Maksuton osakeanti eli ilmaisanti tarkoittaa osakeantia, jossa yhtiö antaa osakkeitaan ilman maksua. Maksuttomalla osakeannilla voidaan toteuttaa rahastoanti tai ns. splittaus eli osakkeen yksikköarvon pilkkominen.[1] Yhtiö voi järjestää maksuttoman osakeannin myös itselleen.[2][3]

Maksuttomassa annissa yhtiö ei kerää lisää rahaa, vaan anti maksetaan yhtiön omaan pääomaan kuuluvasta rahastosta.[4] Vaikka osakkeiden kappalemäärä kasvaa, oman pääoman rahamäärä pysyy muuttumattomana. Tästä johtuen osakekohtainen oma pääoma pienenee.

Yhtiön osakepääoma ei maksuttomassa osakeannissa lähtökohtaisesti muutu. Osakepääoma kasvaa, jos sitä korotetaan rahastokorotuksella. Jos yhtiön osakkeilla on nimellisarvo, maksuttomaan osakeantiin on kuuluttava rahastokorotus[5].

RahastoantiMuokkaa

Rahastoanti on operaatio, jossa yhtiö järjestää maksuttoman osakeannin, johon on yhdistetty rahastokorotus.[5] Rahastoannissa yhtiö antaa antaa uusia osakkeita ja korottaa samalla osakepääomaansa siirtämällä siihen varoja vapaasta omasta pääomasta.[6][7]

Rahastoanti-termi on vanhan osakeyhtiölain mukainen. Rahastoannissa annettujen osakkeiden nimellisarvoa vastaava määrä siirrettiin osakepääomaan muusta omasta pääomasta.[8] Nykyisessä osakeyhtiölaissa nimitystä ei ole. Sen on korvannut joustavampi maksuton osakeanti, johon voidaan tarvittaessa yhdistää rahastokorotus, jolla osakepääomaa korotetaan. Rahastoannin muita, vanhentuneita nimityksiä ovat ilmaisosakeanti ja vapaaosakkeiden antaminen.[9]

RahastokorotusMuokkaa

Rahastoantiin liittyvällä rahastokorotuksella yhtiö muuttaa vapaata omaa pääomaa sidotuksi omaksi pääomaksi. Operaatio voidaan tehdä velkojien luottamuksen parantamiseksi ja varmistamaan omavaraisuusasteen pysyminen korkealla. Tämä johtuu siitä, että vapaa oma pääoma on melko helposti jaettavissa osakkeenomistajille esimerkiksi osinkona, mutta sidotun oman pääoman jakaminen ei ole sallittua.[10]

Paitsi vapaasta omasta pääomasta, rahastokorotus voidaan tehdä siirtämällä varoja myös aiemman osakeyhtiölain mukaisesta vararahastosta tai ylikurssirahastosta.[11] Osakepääoma nousee tällöin ilman, että sidotun oman pääoman yhteismäärä muuttuu.

Rahastokorotusta tehtäessä on varmistettava osakkaiden yhdenvertaisuus. Jos jakokelpoisia varoja jatkuvasti siirretään osakepääomaan eikä osinkoa jaeta, kyseessä voi olla vähemmistöosakkaiden näännyttäminen.[11]

Aiemmin rahastoanneilla korotettu osinkojaMuokkaa

Rahastoanteja on aiemmin käytetty osingon kasvattamiseksi ilman, että nimellisarvosta laskettua osinkoprosenttia on tarvinnut korottaa. Järjestämällä rahastoannin, jossa osakkeiden lukumäärä ja myös yhteenlaskettu nimellisarvo kasvoivat, yhtiö saattoi jättää osinkoprosentin nimellisesti ennalleen mutta silti jakaa suuremman osingon.[9] Käytännössä tällainen rahastoanti tarkoitti osakkaille varallisuuden lisäystä ilman lisäsijoitusta. Arvopaperimarkkinoilla uudet osakkeet näet arvostettiin samaan hintaan kuin vanhatkin osakkeet.[12]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Lindström Kim, Lindström Tom: Onnistu osakemarkkinoilla, s. 321. Helsinki: Talentum, 2011. ISBN 978-952-14-1721-4.
  2. Osakeyhtiölaki 9:20
  3. Osuuskuntalaki 9:21
  4. Sijoittajan slangisanasto www.evli.com. Viitattu 18.2.2018.
  5. a b Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiö- lainsäädännöksi (HE 109/2005) eduskunta.fi.
  6. Pörssisäätiö: Rahastoanti
  7. Osakeyhtiölaki 11:1
  8. Osakeyhtiölaki 29.9.1978/734
  9. a b Taloustiedon taloussanasto, Taloustieto r.y. 1987
  10. Minilex: Osakepääoman korottaminen: Rahastokorotus
  11. a b Leppiniemi, Jarmo & Kaisanlahti, Timo: Oikeat ja riittävät kirjaukset. Alma Talent, 2016. ISBN ISBN 978-952-14-2775-6.
  12. Artto, Eero – Koskela, Markku – Leppiniemi, Jarmo – Pitkänen, Eero: Laskentatoimen perusteet. KY-Palvelu Oy, 1990.