Wikipedia

Lviv

kaupunki Länsi-Ukrainassa
(Ohjattu sivulta Lvov)

Lviv[2] (ukr. Львів, puol. Lwów, ven. Львов, Lvov, saks. Lemberg, arm. Լվով, Lvov, jidd. לעמבערג, Lemberg tai לעמבעריק, Lemberik, suomeksi myös Lwów[3]) on kaupunki läntisessä Ukrainassa ja alueen kulttuurinen, poliittinen, taloudellinen ja uskonnollinen keskus.[4] Se on myös Lvivin alueen hallintokeskus. Ukrainan tilastokeskuksen arvio kaupungin väkiluvuksi on 730 272 (2013 alku).[5]

Lviv
(Львів)
Lvivin keskustaa
Lvivin keskustaa
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Lviv

Koordinaatit: 49.8433°N, 24.0266°E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Lvivin alue
Piiri Lvivin piiri
Perustettu 1200-luku
Hallinto
 – Pormestari Andri Sadovyi
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 171,01 km²
Väkiluku (2021)  ([1]) 721 510
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Suuntanumero(t) +380 322









Lvivin kantakaupunkia.

Lvivissä on kone-, auto- ja tekstiiliteollisuutta. Se on tärkeä rautatien ja valtateiden risteyspaikkakunta.[6][7] Lvivin yliopisto on maan vanhin yliopisto. Se on perustettu vuonna 1661,[4] ja sen lisäksi Lvivissä on muun muassa teknillinen korkeakoulu (Lvivin polytekninen yliopisto) ja lääke­tieteellinen yli­opisto.

Lvivissä on merkittäviä rakennuksia, kuten renessanssiajan kirkkoja.[4] Kaupungin perustamisvuotena pidetään vuotta 1256,[4] jolloin siitä on ensimmäinen maininta Galitsian ruhtinaan Daniel Galitsialaisen kronikassa. Puolan jakojen aikaan vuosina 1773–1918 Lviv oli Itävalta-Unkarin Galitsian pääkaupunki. Lvivin vanha keskusta on Unescon maailmanperintökohde. Kaupungin taidemuseon kokoelmat ovat kattavat, museota pidettiin Neuvostoliiton kolmanneksi parhaana eurooppalaisen taiteen kokoelmana Pietarin Eremitaašin ja Moskovan Puškinin taidemuseon jälkeen.[4]

HistoriaMuokkaa

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kaupunki kuului Puolaan vuosina 1340–1772 ja uudelleen Puolan itsenäistyttyä vuosina 1919–1939 (muodollisesti vuoteen 1945). Vuosina 1772–1919 se kuului Itävalta-Unkarin keisarikuntaan nimellä Lemberg. Lvivissä julistettiin vuonna 1918 Itävalta-Unkarista itsenäinen Länsi-Ukrainan kansantasavalta, joka joutui Puolan–Neuvosto-Venäjän sodassa 1919 puolalaisten miehittämäksi. Pitääkseen kiinni ukrainalaisuudestaan Länsi-Ukraina sulautui Ukrainan kansantasavaltaan, mutta sodan jatkuessa 1920 alue joutui bolševistisen Venäjän haltuun puna-armeijan edetessä Puolaan Varsovan edustalle saakka. Lopulta puolalaiset voittivat bolševikit ja estivät kommunismin laajentumisen, ja bolševikit karkotettiin takaisin itään. Riian rauhassa Venäjän ja Puolan kesken 1921 sovittiin, että Lviv ympäristöineen tuli kuulumaan Puolaan.

Vuoden 1931 väestönlaskennan mukaan kaupungin 312 231 asukkaasta oli roomalaiskatolilaisia (eli käytännössä puolalaisia) 50,44 %, juutalaisia 31,9 % ja kreikkalaiskatolilaisia (uniaatteja eli käytännössä ukrainalaisia) 15,9 %. Lviv oli maailmansotien välisenä aikana tärkeä puolalaisen ja juutalaisen kulttuurin keskus. Kielellisesti tiedot olivat seuraavat (1931): 63,5 % väestöstä puhui puolaa, 24,1 % jiddišiä, 7,9 % ukrainaa, 2,4 % ruteenia, 2,1 % muuta (pääasiassa saksaa ja armeniaa). Ennen toista maailmansotaa venäjää ei kaupungissa juuri kuullut puhuttavan: sitä puhui noin 0,1 % kaupungin väestöstä. Venäjänkielisen väestön osuus alkoi kasvaa, kun Lviv liitettiin Neuvostoliittoon, jolloin kaupunkiin tuli venäläisiä siirtolaisia kauempaa Neuvostoliitosta.

Natsi-Saksan Puolaan 1939 tekemän hyökkäyksen jälkeen Neuvostoliitto hyökkäsi Itä-Puolaan, ja Lviv joutui neuvostomiehityksen alle. Tuhansia kaupunkilaisia – lähinnä puolalaista ja juutalaista sivistyneistöä – surmattiin ja pakkosiirrettiin Neuvostoliiton itäosiin.

Natsi-Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon ja sen miehittämille alueille 1941 Lviv kuului saksalaisten miehityshallintoa edustaneen Puolan kenraalikuvernementin Galitsian piiriin. Natsit murhasivat miehitysaikanaan Lvivin lähes koko juutalaisväestön, arviolta 70 000–85 000 henkilöä. Saksan miehityksen aikana kuoli myös tuhansia Lvivin puolalaisia asukkaita. Vuonna 1941 saksalaiset tappoivat Lvivin puolalaisia ​​intellektuelleja ja tiedemiehiä.

Neuvostojoukot valtasivat Lvivin jälleen vuonna 1944. Muodollisesti Puola joutui 1945 luovuttamaan Itä-Galitsian alueen yhteydessä Lvivin Neuvostoliitolle ja edelleen osaksi Ukrainan neuvostotasavaltaa. Kaupunkiin jääneet puolalaiset (noin 150 000–180 000 ihmistä) pakkosiirrettiin nyky-Puolan alueelle.

Merkittäviä rakennuksia kaupungissaMuokkaa

Asukasluvun kehitysMuokkaa

Vuosi 1946[8] 1950[8] 1959[9] 1970[10] 1979[11] 1989[12][13] 2001[13]
(pyöristetty) 		2013[5] 2021[1]
Väkiluku &&&&&&&&&0218000.&&&&00218 000 &&&&&&&&&0378500.&&&&00378 500 &&&&&&&&&0410678.&&&&00410 678 &&&&&&&&&0553452.&&&&00553 452 &&&&&&&&&0667243.&&&&00667 243 &&&&&&&&&0790908.&&&&00790 908
(koko piiri
816 200) 		&&&&&&&&&0758500.&&&&00758 500 &&&&&&&&&0730272.&&&&00730 272
(arvio) 		&&&&&&&&&0721510.&&&&00721 510
(arvio)

HallintoMuokkaa

Heinäkuusta 2020 lähtien Lviv on ollut osa tuolloin useasta silloisesta piiristä ja Lvivin kaupunkipiiristä yhdistämällä muodostettua Lvivin piiriä (1 146 538 as., 1.1.2021). Lviv on tämän piirin hallintokeskus.[14][1]

Tätä aiemmin Lviv muodosti oman kaupunkipiirinsä (міська рада), joka oli suoraan Lvivin alueen hallinnossa. Kaupunkipiiri oli jaettu kuuteen hallintopiiriin (адміністративний район), joiden alueella on myös kolme kuntaa, joilla on oma hallinto.lähde?

Hallintopiirit
Kunnat

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b c Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.4.2022. Viitattu 9.3.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. ↑ Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 114. Eksonyymit (suomenkieliset nimiet). Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  3. ↑ 1229-1230 (Pieni Tietosanakirja / II. Isopurje - Maskotti) Otava. Viitattu 21.11.2020. (runeberg.org)
  4. ↑ a b c d e Lvov (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja muut teokset 2001, 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien verkkoversio. Viitattu 3.3.2014. (venäjäksi)
  5. ↑ a b Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 3.3.2014. (ukrainaksi)
  6. ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  7. ↑ Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
  8. ↑ a b Kostjantyn Kondratjuk: Zminy etnosotsialnoho skladu naselennja Lvova (1944–2000) (pdf) 2007. anthropos.net.ua. Viitattu 17.12.2014. (ukrainaksi)
  9. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 17.12.2014. (venäjäksi)
  10. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 17.12.2014. (venäjäksi)
  11. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 17.12.2014. (venäjäksi)
  12. ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 17.12.2014. (venäjäksi)
  13. ↑ a b About number and composition population of Lviv region by data All-Ukrainian census of the population 2001 (Väestönlaskennan 2001 aineiston mukainen kaupunkien väkiluku Lvivin alueella (pyöristetty)) State Statistics Committee of Ukraine, 2001.ukrcensus.gov.ua. Viitattu 17.12.2014. (englanniksi)
  14. ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 9.3.2022. (ukrainaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lviv&oldid=21234410”