Tämä artikkeli kertoo matarakasveista. Matara on myös kaupunki Sri Lankan Eteläisen provinssin Mataran piirikunnassa.

Matarat eli ratasmatarat (Galium) on matarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Siihen kuuluu yli 630 lajia[1], joista pääosa esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla.[2] Näistä Suomessa tavataan tai on tavattu 18 lajia,[3] joista alkuperäisiä lajeja on yhdeksän.[4]

Matarat
Keltamatara Galium verum
Keltamatara Galium verum
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Pääjakso: Putkilokasvit Tracheophyta
Alajakso: Siemenkasvit Spermatophytina
Luokka: Koppisiemeniset Magnoliopsida
Kladi: Kaksisirkkaiset Eudicots
Lahko: Gentianales
Heimo: Matarakasvit Rubiaceae
Suku: Matarat Galium
L.
Tyyppilaji
  • keltamatara Galium verum L. (1753)
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Matarat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Matarat Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Matarat ovat enimmäkseen monivuotisia mutta myös yksivuotisia, rento- tai pystyvartisia. Ne ovat yleensä ruohovartisia, jotkin lajit voivat olla hieman varpumaisia.[1] Mataroilla varsi on usein nelisärmäinen. Lehtien lavat ovat ehytlaitaisia, otakärkisiä tai tylppiä ja tavallisesti yksisuonisia. Kukinto on tiheä tai harsu viuhko. Useimmilla lajeilla on pienet valkoiset kukat, joiden verhiö on hyvin pieni tai puuttuu. Teriö on tavallisesti ratasmainen. Hedelmä muodostuu kahdesta vierekkäisestä hedelmyksestä. Joillain lajeilla hedelmissä on koukkukarvoja, jotka edistävät leviämistä.[5] Muun muassa peltomatara ja kierumatara ovat tehokkaasti leviäviä, yksivuotisia rikkakasveja.

Mataroiden kanssa läheisiä sukuja ovat maratit (Asperula), ristimatarat (Cruciata), krapit eli värimatarat (Rubia) ja sinimatarat (Sherardia).[6]

MataralajejaMuokkaa

Pohjoismaissa on tavattu seuraavia mataralajeja:[7][8]

Muita mataralajeja:

LähteetMuokkaa

  • Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg Bo & Stenberg Lennart. Suom. Seppo Vuokko & Henry Väre. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003). ISBN 951-31-2924-1

ViitteetMuokkaa

  1. a b Plant of the World online: Galium (englanniksi) Viitattu 4.2.2020.
  2. Den virtuella floran: Måror (ruotsiksi). Viitattu 1.8.2011.
  3. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Suomen mataralajit. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.
  4. Retkeilykasvio 1998, s. 330–334.
  5. Retkeilykasvio 1998, s. 329.
  6. Retkeilykasvio 1998, s. 327.
  7. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 476–481.
  8. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206.

Aiheesta muuallaMuokkaa