Luettelo suomalaisista ekokylistä

Tämä on luettelo Suomessa toimivista ekokylistä.

Keuruun Ekokylä

Keuruun Ekokylän eli Kivijärven vanhan tilan vanhimmat rakennukset ovat 1820-luvulta. Tilaan kuuluu useita suuria rakennuksia. Tila on toiminut aiemmin työsiirtolana ja pakolaisten vastaanottokeskuksena. Tilaa hallinnoi Keuruun Ekokylä -yhdistys ja Keuruun Ekokylän osuuskunta. Kaikilla asukkailla on oma asuntonsa. Lisäksi tilalla on yhteiskäytössä olevia tiloja, kuten ruokala ja kokoustila.

Kylä pyrkii omavaraisuuteen ruoantuotannon ja energian suhteen. Tilalla viljellään maata luomumenetelmin ja tuotetaan uusiutuvaa energiaa aurinkopaneeleilla, puuhakkeella ja pelleteillä. Tilalla pidetään myös hevosia. Kylään on ollut suunnitteilla oma koulu demokraattisen koulun periaatteiden mukaan. Tilan asukkailta edellytetään osallistumista tilan yhteisiin töihin. Lisäksi heiltä peritään vuokraa sekä ruokamaksu kiinteistöjen huolto- ja ylläpitokustannusten kattamiseksi. Monet asukkaista tekevät töitä kylän ulkopuolella.

Toukokuussa 2006 kylässä asui vakituisesti 25 henkilöä, iältään 1–80 vuotta. Erään haastattelun mukaan asukkaat ovat valinneet Keuruun Ekokylän, koska he ovat kiinnostuneita luonnonläheisestä elämäntavasta, ekologisesta yhteisöasumisesta, maanviljelystä, henkisestä kasvusta sekä mahdollisuudesta toteuttaa niitä kiinnostustensa kohteita, jotka eivät sovi kaupunkiin. Kylässä on pitempiaikaisten vuokralaisten lisäksi maksullisia asuntoja matkailijoille. Tilalla myös myydään puutarhan tuotteita ja taidekäsitöitä sekä järjestetään kursseja muun muassa perinnetaidoista ja käsitöistä.

Kylässä on koettu vaikeuksia löytää yhteisille töille tekijöitä. Joitakin resursseja on ollut alikäytössä, esimerkiksi kasvimaa. Asukkaiden vaihtuvuus on ollut suurta. Jotkut asukkaat ovat kaivanneet enemmän virikkeitä esimerkiksi vieraita varten. Tilaan kuuluvien, aikaisemmin laitoskäytössä olleiden rakennusten tyyliä on vieroksuttu.

Bromarvin ekokylä

Bromarvin Marttayhdistys on rakentanut lahjoitusvaroilla ekokylän. Kylän suunnitteluun on vaikuttanut vahvasti arkkitehti Bruno Erat. Kylä koostuu neljästä neljän perheen minikerrostalosta, kahdesta paritalosta, näiden huoltorakennuksista sekä lämmöntuotantoon ja vedenpuhdistukseen tarvittavista rakennuksista. Kylän talot on rakennettu lähiseudulta saatavista materiaaleista kuten puusta ja kierrätysosista. Rakennukset hyödyntävät passiivista aurinkoenergiaa. Lämpöeristeenä on käytetty selluvillaa. Ilmanvaihto on painovoimainen. Jätevesi erotellaan ja puhdistetaan osin itse biologisin menetelmin. Lämpöenergia tuotetaan omassa lämpökeskuksessa aurinkokeräimillä ja puuhakkeella.

Kangasalan ekokylä

Kangasalan ekokyläksi on kutsuttu Kangasalan yhteiskylää. Kylässä on paikallinen, yhteisesti hoidettu jäteveden käsittelyjärjestelmä. Lisäksi asuinrakennuksissa on kompostoivat käymälät. Eroteltu virtsa käytetään pellolla lannoitteena. Yhteiskylän veden käyttö on alle puolet verrattuna tavallisiin omakotitaloihin. Sähkön kulutus on myös selvästi keskimääräistä pienempi. Lämpöenergia tuotetaan omassa lämpökeskuksessa puuhakkeella. Kylän asukkaista lähes puolet tekee etätyötä kotonaan.

Katajamäen ekoyhteisö

Katajamäen ekoyhteisö sijaitsee Mänttä-Vilppulan kunnan Elämänmäellä, ja se on noin seitsemän asukkaan vakituinen koti. Aiemmin Helsingissä toimineen parantolan siirsi Katajamäkeen suomalainen tohtori Edvard Wilhelm Lybeck vuonna 1905. Paikaksi etsittiin Elämänmäen ja Elämänjärven eli Elänteen vieressä oleva luonnonkauniilla paikalla sijaitseva ikimetsä, jonne parantola rakennettiin. Parantolassa mielisairaita hoidettiin luonnonmukaisilla hoitomenetelmillä kuten savusauna- ja yrttihoidoilla sekä värivalo- ja aurinkovalohoidoilla. Potilaat mm. menivät alastomina avoimille lavoille ottamaan ilmakylpyjä. Puihin tehtiin ilmalavoja eli "linnunpesiä". Näihin Lybeck sijoitti potilaita oleilemaan, nukkumaan ja jopa asumaankin.^lähde?

Elämänmäen parantolan toiminta loppui vuonna 1917 sisällissodan melskeissä. Tämän jälkeen rakennus on toiminut mm. vanhainkotina ja Helsingin kaupungin omistamana kesäsiirtolana. Talo jäi tyhjilleen, kun Helsingin kaupunki lakkautti 1990-luvun laman aikaan lähes kaikki kesäsiirtolansa.^lähde? Nykyiset asukkaat vuokrasivat talon ensin vuonna 1993 itselleen ja lopulta vuonna 1998 tila hankittiin omaan käyttöön Helsingin kaupungin kieltäydyttyä vuokraamaan sitä edelleen. Laina otettiin yhdistyksen nimelle, jotta omistussuhteista ei aiheutuisi henkilöristiriitoja ja lainan myönsi Mikkelin osuuspankin alaisena toiminut ekopankki.^lähde? Päärakennus paloi täysin vuoden 2010 lopussa.

Ekoyhteisön tavoitteena on luoda lämminhenkinen yhteisö, jossa toisista välitetään. Tämän takia uusien asukkaiden täytyy ensin asua koeajalla yhteisössä, jotta selviää, kuinka hyvin he tulevat toimeen vakiasukkaiden kanssa. Paikallisten työvoimaviranomaisten suhtautuminen ekokylän asukkaisiin on ollut ymmärtäväistä ja he ovat sallineet toiminnan, joskin linja on kiristynyt 2000-luvulla.^lähde?

Katajamäen olisi mahdollista olla täysin omavarainen, mutta yleensä tähän ei pyritä. Omavaraisuus saavutetaan tavallisesti noin puoliksi. Paljon myös ostetaan yhteisön ulkopuolelta. Katajamäen ekokylä perii tavallisesti vuokraa asukkailtaan, mutta osa asukkaista voi asua yhteisössä ilmaiseksi osallistumalla enemmän sen ylläpitoon.^lähde?

Kempeleen ekokylä

Oulun eteläpuolella sijaitsevaan Kempeleeseen on rakennettu kymmenen omakotitalon kylä, joka alkuvaiheessa oli irti valtakunnan sähköverkosta. Kylä oli tässä suhteessa maan ensimmäinen. Talojen tarvitsema lämpö ja sähkö tuotetaan pääosin häkäpönttötekniikkaan perustuvassa pienvoimalassa, joka käyttää polttoaineenaan puuhaketta. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on tunnettua suurissa voimalaitoksissa, mutta pienissä puulämpölaitoksissa se ei ole onnistunut ennen kotimaisen yrityksen kehittämää säätyvää lämpökerroskaasutinta, joka tuottaa entistä puhtaampaa kaasua generaattorin moottorille. Kylän varavoimala toimii rypsiöljyllä. Näillä keinoilla kylän asukkaan vuosittaisen energialaskun pitäisi pysyä alle tuhannen euron. Kylän rakennustyö alkoi keväällä 2009. Keväällä 2015 ekokylä liittyi paikalliseen sähköverkkoon tasoittaakseen kulutuksen ja oman tuotannon epätasapainon.

Muita suomalaisia ekokyliä

• Vaasan lähellä Mustasaaressa oleva ekokylä. Singsbyn ekokylä on kuuden talouden yhteisö Mustasaaren kunnassa noin 10 km Vaasasta. Seinien rakennusmateriaalina on käytetty mm. olkisavea ja useista taloista löytyy kuivakäymälä, josta saadaan raaka-ainetta kompostiin. Energian suhteen ei kylässä olla omavaraisia, mutta käytössä on esimerkiksi lämminvesivaraajaan kytkettyjä aurinkopaneeleja. Kylässä harjoitetaan pienimuotoista karjataloutta ja yrttipuutarhanhoitoa sekä saunomista. Heinäkuisin kylän pelto toimii Mätäs Soikoon -festivaalien tapahtumapaikkana.
• Ähtärin ekokylä – Gaija (Arkistoitu – Internet Archive)
• Viikki: ympäristönäkökohtia huomioiden rakennettu kaupunginosa
• Vihti: Vihdin Nummelaan syntymässä oleva ekologisen rakentamisen alue – Vihdin ekokylä
• Livonsaari: Maskun kunnassa sijaitseva Livonsaaren yhteisökylä – Livonsaaren yhteisökylä
• Livojärvi: Posion kunnassa sijaitseva Livojärven ekokylähanke – Ekokylä Lapin porteilla

Lähteet

• Siipola, Pirjo: Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä - kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus. Julkaisu A29. Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Arkkitehtuurin osasto, 2000.
• Vihreä lanka (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pallo hallussa 1 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pallo hallussa 2 (Arkistoitu – Internet Archive)
• Rakennuslehti 16.9.2004 (Rakennuslehden lehtiarkisto tilaajille (Arkistoitu – Internet Archive))
• Outi Palttala-Heiskala: Ekokylä ja -kaupunki
• Luomumatkailu: tilat (Arkistoitu – Internet Archive)