Avaa päävalikko

Historianfilosofia

filosofian ala, joka tutkii historiantutkimuksen metodologiaa ja tarkoitusta
Filosofia
UWASocrates gobeirne cropped.jpg
· Filosofi ·
· Luettelo filosofeista ·
· Luettelo filosofian osa-alueista, koulukunnista ja opeista ·
· Filosofian teemasivu ·
· Filosofian tietosanakirja ·

Historianfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii historiatieteen metodologiaa, erityispiirteitä sekä historiallisen selittämisen ja ymmärtämisen luonnetta.

Sisällysluettelo

Historianfilosofian luonneMuokkaa

Historianfilosofia voidaan myös filosofian ohella nähdä etenkin kansainvälisissä muotoiluissa osana aatehistoriaa. Historianfilosofian historiapainotteisesta luonteesta kertoo sekin seikka, että ensimmäisen varsinaisesti filosofisen tutkimuksen historiaan teki H. H. Bradley vasta vuonna 1874.[1]

Siihen voidaan lukea myös sen pohtiminen, onko historian kulussa havaittavissa jonkinlaista tarkoitusta, ohjaavia periaatteita tai teleologista päämäärää, mutta tämä näkemys on nykyään sangen harvinainen. W. H. Walsh teki teoksessaan An Introduction to Philosophy of History (1951) ensimmäisenä jaon spekulatiivisen ja kriittisen historianfilosofian välille. Spekulatiivinen historianfilosofia keskittyy koko maailmaa koskevaan historiallis-teleologiseen ”systeeminrakentamiseen”. Se oli 1800-luvulla yleistä, ja sillä oli vielä 1900-luvun alussa huomattavia kannattajia, kuten Benedetto Croce ja Arnold J. Toynbee. Kriittinen historianfilosofia keskittyy pohtimaan historiallista tutkimusta ennen kaikkea tietoteoreettisesta näkökulmasta, toisin sanoen sen lähtökohtaisia olettamuksia, lähestymistä ja operationalisoituja toimintatapoja tutkimusalana. Dray[2] nostaa esiin kolme peruskysymystä kriittisen historianfilosofian diskurssissa: 1. Kysymys historiallisesta selittämisestä/selitysmallista, 2. Arvokysymykset historiassa, 3. Narratiivisuuden luonne ja rooli.

Historianfilosofian peruskysymyksiäMuokkaa

Kriittisen historianfilosofian peruskysymyksiä ovat:

  • Mitä historia on?
  • Millaisilla loogisilla ehdoilla historiatiede on mahdollista?
  • Millaista on pätevä historiallinen tieto?
  • Mitä kohdetta historiatieteen tulisi ensisijaisesti tutkia? Yksilöitä? Yhteiskuntia? Kulttuureita? Sivilisaatiota? Vai koko ihmiskuntaa lajina?

Vanhemman, spekulatiivisemman historianfilosofian peruskysymyksiä taas ovat:

  • Voidaanko historiasta erottaa jotain tiettyjä kaavamaisuuksia, kuten kehitystä tai syklejä? Vai onko historia sattumanvaraista ja vailla merkitystä?
  • Jos historian voidaan katsoa kehittyvän, mitä kohti se kehittyy? Onko suunta myönteinen (edistyminen) vai kielteinen (rappeutuminen)? Mikä kehitystä ajaa eteenpäin?

LähteetMuokkaa

  1. Dray, teoksessa Bentley 1997 (toim.), Companion to Historiography
  2. Dray (ibid.)

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.