Marie Linder
Marie Linder (o.s. Musin-Puškin, alk. ven. Мария Мусина-Пушкина; 8. joulukuuta 1840 Pietari – 5. maaliskuuta 1870 Helsinki) oli Kytäjän kartanon emäntä ja yksi ensimmäisiä suomalaisia naiskirjailijoita.
| Marie Linder | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 8. joulukuuta 1840 Pietari |
| Kuollut | 5. maaliskuuta 1870 (29 vuotta) Helsinki |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
ElämäkertaMuokkaa
Linderin vanhemmat olivat kreivi Vladimir Musin-Puškin[1], myös Moussine-Pouchkine (1798–1854) ja hänen suomalaissyntyinen puolisonsa Emelie o.s. Stjernvall (1811–1846). Isänsä puolelta hän oli kaukaista sukua runoilija Aleksandr Puškinille. Äitinsä kuoltua 6-vuotias Marie Linder muutti Suomeen Träskändan kartanoon tätinsä Aurora Karamzinin luo. Isänsä kuoltua vuonna 1854 Marie lähetettiin kotiopettajattaren seurassa Ranskaan sisarensa Alinen (Aleksandrine) luo. Sisaren kuoltua vuonna 1858 Marie palasi takaisin Suomeen, jossa Aurora Karamzin esitteli sisarentyttärensä pietarilaiselle seurapiirilleen, joka oli koko keisarikunnan ylin, hän tapasi mm. Nikolai I:n.
Marie alkoi harrastaa kirjoittamista jo varhain mutta tämä harrastus jäi syrjään kun hän meni naimisiin 1859 Constantin Linderin (1836–1908) kanssa. Linderit asettuivat asumaan vuonna 1862 Kytäjän kartanoon, jota hoidettiin menestyksekkäästi ja edistyksellisesti. Parille syntyi kolme lasta: Emilie 1861, Hjalmar 1862 ja Marie 1863.[2]
Avioliiton vaikeudet ja neljännen lapsen kuolema vuonna 1865 saivat Marie Linderin palaamaan takaisin kirjoitusharrastuksensa pariin. Tämän tuloksena syntyi ensin nimimerkillä Stella Vecko-Biblioteket -lehteen kirjoitettuja novelleja ja sitten samalla nimimerkillä romaani En qvinna af vår tid (Aikamme nainen) joka julkaistiin 1867. Romaanin päähenkilö Lucy kamppailee tuon ajan yhteiskunnan naisille asettamia rajoitteita vastaan ja romaanissa kuvataan hänen suhdettaan itsevaltaiseen isäänsä, kihlattunsa Edvardiin, jota Lucy itse pitää vastenmielisenä, sekä rakastettuun Oscariin, jonka kanssa Lucylla on platoninen suhde.
Linder ei julkaissut useampia teoksia, sillä hän kuoli muutama vuosi romaanin ilmestymisen jälkeen virallisen tiedon mukaan kouristuskohtaukseen, mutta mahdollisesti kyseessä saattoi olla itsemurha.
Constantin ja Marie Linderin poika oli kamariherra Hjalmar Linder.
Marie Linder on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (vanha puoli) Helsinkiin.
TeoksetMuokkaa
- Aikamme nainen: luonteenkuvaus, suom. Benita Holopainen. Antikvariaatti Vilho 2009 ISBN 978-952-92-5297-8
LähteetMuokkaa
- Suomen kirjailijat -tietokanta. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kirjasampo.fi: Marie Linder
- Hyvinkääläisiä kirjailijoita – Marie Linder.
ViitteetMuokkaa
- ↑ http://paulina-g.vuodatus.net/blog/category/mosaiikki,+historia,+kirjallisuus
- ↑ Marie Linder Hyvinkään kaupunki. Viitattu 4.2.2023.
KirjallisuuttaMuokkaa
- Lehto, Katri: Marie Linder, Kytäjän kreivitär. Otava 1985. ISBN 951-1-08596-4
- Wickman, Maj: Marie Linder: Liv & litteratur. Helsingfors: Omakustanne, 2003. ISBN 952-91-5883-1.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Lehto, Katri: Linder, Marie (1840–1870). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 25.8.2000 (päivitetty 12.11.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Vapaasti ladattavia Marie Linderin e-kirjoja Projekti Lönnrotissa.
- En qvinna af vår tid. (Arkistoitu – Internet Archive) Marie Linderin romaani.