Materialismi

ontologinen käsitys, jonka mukaan todellisuus on aineellinen

Materialismi eli aineellinen maailmankuva, jota filosofiassa kutsutaan myös fysikalismiksi, on näkemys siitä, että kaikki tosiasiat (mukaan lukien tosiasiat ihmismielestä ja -tahdosta sekä ihmiskunnan historian kulusta) ovat kausaalisesti riippuvaisia ​​fyysisistä prosesseista tai redusoitavissa niihin.[1] Materialismin mukaan kaikki olemassa oleva koostuu tai palautuu aineeseen, aineellisiin voimiin tai fysikaalisiin tapahtumiin.[2]

Ontologinen materialismi, jonka mukaan todellisuus koostuu vain yhdestä substanssista, on monistinen käsitys. Se eroaa siten filosofian käsiteluokittelussa dualistisistisesta (kaksijakoisesta) ja pluralistisesta (monijakoisesta) ontologiasta ja muodostaan jyrkän vastakohdan ontologiselle idealismille, jonka mukaan todellisuus on perimmäiseltä luonteeltaan henkinen.

Nykyaikana materialismin käsite on lähellä naturalismin käsitettä, koska juuri materia (aine ja energia) on luonnontieteellisten menetelmien tutkimuskohde.[3][4] Koska materialismi kieltää kaikki henkiset olennot ja voimat luonnontieteellisten ilmiöiden selitysperusteina, se yhdistetään usein ateismiin tai agnostismiin.[2]

YleistäMuokkaa

Aineen luonteesta ja määritelmästä on käyty paljon filosofista keskustelua: onko aine yhtä tyyppiä, josta kaikki on tehty (hylemorfismi), vai onko sitä montaa eri tyyppiä? Onko aine jatkuva substanssi, jota voi esiintyä monessa muodossa, vai koostuuko se suuresta määrästä erillisiä, muuttumattomia, jakamattomia ainesosia (atomismi)? Onko aineella omia ominaisuuksia, vai puuttuvatko ne siltä (prima materia)?[5][6]

NaturalismiMuokkaa

Ontologinen naturalismiMuokkaa

Pääartikkeli: Naturalismi (ontologia)

Ontologinen naturalismi (lat. natura, luonto) tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan luonto on kaikenkäsittävä eikä sen ulkopuolella ole mitään.

Tietoteoreettisen naturalismiMuokkaa

Tietoteoreettisen naturalismin mukaan kaikki luonnossa havaittavat ilmiöt on selitettävissä luontoon pohjautuvilla syillä. Tietoteoria ei ole autonominen, vaan se tukeutuu tietoteoreettisen naturalismin mukaan empiirisen tutkimuksen antamaan informaatioon. Täten tietoteoria ja tieto ylipäätään ei ole luonteeltaan normatiivista.

FysikalismiMuokkaa

Pääartikkeli: Fysikalismi

Materialismi käsitetään usein identtiseksi fysikalismin kanssa, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on fysikaalista tai päältää fysikaalista.[7] Toisin kuin sana ”materialismi”, ”fysikalismi” kehittyi tietyssä teknisessä ja hyvin rajatussa, paremminkin kieli- ja tietoteoreettisessa kuin ontologisessa keskustelussa Wienin piirin sisällä 1930-luvulla. Fysikialismin kehittäjiä olivat Otto Neurath ja Rudolf Carnap, joiden katsotaan pyrkineen illmaisemaan termillä kannattamaansa näkemystä, että jokainen propositio olisi viime kädessä eriteltävissä merkityksensä suhteen ekvivalentiksi fysikaalisen proposition kanssa. Tämän määritelmän voi myös katsoa sallivan panpsykismin pitämisen fysikalistisena kantana – näkemys, jota esimerkiksi Galen Strawson on puolustanut.[8] Sanalla materialismi on sitä vastoin ollut ontologiassa perinteisesti suppeampi merkitys; kyseessä on käsitys todellisuuden perimmäisestä luonteesta.

Eliminatiivinen materialismiMuokkaa

Eliminatiivinen materialismi (eliminativismi, eliminoiva materialismi, karsiva materialismi[9]) on materialistinen mielenfilosofinen suuntaus, jonka mukaan mielen tiloja kuvaavilla käsitteillä ei ole hermostollisia vastineita.[10] Eliminatiivinen materialismi karttaa mielen toimintaa koskevien arkikäsitysten eli niin kutsutun arkipsykologian käyttöä tutkimuksen lähtökohtana,[10] ja pyrkii eliminoimaan eli karsimaan sen käsitteet mieltä koskevasta selittämisestä.

Reduktiivinen materialismiMuokkaa

Samalla materialismi on yhdistetty fysikalismin mukana usein myös reduktionismiin,[7] jonka mukaan yhdellä kuvaustasolla yksilöityjen olioiden tai ilmiöiden, jos ne ovat aitoja, on oltava selitettävissä toisella tasolla – tyypillisesti paljon perustavammalla tasolla, kuten fysiikan tutkimalla aineen tasolla – olevien olioiden ja ilmiöiden avulla. Joskus, kuten Demokritoksen atomismissa,[11] Thomas Hobbesilla[12] ja valistusajan materialismissa (La Mettrien Ihmiskone[13], Laplacen materialismi),[14] materialismi on yhdistynyt myös mekanismiin.

Gilbert Ryle pyrki osoittamaan teoksessaan The Concept of Mind (1949), että ruumista ja tajuntaa ei voida tarkasti erotella toisistaan. Niiden jyrkkä erottaminen oli hänen mukaansa kartesiolainen virhe.[15]

Emergentti materialismiMuokkaa

Pääartikkeli: Emergentti materialismi

Palauttavasta eli reduktiivisesta materialismista poikkeaa emergentti materialismi.[16][17] Emergentti materialismi katsoo, että fysiikan tutkimien fyysisten ominaisuuksien lisäksi voi olla olemassa korkeamman tason ”emergenttejä” eli esiinnousevia ominaisuuksia.[18]

Ihmistutkimuksessa ontologisen materialismin mukaan ihmismielen tiloja ja tapahtumia ei voi esiintyä itsenäisinä, aineellisista aivotoiminnoista irrallisina. Radikaalia materialismin muotoa edustavat eliminativistit, joiden mukaan arkipsykologian olettamia ajatuksia, uskomuksia ja tunteita ei ole olemassa. Reduktionistien mukaan mielentilat ovat olemassa, mutta ne ovat palautettavissa aivojen tai ruumiin tiloiksi samaan tapaan kuin esimerkiksi lämpö voidaan määritellä molekyylien liike-energiaksi. Emergentin materialismin mukaan ihmismieli on evoluution tuottama ominaisuuksien taso, jonka mahdollistaa ihmisen keskushermoston rakenne ja sosiaalinen vuorovaikutus kulttuuriympäristön kanssa. Vaikka ihminen rakentuu aineesta ja energiasta, hänellä on hallussaan lisäksi kulttuurievoluution tuottama henkinen perintö.[19]. Emergentin materialismin ratkaisematon ongelma on, miten tämä kulttuurinen aines on materiaalisesti olemassa, jos sitä ei voi palauttaa (aivo)materian prosesseihin.

HistoriaaMuokkaa

Antiikin kreikkalaisessa filosofiassa Thales, Anaksimandros, Leukippos, Demokritos, Epikuros[20] ja jopa Aristoteles[21] voidaan nähdä myöhemmän materialismin edelläkävijöinä. Joonialaiset luonnonfilosofit esittivät erilaisia todellisuuden luonnetta koskevia käsityksiä, jotka perustuivat usein johonkin klassiseen alkuaineeseen.[20] Leukippos ja Demokritos kehittivät ensimmäisen järjestelmällisesti esitetyn materialistisen todellisuuden selityksen,[20] atomiopin, jonka myöhemmin Epikuros ja hänen kannattajansa omaksuivat ajattelunsa pohjaksi. Roomalaisen Lucretiuksen teos Maailmankaikkeudesta esittelee näitä näkemyksiä runomuodossa. Atomiopin mukaan kaikki mikä oli olemassa oli joko ainetta tai tyhjää, ja kaikki ilmiöt olivat aineellisten perusosasten, atomien, erilaisten yhdistelmien ja liikkeen seurausta.[22] Atomioppia kannatti myös muinaisessa Intiassa Nyaya-Vaisheshika -koulukunta (500–100 eaa.). Perinnettä pitivät yllä buddhalaiset atomistit.[23]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Smart, John Jamieson Carswell: Hakusana ”Materialism” Encyclopædia Britannica. Päivitetty 28.4.2016. Viitattu 26.1.2017. (englanniksi)
  2. a b Stack, George J.: Materialism. Teoksessa Craig, Edward (toim.): The Shorter Routledge Encyclopedia of Philosophy. London, New York: Routledge, 2005. ISBN 0-415-32495-5. (englanniksi)
  3. Lacey, Alan: Materialism. Teoksessa Honderich, Ted (toim.): The Oxford Companion to Philosophy. New edition. New York: Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926479-1. (englanniksi)
  4. Hartikainen, Erkki: Ateismi ja usko Vapaa ajattelija. 6/2001. Viitattu 19.9.2010.
  5. Robinson, Howard: Substance Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)
  6. Substance and Essence The Friesian School. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)
  7. a b Stoljar, Daniel: Physicalism Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)
  8. Strawson, Galen: Realistic Monism – Why Physicalism Entails Panpsychism?. Journal of Consciousness Studies, 2006, 13. vsk, nro 10–11. (englanniksi)
  9. Baggini, Julian: Ateismi: Lyhyt johdanto. (Atheism: A very short introduction, 2003.) Suomentaneet Erkki Hartikainen, Suvi Laukkanen ja Paula Vasama. Helsinki: Kustannus Oy Vapaa Ajattelija, 2005. ISBN 951-98702-1-0.
  10. a b Ramsey, William: Eliminative Materialism Stanford Encyclopedia of Philosophy. 9.10.2007. Viitattu 28.8.2011. (englanniksi)
  11. Lee, Franz J. T.: Philosophical Essays on Materialism and Marxism franz-lee.org. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)
  12. Ripstein, Arthur: Thomas Hobbes: The Unity of Scientific and Moral Wisdom. by Gary B. Herbert Ethics. October 1990. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)
  13. La Mettrie, Julien Offray de: Ihmiskone. (L’homme machine, 1747.) Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2003. ISBN 952-5503-02-X.
  14. Stack, George J.: Materialism Routledge Encyclopedia of Philosophy. 1998. Viitattu 10.9.2007. (englanniksi)
  15. Hakusana filosofinen antropologia teoksessa Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 3, Eng–Hiu. Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07242-7.
  16. Materialism Dictionary of Philosophy of Mind. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)
  17. Raatikainen, Panu (toim): Fysikalismi Ajattelu – kieli - merkitys. Viitattu 10.10.2007.
  18. Chrucky, Andrew: Critique of Wilfrid Sellars’ Materialism (1990) ditext.com. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)
  19. Niiniluoto, Ilkka: ”Tunne itsesi!”, Hyvän elämän filosofiaa, s. 28–29. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2015. ISBN 978-952-222-240-4.
  20. a b c Materialism Catholic Encyclopedia. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)
  21. Esimerkiksi Edwin Hartman esittää teoksessaan Substance, Body and Soul: Aristotelian Investigations, että Aristoteles oli materialisti kaikissa niissä suhteissa, joissa materialismi on kiinnostava teesi: Annas, Julia: Mind and Matter (Review: Edwin Hartman: Substance, Body and Soul: Aristotelian Investigations). The Classical Review, New Ser., 1979, 29. vsk, nro 2, s. 252–253. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  22. Lucretius, Carus Titus: Maailmankaikkeudesta. (De rerum natura.) Suomentanut sekä johdannon ja selitykset kirjoittanut Paavo Numminen. Porvoo Helsinki: WSOY, 1965.
  23. Grupp, Jeffrey: Abstract Buddhist Atomism and the R-theory of Time abstractatom.com. Viitattu 10.10.2007. (englanniksi)

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Materialismi.