jäseneen, Sergei Mihailovitšiin ja Andrei Vladimirovitšiin. Nikolain serkun suuriruhtinas Andrein kanssa hän matkusti Venetsiaan ja Provenceen, josta suuriruhtinas osti hänelle talon.[4]

Venäjän vallankumouksen puhjettua vuonna 1917 Krzesinska muutti Ranskan Rivieralle ja myöhemmin Pariisiin, missä hän avioitui vuonna 1921 Andrei Vladimirovitš Romanovin kanssa.[1] Andrei tunnusti Krzesinskan pojan Vladimir 'Vova' Romanovsky-Krasinskyn (s. 1902) omakseen. Huhujen mukaan isä olisi voinut olla myös Sergei Mihailovitš, tai jopa keisari Nikolai itse.[4]

Vuonna 1929 Mathilde avasi balettikoulun, jossa hän antoi yksityistunteja. Hänen oppilaisiinsa kuuluivat mm. Margot Fonteyn, Maurice Béjart ja Alicia Markova. Mathilde esiintyi viimeisen kerran 64-vuotiaana Lontoon Covent Gardenissa.[3] Vuonna 1960 hän julkaisi muistelmansa Souvenirs de la Krzesinska.[1] Hän kuoli 99-vuotiaana ja on haudattu Pariisin Sainte-Geneviève-des-Bois'n ortodoksiselle hautausmaalle.

Venäläinen elokuvaohjaaja Aleksei Utšitel on ohjannut Nikolai II:n ja Krzesinskan suhteesta elokuvan Matilda (2017), joka on herättänyt pahennusta Venäjän vanhoillisissa ortodoksipiireissä, koska Nikolai II on nykyisin ortodoksikirkon pyhimys.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Mathilde Kschessinska Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  2. The Marius Petipa Society - Mathilda Kschessinskaya petipasociety.com.
  3. a b Mathilde Kschessinska – First Russian Prima Ballerina Abssoluta. Russia Channel. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  4. a b Mathilde Kschessinska. Balley Magazine. Arkistoitu 1.12.2014. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  5. Pöllänen, Raisa: Venäläisen kohuelokuvan ensi-illassa pidätyksiä Yle Uutiset. 25.10.2017. Viitattu 18.11.2020.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mathilde Krzesinska.