Luettelo pussieläimistä
Wikimedia-luetteloartikkeli
Tämä on luettelo pussieläimistä (Marsupialia). Pussieläinten osaluokkaan kuuluu seitsemän lahkoa, 21 heimoa, 91 sukua ja 331 lajia.[1][2] Sukupuuttoon kuolleet lajit on merkitty ristillä.
Pussirotat[3] eli opossumit[3] (Didelphimorphia) muokkaa
- Pussirotat[4][5] (Didelphidae)
- Villaopossumit (Caluromyinae)
- Villapussirotat[4] (Caluromys)
- Philanderinvillapussirotta (Caluromys philander)
- Caluromys derbianus
- Caluromys lanatus
- Caluromysiops
- Mustahartiaopossumi (Caluromysiops irrupta)
- Glironia
- Sulkahäntäopossumi (Glironia venusta)
- Villapussirotat[4] (Caluromys)
- Didelphinae
- Chironectes
- Pussisaukko eli japok[4] eli yapok[4] (Chironectes minimus)
- Didelphis
- Valkovatsaopossumi (Didelphis albiventris)
- Didelphis aurita
- Didelphis imperfecta
- Isokorvaopossumi (Didelphis marsupialis)
- Didelphis pernigra
- Virginianopossumi (Didelphis virginiana)
- Gracilinanus
- Hyladelphys
- Lestodelphys
- Patagonianpussirotta (Lestodelphys halli)
- Lutreolina
- Paksuhäntäopossumi (Lutreolina crassicaudata)
- Hiiriopossumit (Marmosa)
- Marmosops
- Nelisilmäopossumit (Metachirus)
- Nelisilmäopossumi[4] (Metachirus nudicaudatus)
- Micoureus
- Päästäisopossumit (Monodelphis)
- Monodelphis adusta
- Monodelphis americana
- Monodelphis brevicaudata
- Monodelphis dimidiata
- Kotipäästäisopossumi (Monodelphis domestica)
- Monodelphis emiliae
- Monodelphis glirina
- Lyhythäntäpäästäisopossumi (Monodelphis iheringi)
- Kunsinpäästäisopossumi (Monodelphis kunsi)
- Monodelphis maraxina
- Monodelphis osgoodi
- Monodelphis palliolata
- Monodelphis rubida
- Monodelphis scalops
- Monodelphis sorex
- Monodelphis theresa
- Monodelphis umbristriata
- Monodelphis unistriata
- Philander
- Philander andersoni
- Philander frenatus
- Mcilhennynopossumi[4] (Philander mcilhennyi)
- Philanderinopossumi (Philander opossum)
- Thylamys
- Tlacuatzin
- Chironectes
- Villaopossumit (Caluromyinae)
Pussipäästäiset (Paucituberculata) muokkaa
- Pussipäästäiset[4] eli inkapäästäiset[4] (Caenolestidae)
- Caenolestes
- Harmaavatsapussipäästäinen (Caenolestes caniventer)
- Caenolestes condorensis
- Mustapussipäästäinen (Caenolestes convelatus)
- Ecuadorinpussipäästäinen (Caenolestes fuliginosus)
- Lestoros
- Perunpussipäästäinen (Lestoros inca)
- Chilenpussipäästäiset (Rhyncholestes)
- Chilenpussipäästäinen (Rhyncholestes raphanurus)
- Caenolestes
Silkkipussirotat (Microbiotheria) muokkaa
- Silkkipussirotat[4] eli chilenpussirotat[4] (Microbiotheriidae)
- Dromiciops
- Chilenpussirotta (Dromiciops gliroides)
- Dromiciops
Pussikontiaiset (Notoryctemorphia) muokkaa
- Pussikontiaiset eli pussimaamyyrät[4] (Notoryctidae)
- Notoryctes
- Lännenpussikontiainen (Notoryctes caurinus)
- Pussikontiainen eli pussimaamyyrä (Notoryctes typhlops)
- Notoryctes
Pussipedot (Dasyuromorphia) muokkaa
- Pussihukat[4][5] (Thylacinidae)
- Thylacinus
- Pussihukka (Thylacinus cynocephalus) †
- Thylacinus
- Pussimuurahaiskarhut[4][5] (Myrmecobiidae)
- Myrmecobius
- Pussimuurahaiskarhu[4][5] eli numbatti[4][5] (Myrmecobius fasciatus)
- Myrmecobius
- Pussipedot[4][5] (Dasyuridae)
- Dasyurinae
- Dasyurini
- Dasycercus
- Mulgara (Dasycercus cristicauda)
- Dasykaluta
- Pikkupussikärppä (Dasykaluta rosamondae)
- Dasyuroides
- Byrnesinpussihiiri (Dasyuroides byrnei)
- Pussinäädät eli pussikissat (Dasyurus)
- Uudenguineanpussinäätä (Dasyurus albopunctatus)
- Dasyurus geoffroii
- Pirunkissa (Dasyurus hallucatus)
- Tiikeripussikissa (Dasyurus maculatus)
- Dasyurus spartacus
- Täpläpussinäätä (Dasyurus viverrinus)
- Myoictis
- Kolmijuovapussihiiri (Myoictis melas)
- Myoictis wallacii
- Neophascogale
- Vuoripussipeto (Neophascogale lorentzi)
- Parantechinus
- Yöpussihiiret[4] (Phascolosorex)
- Pseudantechinus
- Harmaapussikärppä (Pseudantechinus bilarni)
- Punakorvapussikärppä (Pseudantechinus macdonnellensis)
- Pseudantechinus mimulus
- Pseudantechinus ningbing
- Pseudantechinus roryi
- Pseudantechinus woolleyae
- Sarcophilus
- Pussiahma eli pussipiru (Sarcophilus harrisii)
- Dasycercus
- Phascogalini
- Leveäjalkapussikärpät (Antechinus)
- Antechinus adustus
- Antechinus agilis
- Antechinus bellus
- Antechinus flavipes
- Antechinus godmani
- Antechinus leo
- Antechinus minimus
- Ruskopussikärppä (Antechinus stuartii)
- Antechinus subtropicus
- Mustapussikärppä (Antechinus swainsonii)
- Micromurexia
- Murexechinus
- Murexia
- Paramurexia
- Phascomurexia
- Pussikärpät (Phascogale)
- Punahäntäpussikärppä (Phascogale calura)
- Phascogale tapoatafa
- Leveäjalkapussikärpät (Antechinus)
- Dasyurini
- Sminthopsinae
- Sminthopsini
- Antechinomys
- Pussihyppyrotta[4][5] (Antechinomys laniger)
- Ningauit (Ningaui)
- Pussihiiret (Sminthopsis)
- Sminthopsis aitkeni
- Sminthopsis archeri
- Sminthopsis bindi
- Sminthopsis boullangerensis
- Sminthopsis butleri
- Rasvahäntäpussihiiri (Sminthopsis crassicaudata)
- Sminthopsis dolichura
- Douglasinpussihiiri[5] (Sminthopsis douglasi)
- Sminthopsis fuliginosus
- Sminthopsis gilberti
- Sminthopsis granulipes
- Sminthopsis griseoventer
- Sminthopsis hirtipes
- Valkojalkapussihiiri (Sminthopsis leucopus)
- Pitkähäntäpussihiiri[5] (Sminthopsis longicaudata)
- Sminthopsis macroura
- Pikkupussihiiri (Sminthopsis murina)
- Sminthopsis ooldea
- Hietapussihiiri[5] (Sminthopsis psammophila)
- Sminthopsis virginiae
- Sminthopsis youngsoni
- Antechinomys
- Planigalini
- Sminthopsini
- Dasyurinae
Pussimäyrät (Peramelemorphia) muokkaa
- Pussikaniinit[4][5] (Thylacomyidae)
- Macrotis
- Isopussikaniini (Macrotis lagotis)
- Pikkupussikaniini (Macrotis leucura) †
- Macrotis
- Chaeropodidae
- Chaeropus
- Pussisika (Chaeropus ecaudatus) †
- Chaeropus
- Pussimäyrät (Peramelidae)
- Peramelinae
- Lyhytkuonopussimäyrät (Isoodon)
- Kultapussimäyrä (Isoodon auratus)
- Täpläpussimäyrä[4] (Isoodon macrourus)
- Etelänlyhytkuonopussimäyrä (Isoodon obesulus)
- Australiankuonopussimäyrät (Perameles)
- Lännenjuovapussimäyrä (Perameles bougainville)
- Aavikkopussimäyrä (Perameles eremiana) †
- Tasmanianjuovapussimäyrä (Perameles gunnii)
- Pitkäkuonopussimäyrä (Perameles nasuta)
- Lyhytkuonopussimäyrät (Isoodon)
- Peroryctinae
- Uudenguineankuonopussimäyrät (Peroryctes)
- Isokuonopussimäyrä (Peroryctes broadbenti)
- Peroryctes raffrayana
- Uudenguineankuonopussimäyrät (Peroryctes)
- Echymiperinae
- Piikkipussimäyrät (Echymipera)
- Valkohuulipiikkipussimäyrä[5] (Echymipera clara)
- Echymipera davidi
- Echymipera echinista
- Piikkipussimäyrä[4] (Echymipera kalubu)
- Punapiikkipussimäyrä (Echymipera rufescens)
- Hiiripussimäyrät (Microperoryctes)
- Juovakuonopussimäyrä (Microperoryctes longicauda)
- Hiiripussimäyrä (Microperoryctes murina)
- Microperoryctes papuensis
- Rhynchomeles
- Indonesianpussimäyrä (Rhynchomeles prattorum)
- Piikkipussimäyrät (Echymipera)
- Peramelinae
Harvaetuhampaiset (Diprotodontia) muokkaa
Vombatiformes muokkaa
- Koalat[4] eli pussikarhut (Phascolarctidae)
- Phascolarctos
- Koala eli pussikarhu (Phascolarctos cinereus)
- Phascolarctos
- Vompatit (Vombatidae)
- Lasiorhinus
- Pohjankarvakuonovompatti (Lasiorhinus krefftii)
- Karvakuonovompatti eli etelänkarvakuonovompatti[5] (Lasiorhinus latifrons)
- Vombatus
- Paljaskuonovompatti (Vombatus ursinus)
- Lasiorhinus
Phalangeriformes muokkaa
- Phalangeroidea
- Pussiunikeot (Burramyidae)
- Burramys
- Vuoripussiunikeko (Burramys parvus)
- Kääpiöpussiunikeot eli pussiunikeot[4] (Cercartetus)
- Cercartetus caudatus
- Cercartetus concinnus
- Cercartetus lepidus
- Kääpiöpussiunikeko (Cercartetus nanus)
- Burramys
- Pussiunikeot (Burramyidae)
- Pussikiipijät (Phalangeridae)
- Ailuropinae
- Ailurops
- Ailurops melanotis
- Karhukuskus (Ailurops ursinus)
- Ailurops
- Phalangerinae
- Phalangerini
- Kuskukset[4] (Phalanger)
- Phalanger alexandrae
- Vuorikuskus (Phalanger carmelitae)
- Maakuskus (Phalanger gymnotis)
- Phalanger intercastellanus
- Saarikuskus (Phalanger lullulae)
- Phalanger matabiru
- Phalanger matanim
- Phalanger mimicus
- Harmaakuskus (Phalanger orientalis)
- Phalanger ornatus
- Phalanger rothschildi
- Phalanger sericeus
- Silkkikuskus (Phalanger vestitus)
- Spilocuscus
- Spilocuscus kraemeri
- Täpläkuskus (Spilocuscus maculatus)
- Spilocuscus papuensis
- Mustatäpläkuskus (Spilocuscus rufoniger)
- Kuskukset[4] (Phalanger)
- Trichosurini
- Strigocuscus
- Sulawesinkuskus (Strigocuscus celebensis)
- Strigocuscus pelengensis
- Kusut[4] (Trichosurus)
- Pohjankusu (Trichosurus arnhemensis)
- Koirakusu eli bobuck[4] (Trichosurus caninus)
- Trichosurus cunninghami
- Trichosurus johnstonii
- Kettukusu (Trichosurus vulpecula)
- Wyulda
- Suomuhäntäkusu (Wyulda squamicaudata)
- Strigocuscus
- Phalangerini
- Ailuropinae
- Pussikiipijät (Phalangeridae)
- Petauroidea
- Pussioravat (Pseudocheiridae)
- Hemibelideinae
- Hemibelideus
- Tupsuhäntäpussiorava (Hemibelideus lemuroides)
- Petauroides
- Isopussiliitäjä eli jättipussiorava eli liitopussiorava eli jättiliito-orava[4] (Petauroides volans)
- Hemibelideus
- Pseudocheirinae
- Petropseudes
- Kalliopussiorava eli dahlinpussiorava (Petropseudes dahli)
- Pussioravat[4][5] (Pseudocheirus)
- Pussiorava (Pseudocheirus peregrinus)
- Pseudochirulus
- Petropseudes
- Pseudochiropsinae
- Hemibelideinae
- Pussioravat (Pseudocheiridae)
- Pussiliito-oravat (Petauridae)
- Pussisormieläimet[4][5] (Dactylopsila)
- Dactylopsila megalura
- Dactylopsila palpator
- Dactylopsila tatei
- Kolmijuovapussisormieläin[4] (Dactylopsila trivirgata)
- Gymnobelideus
- Leadbeaterinpussiliito-orava (Gymnobelideus leadbeateri)
- Pussiliito-oravat[4] (Petaurus)
- Petaurus abidi
- Keltavatsapussiliito-orava (Petaurus australis)
- Petaurus biacensis
- Sokeriorava (Petaurus breviceps)
- Petaurus gracilis
- Norfolkinpussiliito-orava (Petaurus norfolcensis)
- Pussisormieläimet[4][5] (Dactylopsila)
- Pussiliito-oravat (Petauridae)
- Kärsäpussipäästäiset[4] (Tarsipedidae)
- Tarsipes
- Kärsäpussipäästäinen (Tarsipes rostratus)
- Tarsipes
- Kärsäpussipäästäiset[4] (Tarsipedidae)
- Pussiliitäjät (Acrobatidae)
- Acrobates
- Australiankääpiöpussiliitäjä (Acrobates pygmaeus)
- Distoechurus
- Sulkahäntäpussiliitäjä (Distoechurus pennatus)
- Acrobates
- Pussiliitäjät (Acrobatidae)
Macropodiformes muokkaa
- Hypsiprymnodontidae
- Hypsiprymnodon
- Myskikenguru (Hypsiprymnodon moschatus)
- Hypsiprymnodon
- Rottakengurut (Potoroidae)
- Aepyprymnus
- Punarottakenguru (Aepyprymnus rufescens)
- Kaniinikengurut (Bettongia)
- Tasmaniankaniinikenguru (Bettongia gaimardi)
- Lesueurinkaniinikenguru (Bettongia lesueur)
- Harjashäntäkaniinikenguru (Bettongia penicillata)
- Pohjankaniinikenguru[4] (Bettongia tropica)
- Caloprymnus
- Aavikkokenguru (Caloprymnus campestris) †
- Päästäiskengurut (Potorous)
- Gilbertinpäästäiskenguru[3] (Potorous gilbertii)
- Pitkäjalkapäästäiskenguru (Potorous longipes)
- Leveäotsapäästäiskenguru (Potorous platyops) †
- Pitkäkuonopäästäiskenguru (Potorous tridactylus)
- Aepyprymnus
- Kengurut (Macropodidae)
- Sthenurinae
- Lagostrophus
- Juovakenguru (Lagostrophus fasciatus)
- Lagostrophus
- Macropodinae
- Puukengurut (Dendrolagus)
- Bennettinpuukenguru (Dendrolagus bennettianus)
- Dendrolagus dorianus
- Dendrolagus goodfellowi
- Dendrolagus inustus
- Lumholtzinpuukenguru[4] (Dendrolagus lumholtzi)
- Matschienpuukenguru (Dendrolagus matschiei)
- Dendrolagus mbaiso
- Dendrolagus pulcherrimus
- Dendrolagus scottae
- Dendrolagus spadix
- Dendrolagus stellarum
- Dendrolagus ursinus
- Metsäkengurut (Dorcopsis)
- Dorcopsis atrata
- Dorcopsis hageni
- Dorcopsis luctuosa
- Metsäkenguru (Dorcopsis muelleri)
- Metsävallabit (Dorcopsulus)
- Papuanmetsävallabi (Dorcopsulus macleayi)
- Dorcopsulus vanheurni
- Jäniskengurut (Lagorchestes)
- Aavikkojäniskenguru[5] (Lagorchestes asomatus) †
- Silmälasijäniskenguru (Lagorchestes conspicillatus)
- Lännenjäniskenguru (Lagorchestes hirsutus)
- Ruskojäniskenguru (Lagorchestes leporides) †
- Jättikengurut (Macropus)
- Harmaajättikenguru (Macropus fuliginosus)
- Isojättikenguru (Macropus giganteus)
- Macropus agilis
- Macropus dorsalis
- Damavallabi (Macropus eugenii)
- Hietikkokenguru[5] (Macropus greyi) †
- Macropus irma
- Parmavallabi (Macropus parma)
- Piiskahäntävallabi[4] (Macropus parryi)
- Punakaulakenguru[6] (Macropus rufogriseus)
- Macropus antilopinus
- Macropus bernardus
- Vuorikenguru eli wallaroo[4] (Macropus robustus)
- Punajättikenguru (Macropus rufus)
- Kannushäntäkengurut (Onychogalea)
- Ohjaskenguru (Onychogalea fraenata)
- Kannushäntäkenguru (Onychogalea lunata) †
- Onychogalea unguifera
- Kalliokengurut (Petrogale)
- Petrogale assimilis
- Petrogale brachyotis
- Petrogale burbidgei
- Petrogale coenensis
- Petrogale concinna
- Petrogale godmani
- Petrogale herberti
- Petrogale inornata
- Petrogale lateralis
- Petrogale mareeba
- Petrogale penicillata
- Petrogale persephone
- Petrogale purpureicollis
- Petrogale rothschildi
- Petrogale sharmani
- Rengashäntäkalliokenguru (Petrogale xanthopus)
- Setonix
- Lyhythäntäkenguru eli quokka (Setonix brachyurus)
- Pikkuvallabit (Thylogale)
- Thylogale billardierii
- Thylogale browni
- Thylogale brunii
- Thylogale calabyi
- Thylogale lanatus
- Punajalkapikkuvallabi (Thylogale stigmatica)
- Punakaulapikkuvallabi (Thylogale thetis)
- Wallabia
- Suovallabi (Wallabia bicolor)
- Puukengurut (Dendrolagus)
- Sthenurinae
Lähteet muokkaa
- Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Class Mammalia Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 29.10.2011. (englanniksi) (tieteellisten nimien ja taksonomian lähde)
- Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet koivu.luomus.fi. Viitattu 18.1.2019. (viitteettömien suomenkielisten nimien lähde, uudet nimet vahvistamattomia ehdotuksia, taksonomia osittain vanhentunut)
Viitteet muokkaa
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Metatheria (TSN 179917) itis.gov. Viitattu 29.10.2011. (englanniksi)
- ↑ Wilson & Reeder's Mammal Species of the World, 3rd edition: Preface (englanniksi) Luettu 29.10.2011
- ↑ a b c Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto: Maailman luonto: Nisäkkäät 1, s. 252, 279, 294. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 384–438 ja 463–465. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 1: Nisäkkäät, s. 116–144. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4686-1.
- ↑ a b Haku nimistöluettelosta Hatikka. 3.3.2006. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Arkistoitu 18.10.2011. Viitattu 7.11.2011.