Mandelaiset kielet

nigeriläis-kongolaisten kielten ryhmä

Mandelaiset kielet ovat Länsi-Afrikassa puhuttujen yli 70 kielen ryhmä. Niiden puhuma-alue ulottuu Senegalista Nigerian länsiosaan.[1] Joseph Greenbergin mukaan mandelaiset kielet kuuluvat nigeriläis-kongolaiseen kielikuntaan. Niitä pidetään usein myös erillisenä ryhmänä, jolla ei ole kielisukulaisia.[2] Mandelaisia kieliä puhuu äidinkielenään yli 25 miljoonaa henkeä. Toisena kielenään niitä käyttää noin 30 miljoonaa, joista osalla on äidinkielenään jokin muu mandekieli.[3]

Nigeriläis-kongolaiset kielet.

KieliryhmätMuokkaa

Mandelaiset kielet jaetaan läntiseen ja kaakkoishaaraan. Länsihaaraan kuuluvat seuraavat kieliryhmät:

Kaakkois- tai itähaaraan kuuluu kaksi kieliryhmää:

Kielten rakenneMuokkaa

 
N’ko-kirjoitusta kännykässä.

Mandelaiset kielet ovat toonikieliä. Taivutuspäätteitä on vähän. Nominiluokkien puuttuminen erottaa mandekielet nigeriläis-kongolaisista kielistä. Kieliopilisia merkityksiä ilmaistaan apusanojen ja syntaksin avulla. Kiinteä sanajärjestys on subjekti–predikatiivinen osoitin–(suora objekti)–verbipredikaatti–epäsuora jäsen. Nominilausekkeessa attribuutti seuraa pääjäsentä.[6]

KirjakieletMuokkaa

Mandelaiset kielet toimivat etupäässä suullisen kanssakäymisen välineinä[2]. Eräitä kieliä kirjoitettiin ennen siirtomaa-aikaa arabialaisella kirjaimistolla. Perinne on säilynyt mandinkoilla ja Burkina Fason djulilla. Vain kieltä varten luotiin 1800-luvun alussa omaperäinen tavukirjoitus, ja myöhemmin vastaavat järjestelmät kehitettiin myös mendeä, kpelleä, lomaa ja bambaraa varten. Vuonna 1949 luotu n’ko-kirjaimisto on saanut laajaa kannatusta Guineassa ja sen naapurimaissa. Latinalaiseen kirjaimistoon perustuneita kirjoitusjärjestelmiä laadittiin 1900-luvulla kristittyjen lähetyssaarnaajien ja myöhemmin eräiden valtioiden toimesta.[7]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Jazyki mira, s. 16–17.
  2. a b Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2, s. 138. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.
  3. Jazyki mira, s. 25.
  4. Jazyki mira, s. 17–23.
  5. Jazyki mira, s. 24–25.
  6. Jazyki mira, s. 32–42.
  7. Jazyki mira, s. 1094–1109.