Wikipedia

Magnesia (Joonia)

antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio Jooniassa

Magnesia (m.kreik. Μαγνησία, Magnēsia, joon.kreik. Μαγνησίη, Magnēsiē; myös Magnesia Maiandroksen varrella, Μαγνησία πρὸς/ἐπὶ Μαιάνδρῳ, Magnēsia pros/epi Maiandrō, lat. Magnesia ad Maeandrum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi lähellä nykyistä Aydınin maakunnan Tekiniä.[4][5]

Magnesia
Μαγνησία
Magnesian arkeologista aluetta.
Magnesian arkeologista aluetta.
Sijainti

Magnesia
Koordinaatit 37°51′1″N, 27°31′33″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Tekin, Germencik, Aydın
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Joonia
Aiheesta muualla

Magnesia Commonsissa

Magnesia oli aiolialaisten kreikkalaisten siirtokunta, ja sai nimensä emämaastaan Magnesiasta. Kaupunki sijaitsi arkaaisella sekä varhaisella klassisella kaudella eri paikassa kuin nykyisin tunnetut jäänteet. Kaupunki siirrettiin myöhemmälle paikalleen noin vuonna 399 eaa.[1][2][6]

Maantiede muokkaa

Magnesian poliksen kaupunkikeskus sijaitsi vuodesta 399 eaa. lähtien Thoraks-vuoren (nyk. Gümüşdağ) rinteessä Maiandros (nyk. Menderes) -joen sivuhaaran Lethaioksen varrella. Joki sai alkunsa Paktyes-vuorelta Efesoksen suunnalta. Kaupungin paikalla oli aikaisemmin oletettavasti sijainnut Leukofrys-niminen kaupunki.[1][2][6]

Magnesian varhaisempaa, arkaaisen ja varhaisen klassisen kauden paikkaa ei tunneta varmuudella.[1][2] Sen on ehdotettu sijainneen Maiandros- ja Lethaios-jokien yhtymäkohdassa ensin mainitun pohjoispuolella paikassa, joka oli arkaaisella kaudella lähellä myöhemmin täyttynyttä Latmoksenlahtea, ja noin viiden kilometrin päässä myöhemmästä kaupungista.[7]

Kaupunkia kutsuttiin yleisesti Magnesiaksi Maiandroksen varrella erotuksena Lyydian Magnesiasta eli Magnesiasta Sipyloksen juurella.[3][8][9] Myöhäisissä lähteissä esiintyy kaupunki nimeltä Maiandros eli Maiandrupolis,[3] mutta se oli eri kaupunki ja sijoitetaan Magnesiasta lounaaseen.[10]

Magnesian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[1] Magnesian alue oli hedelmällistä ja tuotti muun muassa viiniä, viikunoita ja kasviksia.[6][11] Magnesiasta lähti kolme päätietä, yksi koilliseen kohti Tralleista, toinen itään kohti Prieneä ja kolmas länteen kohti Efesosta.[12] Strabon kuvasi kaupungin sijaitsevan Tralleisin ja Efesoksen välisellä tiellä.[8] Nykyisin kaupungin arkeologisen alueen halkaisee valtatie.[6]

Historia muokkaa

Varhaishistoria ja mytologia muokkaa

Magnesia oli alkuperältään aiolialainen kaupunki, ja kreikkalaisen perinteen mukaan sen olivat perustaneet Thessalian Magnesiasta tulleet siirtokuntalaiset, mistä kaupunki myös sai nimensä. Lisäksi siirtokuntalaisiin liittyi joitakin kreetalaisia. Siirtokuntalaiset ohjasi varhaisemman Leukofrysin paikalle Delfoin oraakkelin antama ennustus. Myös Magnesialla Sipyloksen juurella oli samanlainen historia.[2][3][6]

Kreikkalaisen mytologian mukaan leykofryslainen Leykofryene, paikallisen kuninkaan Mandrolytoksen tytär, petti kotikaupunkinsa kreikkalaisille siirtokuntalaisille. Tästä tuli kaupungissa palvotun Artemiin epiteetti Leukofryene. Leukofryene-neidon uskottiin olleen haudattu Artemiin pyhäkön, myöhemmän Artemis Leukofryenen temppelin, paikalle.[6]

Taustan vuoksi Magnesiaa ei otettu mukaan Joonian liittoon, vaikka se sijaitsi muiden liiton kaupunkien keskellä.[2][3][6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Magnēs (Μάγνης).[3]

Arkaainen ja varhainen klassinen kausi muokkaa

Magnesia vaikuttaa nousseen nopeasti kukoistavaksi kaupungiksi.[3] Se oli sodassa Efesoksen kanssa 600-luvulla eaa. Lyydia valtasi Magnesian kuningas Gygeen aikana. Kimmerialaiset kuitenkin valtasivat ja tuhosivat kaupungin jossakin välissä samalla vuosisadalla.[1][6] Tämän jälkeen paikka asutettiin uudelleen, joko Miletoksesta tai Athenaioksen mukaan Efesoksesta käsin.[1][3][13]

 
Magnesian Themistokleen aikana lyömä raha, n. 465–459 eaa.
 
 
Magnesian lyömiä tetradrakhmoja, n. 155–145 eaa. Kuvituksessa Artemiin pää sekä alaston Apollon nojaamassa kolmijalkaan.

Persia valtasi Magnesian vuonna 547/546 eaa., samoihin aikoihin seudun muiden kreikkalaiskaupunkien kanssa. Persian satraapit asuivat kaupungissa ajoittain 500-luvulla eaa.[6][14] Artakserkses luovutti Magnesian hallittavaksi Ateenasta maanpakoon karkotetulle Themistokleelle siinä tarkoituksessa, että tämä järjestäisi sieltä hänelle leipää.[3][15]

Magnesia löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien. Se ei koskaan ollut mukana Ateenan johtamassa Deloksen meriliitossa, johon seudun muut kreikkalaiskaupungit kuuluivat.[1][2] Themistokles kuoli kaupungissa vuonna 459 eaa. Tämän jälkeen sitä hallitsi hänen poikansa Arkheptolis, joka nai sisarpuolensa Mnesiptoleman. Näin kaupunkia hallitsi tuohon aikaan harvinaislaatuinen kreikkalainen dynastia. Themistokleen jälkeläiset ilmeisesti palasivat Ateenaan vuoden 412 eaa. jälkeen.[6]

Spartalaiset valtasivat Magnesian persialaisilta Korintin sodan aikaan vuonna 400 eaa. Thibronin johdolla. Tämän jälkeen, noin vuonna 399 eaa., Magnesian kaupunkikeskus siirrettiin nykyisin tunnetulle paikalleen, joka oli helpompi puolustaa.[1][2][16]

Myöhemmältä klassiselta kaudelta roomalaiselle kaudelle muokkaa

Uudelle paikalle siirretty Magnesia oli demokratia ainakin 300-luvun eaa. lopulla, ja siellä tiedetään olleen bule eli neuvosto ja demos eli kansankokous. Sen valtiomuoto oli mukana Aristoteleen koulukunnan kokoelmassa 158 kaupungin valtiomuodot.[1] Magnesia löi omaa pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1]

Aleksanteri Suuri valtasi Magnesian vuonna 334 eaa. Se vaihtoi usein omistajaa hänen kuolemaansa seuranneissa diadokkisodissa. Filippos V antoi Myuksen alueen magnesialaisille vuonna 201 eaa., mutta Apamean rauhassa vuonna 188 eaa. alue palautui Miletokselle. Rooman Syyrian sodan jälkeen Magnesia liitettiin Pergamonin alueisiin. Seurannut aika oli kaupungin suurinta kukoistuskautta.[6]

Magnesia pysyi uskollisena Roomalle Mithridateen sodissa ensimmäisen vuosisadan eaa. alkupuolella, ja sai kiitokseksi vapaamman aseman. Kaupunki säilyi olemassa keisarikaudella, vaikkakin esiintyy harvemmin antiikin lähteissä.[2][3][17] Sen mainitsevat kuitenkin vielä Plinius vanhempi ja Tacitus.[18] Kaupunki kärsi suuria tuhoja maanjäristyksessä vuonna 17 jaa., jonka jälkeen sitä kunnostettiin keisari Tiberiuksen tuella.[6]

 
Magnesian raunioita.

Magnesia oli menestyksekäs Olympian kisoissa, ja sillä tiedetään olleen kisavoittoja koko antiikin ajalla ainakin 15. Kaupungilla oli myös ainakin yksi voitto Python kisoissa.[19] Magnesiassa itsessään vietettiin joka neljäs vuosi Leukofryena-juhlaa, johon kuului kilpailuita. Niihin tuli osallistujia Sisiliasta ja Persiasta asti.[6]

Magnesiassa oli varhaiskristillinen seurakunta viimeistään vuonna 110 jaa. Ignatios osoitti sille Kirjeen magnesialaisille.[6] Kaupunki löi rahaa vielä 200-luvulla jaa. keisari Gallienuksen aikana.[3] Gootit tuhosivat kaupungin vuonna 262, eikä se koskaan palautunut ennalleen tämän jälkeen.[6]

Myöhempi historia ja kaivaukset muokkaa

Varhaisella bysanttilaisella kaudella Magnesia oli piispanistuin, ja sen piispat mainitaan usein kirkolliskokousten osallistujien joukossa. Myöhemmällä keskiajalla Magnesia oli Bysantille lähinnä pieni rajalinnoitus. Turkkilaiset valtasivat seudun noin vuonna 1300. Paikka hylättiin lopulta tulvien vuoksi.[6]

Magnesian paikan tunnisti ensimmäisenä brittiläinen William John Hamilton vuonna 1800.[7] Arkeologiset tutkimukset paikalla alkoivat 1800-luvun alkupuolella pääasiassa Artemiin temppelin löytämiseksi. Ranskalaiset arkeologit löysivät ja kaivoivat osia temppelistä lopulta vuosina 1842–1843. Laajemmat arkeologiset kaivaukset Magnesian alueella aloitti Saksan arkeologinen instituutti 1890-luvulla. Niitä johti Carl Humann. Tämän jälkeen kaivauksissa oli pitkä tauko. Ankaran yliopisto on jatkanut niitä vuodesta 1985, ja työt jatkuvat edelleen.[7][6][20]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Magnesian kaupunki on ollut ympäröity muurein, joiden reitti voidaan jäljittää kauttaaltaan. Muureista on jäljellä joitakin osia sekä yhden tornin jäänteitä. Parhaiten muureja on säilynyt kukkuloilla kaupungin etelälaidalla. Osa näkyvistä muurin jäänteistä on peräisin bysanttilaisella kaudella rakennetusta muurista.[2][12] Kaupunki oli rakennettu ruutuasemakaavassa, jonka pääkadut ovat olleet melko tarkasti itä-länsisuunnassa ja poikkikadut pohjois-eteläsuunnassa. Kaupungilla ei ollut varsinaista akropolista.[12]

Agora

 
Agoran itälaidan pylväikön jäänteitä.

Kaupungin keskiosissa sijaitsi agora eli kauppa- ja kokoontumispaikka. Sitä pidetään hyvänä esimerkkinä hellenistisen kauden agoran muotoutumisesta säännölliseksi. Agora oli suorakulmainen ja reunustettu kaksilaivaisilla doorilaista tyyliä edustaneilla stoilla eli pylväshalleilla. Agoran eteläosissa sijaitsi Zeuksen temppeli (katso alla). Agoran eteläpuolella sijaitsi prytaneion, ja kaakkoiskulmassa odeion ja roomalaisella kaudella myös basilika. Erään agoran laidan rakennuksen seinästä on löydetty suuri määrä piirtokirjoituksia.[2][20]

Artemis Leukofryenen temppeli

 
Reliefin katkelma Artemis Leukofryenen temppelin alttarista. Pergamon-museo.

Artemis Leukofryenelle omistettu temppeli eli Artemision sijaitsi agoran itäpuolella, ja sen rauniot ovat lähellä nykyistä valtatietä. Se rakennettiin helleninistisellä kaudella noin vuonna 221–130 eaa., mutta se korvasi varhaisemman edeltäjän, joka oli olemassa 400-luvun eaa. alkupuolella. Temppeli edusti joonialaista tyyliä ja oli pseudodipteraalitemppeli. Sen peristasiksessa oli 15 × 8 pylvästä. Sisällä temppelissä oli tavanomaiset pronaos, naos eli cella ja opisthodomos. Temppelin sisäänkäynti ja alttari olivat poikkeuksellisesti sen länsipuolella. Temppeliä ympäröi laaja pylväiköin reunustettu temenos-alue.[2][20]

Zeus Sosipoliin temppeli

Zeus Sosipoliille omistettu temppeli sijaitsi agoran eteläosassa. Se rakennettiin hellenistisellä kaudella 200-luvun eaa. lopulla tai 100-luvun eaa. alussa. Temppelin koko oli noin 7,4 × 15,8 metriä. Sen pääsisäänkäynti oli länsipäässä niin kuin Artemisionissakin. Temppeli oli länsipäässä tetrastyyli-prostyyli ja itäpäässä distylos in antis. Sisällä temppelissä oli pronaos, naos eli cella ja opisthodomos.[20]

Teatteri

Magnesian kreikkalainen teatteri sijaitsi erään kukkulan rinteessä kaupungin kaakkoisosassa. Se on ajoitettu hellenistiselle kaudelle noin vuoteen 160 eaa., ja sitä muutettiin jonkin verran roomalaisella kaudella. Teatterin katsomo oli hieman puolikaarta laajempi. Myös skene- eli näyttömärakennuksesta on säilynyt jäänteitä. Sen rakenteet edustivat doorilaista tyyliä. Teatterin keskellä olleelle pyöreälle orkhestralle johti tunneli näyttämörakennuksesta.[2][20][21]

Theatron

 
Theatronin rauniot.

Kaupungissa sijaitsi myös toinen, roomalainen teatteri, jonka varsinaista käyttötarkoitusta ei kuitenkaan tiedetä. Siksi se tunnetaan tutkimuksessa vain nimityksellä theatron. Se sijaitsi etelään kreikkalaisesta teatterista ja rakennettiin ensimmäisellä vuosisadalla jaa.[12][22][23][24]

Stadion

 
Stadionin rauniot.

Magnesian stadion sijaitsi kaupungin muurien ympäröimän alueen lounaisosassa. Se oli rakennettu kukkuloiden väliseen laaksoon, missä sen katsomo hyödynsi luonnonrinteitä. Rakennus uusittiin roomalaisella kaudella marmoriseksi.[2] Stadion on kaivettu vain osittain, mutta se on säilynyt poikkeuksellisen hyvin.[25][24][26]

Muut rakennukset ja rakennelmat

Kaupungissa oli kaivausten perusteella myös pyöreä Athenen temppeli, joka sijaitsi kukkulalla teatterin lähellä, sekä Dioskuurien temppeli, Serapiksen temppeli eli Serapeion ja Dionysoksen temppeli. Ne kaikki rakennettiin hellenistisellä kaudella.[7][12] Kaupungin muihin rakennuksiin kuuluivat kaivausten perusteella muun muassa kaksi gymnasionia, joista toinen oli varustettu kylpylällä ja sijaitsi kaupungin keskiosissa, ja toinen sijaitsi itäosissa lähellä Lethaios-jokea.[12]

Antiikin lähteiden mukaan arkaaisen ja varhaisen klassisen kauden kaupungissa oli Jumalten äidin Dindymenen eli Kybelen temppeli, jossa Themistokleen vaimo tai toisten lähteiden mukaan tytär Mnesiptolema toimi papittarena. Siitä ei ole kuitenkaan mitään jäljellä, koska se sijaitsi kaupungin varhaisemmalla paikalla.[6][3] Thukydideen mukaan kaupungin agoralla oli Themistokleen patsas,[27] mutta tämäkin viittaa vanhan kaupunginpaikan agoraan.

Kaupungin hautausmaita on löydetty sen itä- ja länsipuolilta. Läheltä on löydetty myös yksi tumulus-hauta. Kaupunkiin johti lounaispuolen vuorilta päin akvedukti, joka toi sinne vettä, mutta siitä on löydetty vain vähäisiä jäänteitä.[2]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”852 Magnesia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MAGNESIA AD MAEANDRUM Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Magnesia (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Magnesia ad Maeandrum/Leukophrys Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
  5. ↑ Magnesia ad Maeandrum (Ionia) 58 Tekin - Μαγνησία ToposText. Viitattu 4.11.2019.
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Magnesia on the Meander Turkish Archaeological News. Viitattu 4.11.2019.
  7. ↑ a b c d Magnesia Through Time Procedural Magnesia. Viitattu 4.11.2019.
  8. ↑ a b Strabon: Geografia 14.1.39–.
  9. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.31.
  10. ↑ Maiandros/Maiandroupolis? Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
  11. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 1.29.
  12. ↑ a b c d e f The City Plan Procedural Magnesia. Viitattu 4.11.2019.
  13. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 12.
  14. ↑ Herodotos: Historiateos 1.161, 3.122.
  15. ↑ Thukydides:Peloponnesolaissota 1.138; Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Themistokles 10; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.57.
  16. ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.36.
  17. ↑ Livius: Rooman synty 37.45, 38.13.
  18. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.31; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia 4.55.
  19. ↑ The Olympic Victors From Ancient Olympia to Athens of 1896. Foundation of the Hellenic World. Viitattu 4.11.2019.
  20. ↑ a b c d e Webb, Pamela A.: Hellenistic Architectural Sculpture: Figural Motifs in Western Anatolia and the Aegean Islands, s. 88–93. Hellenistic architectural sculpture, nide 1. Wisconsin studies in classics, ISSN 2472-7474. University of Wisconsin Press, 1996. ISBN 0299149803. Teoksen verkkoversio.
  21. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
  22. ↑ Magnesia am Mänder, Theater 2 Theatrum. Viitattu 4.11.2019.
  23. ↑ Magnesia-ad-Meandrum The Ancient Theatre Archive. Viitattu 4.11.2019.
  24. ↑ a b Magnesia on the Meander Slow Travel Guide. Arkistoitu 20.8.2020. Viitattu 4.11.2019.
  25. ↑ The Impressive Stadium of Magnesia on the Meander Turkish Travel Blog. Viitattu 4.11.2019.
  26. ↑ Magnesia am Mäander Amphitheatrum. Viitattu 4.11.2019.
  27. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.138.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Magnesia_(Joonia)&oldid=22240623”