Mally Burjam-Borga
Amalia Henriette ”Mally” Burjam-Borga (17. toukokuuta 1874 Viipuri – 16. toukokuuta 1919 Viipuri[1]) oli suomalainen oopperalaulaja, joka äänialaltaan oli mezzosopraano. Burjam-Borgan alkuperäinen sukunimi oli Burjam, johon hän Keski-Euroopassa lisäsi jälkimmäisen osan taiteilijanimekseen.[2] Burjam-Borga loi 1900-luvun alussa uraa konsertti- ja oopperalaulajana Ranskassa sekä Saksassa, kunnes ensimmäisen maailmansodan syttymisen myötä palasi kotimaahansa.[3]
| Mally Burjam-Borga | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. toukokuuta 1874 Viipuri |
| Kuollut | 16. toukokuuta 1919 (44 vuotta) Viipuri |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | oopperalaulaja |
Ura muokkaa
Viipurinsaksalaiseen perheeseen[4] syntynyt Burjam-Borga opiskeli aluksi laulua Suomessa sekä myöhemmin Pariisissa ja Berliinissä, jossa hänen opettajanaan toimi tunnettu saksalainen sopraano Lilli Lehmann. Vuodesta 1905 lähtien Burjam-Borga lauloi Pariisin Opéra-Comiquessa ja esiintyi vierailijana Pariisin, Monte Carlon sekä Nizzan oopperoissa. Suomen lisäksi hän piti omia konsertteja myös Saksassa ja Itävallassa, esiintyen kaupungeissa kuten Berliini, München ja Wiesbaden. Burjam-Borga tunnettiin erityisesti lukuisista rooleistaan wagneriaanisissa oopperoissa. Hänen roolejaan olivat muun muassa Nibelungin sormuksen Fricka, La Giocondan Laura, Rusalkan Ruhtinatar sekä Rigoletton Maddalena.[1][3]
Kesäkuussa 1908 Burjam-Borga lauloi nimiroolin Viipurin laulujuhlilla ensiesitetyssä Oskar Merikannon oopperassa Pohjan neiti. Kyseessä oli ensimmäinen suomenkielinen oopperateos, jonka toisessa pääosassa Väinämöisenä nähtiin Abraham Ojanperä. Burjam-Borgan ansiosta myös Pariisissa ilmestynyt Le Théâtre -lehti esitteli näyttävästi ensi-iltaa.[5] Erkki Melartin omisti hänelle vuonna 1909 tekemänsä sävellyksen L’automne, op. 58, nro 6.[6]
Perhe muokkaa
Mally Burjam-Borgan isoisä oli Lyypekissä oopperanjohtajana toiminut Johann Burjam (1804–1879) ja isä Suomeen muuttanut kauppaneuvos Wilhelm Burjam.lähde? Hän avioitui vuonna 1915 nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajan Johannes Lundsonin kanssa, josta tuli myöhemmin itsenäisen Suomen ensimmäinen eduskunnan puhemies.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hillila, Ruth-Ester & Blanchard Hong, Barbara: Historical Dictionary of the Music and Musicians of Finland, s. 35. Greenwood, 1997. ISBN 978-031-32772-8-3. Teoksen verkkoversio Google Booksissa
- ↑ Tietosanakirja / 1. A-Confort Projekt Runeberg. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ a b Kutsch, Karl-Josef & Riemens, Leo: Großes Sängerlexikon, Band 4, s. 511. De Gruyter, 2004. ISBN 978-359-81159-8-1. Teoksen verkkoversio Google Booksissa
- ↑ Schweitzer, Robert: ”Saksalainen Viipuri”, s. 26. Artikkeli teoksessa Monikulttuurisuuden aika Viipurissa, Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, 2013. ISSN 1236-4304. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Abraham Ojanperä – Suomen laulunopetuksen isä Kirjastovirma. Arkistoitu 12.7.2016. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ Erkki Melartinin sävellykset Heikki Poroila. Arkistoitu 28.1.2015. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ LUNDSON Otto Johannes Helsingin yliopiston Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 27.7.2015.