Kierumatara

putkilokasvilaji

Kierumatara (Galium aparine) on mataroiden sukuun kuuluva yksivuotinen, ruohovartinen rikkakasvi. Kasvi muistuttaa läheisesti peltomataraa (Galium spurium), mutta on kookkaampi ja rotevavartisempi. Kierumataralla on 3–5 senttimetriä pitkät vastapuikeat lehdet, jotka kasvavat kiehkuroina varressa. Kukintona on viuhko, jossa on 2–5 hyvin pientä valkoista kukkaa. Hedelmykset ovat halkaisijaltaan 4-millimetriset, pareittain kasvavat, pyöreähköt ja täynnä pieniä koukkukarvoja. Kierumatara voi risteytyä peltomataran alalajin rikkapeltomataran (Galium spurium subsp. vaillantii) kanssa.[1]

Kierumatara
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Gentianales
Heimo: Matarakasvit Rubiaceae
Suku: Matarat Galium
Laji: aparine
Kaksiosainen nimi

Galium aparine
L.

Katso myös

  Kierumatara Wikispeciesissä
  Kierumatara Commonsissa

Kierumatara kasvaa Suomessa enimmäkseen etelärannikolla, mutta harvakseltaan Oulun korkeudelle asti. Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa se kasvaa yleisenä.[2] Merenrannoilla laji on Suomessa alkuperäinen.

Käyttö

muokkaa

Kierumatara on syötävä kasvi. Ennen hedelmien muodostumista sen varsia ja lehtiä voi käyttää lehtivihannesten tapaan, tosin koukkukarvat voivat tehdä suutuntumasta epämiellyttävän. Kuivattuja lehtiä on käytetty vedessä uuttaen rohtona ja kuivatettuja ja paahdettuja hedelmiä kofeiinia sisältävänä kahvin korvikkeena.

Kreikassa ja Ruotsissa kierumataran varsia on käytetty maidon siivilöintiin. Kasvin juuresta saa kestävää punaista väriä.

Lähteet

muokkaa
  • Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1

Viitteet

muokkaa
  1. Kasviatlas 2009: Galium aparine x G. spurium ssp. vaillantii
  2. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2016: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Kierumataran levinneisyys Suomessa) 2017. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.