Avaa päävalikko

Mariankatu (Tampere)

katu Tampereella
Asuinrakennus Mariankatu 32:ssa.

Mariankatu on pohjois-eteläsuuntainen katu Tampereen keskustassa. Mariankadun ja Pirkankadun risteyksen itäpuolella sijaitsee Kaakinmaan kaupunginosa, länsipuolella valtakunnallisesti merkittävä Pyynikinrinteen alue. Pohjoisessa Mariankatu ulottuu jonkin verran Amurin puolelle, Puutarhakatuun asti, jonka jälkeen katulinja jatkuu kevyen liikenteen väylänä. Etelässä Mariankatu päättyy Pyynikin ulkoilualueelle Koulukadun kentän ja Pyhäjärven tuntumaan.[1][2][3][4]

Kaavoitushistoria ja nimiMuokkaa

Mariankatu nimettiin ja merkittiin kaupungin asemakaavaan vuonna 1896. Aluksi se ulottui Pirkankadulta (silloiselta Kauppakadulta) etelään Tiiliruukinkadulle asti. Hallituskadun ja Tiiliruukinkadun välinen katuosuus piirrettiin asemakaavakarttaan jo vuonna 1866, mutta kadulla ei ollut vielä silloin nimeä. Kadunnimi Mariankatu viittaa keisari Aleksanteri II:n puolisoon Maria Aleksandrovnaan. Se muodosti aikanaan nimiparin läheisen Aleksanterintorin eli nykyisen Pyynikintorin kanssa.[5][6]

Vuonna 1936 katu laajeni Pirkankadun pohjoispuolelle, kun entinen Särkänkatu (alun perin Toinen Amurinkatu) liitettiin Mariankadun osaksi.[7]

Tampereella toteutettiin 1930-luvulla suuri kadunnimiuudistus, jonka yhteydessä käytiin keskustelua myös siitä, pitäisikö Venäjän vallan aikaan viittaavat kadunnimet muuttaa. Mariankatu ja Aleksanterinkatu saivat kuitenkin säilyttää nimensä.[8]

Puistoja ja rakennuksiaMuokkaa

 
Pyynikinlinna Mariankadun puolelta kuvattuna.

Mariankadun varrella on mäntyvaltainen Marianpuisto sekä kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti merkittävä Pyynikin kirkkopuisto, joka on kaupungin vanha hautausmaa. Kadun pohjoisosassa, Pirkankadun ja Puutarhakadun välissä, on lisäksi pieni Taidemuseonpuisto, joka liittyy Tampereen taidemuseota ympäröivään viheralueeseen.[2][9][10][11]

Pyynikin kirkkopuiston länsilaidalla, Mariankadun ja F. E. Sillanpään kadun kulmassa, on vanha sairaalarakennus. Tästä Marjatan sairaalaksi kutsutusta talosta (1913) on käytetty myös rinnakkaisnimeä Marian sairaala. Arkkitehti Lambert Petterson suunnitteli talon alun perin Tampereen synnytyslaitokseksi, mutta 1960-luvulla se muutettiin vanhusten sairaalaksi. Nykyään rakennus on asuinkäytössä.[2][12][13]

Mariankadun eteläpäässä sijaitsee palatsimainen Pyynikinlinna (1924), jonka on suunnitellut Jarl Eklund. Talo edustaa 1920-luvun klassismia ja kuuluu tyylisuunnan hienoimpiin edustajiin Tampereella. Rakennuksessa toimii Emil Aaltosen museo. Pyynikinlinnan läheisyydessä, Mariankatu 41:ssä, on myös rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti merkittävä ruotsinkielisen yhteiskoulun entinen oppilaskoti (1926), jonka suunnittelija on Birger Federley.[14][15][16]

LähteetMuokkaa

  1. Keskustan pyörätiet ja -parkit (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 1.3.2019.
  2. a b c Tampereen ajantasa-asemakaava (Avoindata.fi) 1.3.2018. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 1.3.2019.
  3. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 1.3.2019.
  4. Pyynikinrinne Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 1.3.2019.
  5. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 21, 68, 71. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  6. Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 76–77, 102–103. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4.
  7. Louhivaara 1999, s. 71.
  8. Louhivaara 1999, s. 22, 27, 71.
  9. Marianpuistosta kaadetaan koivuja 21.4.2017. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 1.3.2019.
  10. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (PDF) kortti 9: Pyynikin kaupunkiympäristö; kortti 11: Pyynikin kirkkopuisto ympäristöineen. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 1.3.2019.
  11. Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleinen kansainvälinen suunnittelukilpailu 15.12.2016–15.3.2017: Kilpailuohjelma (PDF) s. 16, 35. Tampere: Tampereen kaupunki, 2016. Viitattu 1.3.2019.
  12. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, kortti 11: Pyynikin kirkkopuisto ympäristöineen.
  13. Nupponen, Sakari: Ennen ja nyt: Tällä talolla on monta nimeä ja käyttöä Tamperelainen. 17.5.2013, päivitetty 19.5.2013. Viitattu 1.3.2019.
  14. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 1 – Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, kortti 9: Pyynikin kaupunkiympäristö; kortti 12: Eteläpuiston–Koulukadun kaupunkiympäristö.
  15. Pyynikinlinna Tampere: Emil Aaltosen museo. Viitattu 1.3.2019.
  16. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 103, 111. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.