Wikipedia

Mareia (kaupunki)

Mareia (m.kreik. Μάρεια,[1] myös Μαρέα, Marea,[2] Μαρεῶτις, Mareōtis, Μαρία, Maria,[3] Παλαιμάρ(ε)ια, Palaimar(e)ia;[4] lat. Mareotis) eli Pa-merit/Merit (egypt. Pꜣ-mrjt/Mrjt; kopt. Ⲙⲣⲱ)[5][6] oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä ja kuului Libyan/Mareoteen nomokseen.[7] Kaupunki sijoitetaan nykyisen Kom el-Idrisin paikalle.[8][9][10]

Mareia
Μάρεια
Mareian arkeologista aluetta.
Mareian arkeologista aluetta.
Sijainti

Mareia
Koordinaatit 30°59′41″N, 29°39′23″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Kom el-Idris, Al-Iskandariyya
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta muinaisen Egyptin dynastiat
Ptolemaiosten valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Libya/Mareotes, Ala-Egypti, Egypti
Aiheesta muualla

Mareia Commonsissa

Maantiede muokkaa

Mareia sijaitsi Mareotis- eli Mareia-järven (nyk. Mariout) etelärannalla noin 45 kilometriä lounaaseen Aleksandriasta. Se oli rakennettu pienelle niemelle lähelle järven ja Niilin Kanobikos-suuhaaran eli Kanopoksen suuhaaran yhdistäneen kanavan alkupäätä.[7][8] Kaupungin arkeologinen alue on lähellä nykyistä Borg El Arabin kansainvälistä lentoasemaa ja al-Hawariyyahin kylää.[8]

 
Mareian raunioita.

Mareotis-järvi sai nimensä kaupungista.[11] Aiemmin samalle paikalle Kom el-Idrisiin on sijoitettu myös myöhäisantiikin aikainen asutus nimeltä Filoksenite,[8][6] mutta nykyään tämä teoria on paljolti hylätty.[8]

Historia muokkaa

Faaraodynastioiden aikana Mareia oli Egyptin tärkeimpiä rajatukikohtia länsirajalla eli Libyan suunnassa. Persialaiset eivät ilmeisesti asettuneet sinne, koska Herodotos ei mainitse asiaa. Kaupunki oli alueensa merkittävimpiä aina Aleksandrian perustamiseen ja nousuun saakka. Diodoros Sisilialainen kertoo, että Ahmose II (kreikkalaisittain Amasis) voitti siellä Aprieen,[7][12] vaikkakin Herodotos sijoittaa kyseisen taistelun Momemfiihin.[7][13] Thukydides kertoo, että Psametik IV:n (Psammetikhos IV) poika Inaros hallitsi Mareiasta käsin, ja nostatti sieltä Ala-Egyptin kapinan persialaisia vastaan.[7][14]

Hellenistisellä kaudella eli Ptolemaiosten aikana Mareia menestyi edelleen satamakaupunkina. Se oli Mareotis-järven tärkein kauppapaikka, ja esiintyy joskus myös oman nomoksensa Mareoteen nomoksen pääkaupunkina. Kyseinen nomos ei kuitenkaan kuulunut Egyptin vakiintuneisiin nomoksiin. Kaupunki taantui roomalaisella kaudella, ja 100-luvulle jaa. tultaessa se oli kutistunut pelkäksi kyläksi.[7][15]

 
Mareian basilikakirkon rauniot.

Mareian seudulla tuotettiin arvostettua viiniä, jota Athenaios kuvaa makeaksi, kevyeksi, vaaleaksi väriltään ja erinomaiseksi laadultaan, ja sellaiseksi, joka ei sekoittanut liikaa päätä.[7][16] Jotkut kuitenkin pitivät Mareotiksen viiniä Anthyllan ja Tenian viinejä huonompana; ja Columella toteaa sen olevan liian ohutta italialaiseen makuun, joka oli tottunut täyteläisempään falernolaiseen. Vergilius kuvaa Mareian rypäleitä vaaleiksi ja rikkaassa maaperässä kasvaneiksi. Mareotis-järven alue oli kuitenkin soraista ja sivussa Niilin hedelmällisestä tulva-alueesta, joka tosin sopi viininviljelykseen vieläkin huonommin.[7] Strabon lisää Mareian viinin hyviin ominaisuuksiin myös sen, että se ikääntyi hyvin.[7][17] Horatius mainitsee sen Kleopatran mielijuomana.[7][18]

Mareia oli Aleksandrian lähellä olleen sijaintinsa vuoksi hyvin tunnettu roomalaisten parissa, ja siksi nimet Mareia ja mareotislainen esiintyvät latinankielisillä runoilijoilla usein Egyptin ja egyptiläisen synonyyminä. Näin esimerkiksi Grattius kuvaa egyptiläisiä ylellisyyksiä ilmaisulla Mareotica, ”mareoottinen”,[19] ja Martialis kutsuu papyrusta ilmaisulla cortex Mareotica.[20] Ovidius käyttää koko Ala-Egyptistä ilmaisua arva Mareotica.[21][7]

Mareian paikka vaikuttaisi tulleen hylätyksi 700-luvun lopulla, vaikkakin kirjallisten lähteiden perusteella se olisi voinut olla asuttu 1300-luvulle saakka. Arkeologiset tutkimukset kaupungin paikalla alkoivat 1960-luvulla. Ensimmäisiä laajempia arkeologisia kaivauksia suoritettiin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Tutkimukset alueella ovat jatkuneet 2000-luvulla.[8]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Katu.

Kaupungin merkittävimmät rakennusjäänteet ovat järven ranta-alueella ja sataman lähellä. Satamasta on jäljellä neljä kivistä laituri-aallonmurtajaa, joista pisin on noin 150-metrinen. Kaupungin asemakaavasta on tunnistettu sen cardo maximus ja decumanus maximus -pääkadut. Löydöksiin lukeutuu myös kaksi kylpylärakennusta, joissa kummassakin oli erilliset osastot miehille ja naisille. Eräs rakennus koostui kahdesta peristyylipihasta, joita ympäröi lukuisia pienempiä huoneita. Se oli mahdollisesti eräänlainen hotelli matkailijoille.[8]

Varhaisen kristillisen kauden löytöihin lukeutuvat 500-luvulle ajoitetun basilikakirkon rauniot lähellä satamaa. Kirkko oli kolmilaivainen ja sen pituus on ollut noin 49 metriä ja leveys noin 47 metriä. Se on ollut koristeltu marmorisin pylväin ja seinämosaiikein. Kirkon lähellä sijaitsivat pienempi kappeli sekä latriini. Hautauksiin liittyvät 500-luvulle ajoitettu hautakappeli kooltaan noin 9 × 7,7 metriä sekä joukko hautakammioita.[8]

Alueen löydöksiin lukeutuu myös suuri määrä viininpuristimia, mikä kertoo seudun maanviljelyshistoriasta.[8]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.104.
  2. ↑ Herodotos: Historiateos 2.18, 2.30.
  3. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 2.68.
  4. ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 4.5.34.
  5. ↑ Schweitzer, Simon D.: Pꜣ-mrj.t Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  6. ↑ a b Marea Electronic Encyclopaedia of the Ancient World. Viitattu 7.12.2020.
  7. ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Mareia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ a b c d e f g h i Mareia Pleiades. Viitattu 7.12.2020.
  9. ↑ Mareia (Egypt) 8 Qaryat Shakush - Μαρεία ToposText. Viitattu 7.12.2020.
  10. ↑ Mareia (Kom el-Idris) Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  11. ↑ Peck, Harry Thurston: ”Marea”, Harpers Dictionary of Classical Antiquities. New York: Harper and Brothers, 1898. Teoksen verkkoversio.
  12. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 2.681.
  13. ↑ Herodotos: Historiateos 2.169.
  14. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.104; vrt. Herodotos: Historiateos 3.12.
  15. ↑ Vrt. Athenaios: Deipnosofistai 1.25, s. 33 ja Eustathios: Homeroksen Odysseiasta (Ad Homer. Odyss.) 9.197.
  16. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 1.25, s. 33; vrt. Plinius vanhempi: Naturalis historia 14.3; Strabon: Geografika 17 s. 796.
  17. ↑ Strabon: Geografika 17 s. 799.
  18. ↑ Horatius: Oodit 1.37.
  19. ↑ Grattius: Cynegetica 5.313
  20. ↑ Martialis: Epigrammit 14.209, vrt. 4.42.
  21. ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia (Metamorphoses) 9.5.73

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mareia_(kaupunki)&oldid=21323162”