Mandarat ovat tšadilaista kieltä puhuva kansa Pohjois-Kamerunin Mandaravuorilla ja lähialueilla. Heitä on Kamerunissa 660 000, Nigeriassa 320 000 ja Tšadissa 10 000.[1]

Mandaran sulttaani Bukar joukkoineen 1900-luvun alussa.

Mandaroilla oli 1600–1800-luvuilla samanniminen sulttaanikunta,[1] jonka keskuksena toimi Mora. Sen tärkeimmät kauppatavarat olivat rauta ja orjat. Mandara oli suuren osan historiastaan Bornun vasalli. Saksalaiset alistivat sen vuonna 1902 ja myöhemmin alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken.[2]

Kansan pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, pavut, maapähkinä, riisi ja jamssi. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja. Asumuksena toimii kivestä tai savitiilistä rakennettu pyöreä maja. Ruokavalio koostuu lähinnä kasvisruoista.[1]

Yhteiskunta perustuu suurperheiden muodostamiin yhteisöihin. Sukujärjestelmä on patrilineaarinen ja avioliitto patrilokaalinen. Polygynia on yleistä. Suurin osa mandaroista on sunnimuslimeja, osa harjoittaa perinteistä uskontoa.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 322–323. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6
  2. DeLancey, Mark Dike; Neh Mbuh, Rebecca; DeLancey, Mark W.: Historical dictionary of the Republic of Cameroon, s. 389–390. Lanham: Scarecrow Press, 2010. ISBN 978-0-8108-5824-4