Kärsäpussipäästäinen

Kärsäpussipäästäinen[3][4] (Tarsipes rostratus) on pienikokoinen australialainen pussieläin, joka painaa vain viidestä kymmeneen grammaan ja on näin suurin piirtein puolet pienempi kuin hiiri.

Kärsäpussipäästäinen
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalis
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Pussieläimet Marsupialia
Lahko: Harvaetuhampaiset Diprotodontia
Alalahko: Phalangeriformes
Yläheimo: Petauroidea[2]
Heimo: Kärsäpussipäästäiset[3]
Tarsipedidae
Gervais & Verreaux, 1842
Suku: Tarsipes
Gervais & Verreaux, 1842
Laji: rostratus
Kaksiosainen nimi

Tarsipes rostratus
Gervais & Verreaux, 1842

Synonyymit
Kärsäpussipäästäisen levinneisyysalue
Kärsäpussipäästäisen levinneisyysalue
Katso myös

  Kärsäpussipäästäinen Wikispeciesissä
  Kärsäpussipäästäinen Commonsissa

Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on mesipussikiipijä.[4]

Kärsäpussipäästäisellä ei ole läheisiä sukulaisia. Tällä hetkellä se on luokiteltu Tarsipes-suvun ja kärsäpussipäästäisten heimon (Tarsipedidae) ainoaksi edustajaksi pussioravansukuisten yläheimossa,[2] mutta useat tutkijat uskovat, että lajin voitaisiin nostaa omaksi yläheimokseen tai jopa kauemmas.

Kärsäpussipäästäinen on yksi harvoista nisäkkäistä, jotka käyttävät ravinnokseen pelkästään mettä. Sillä on pitkä teräväkärkinen nokka ja samanlainen kieli kuin mesikoilla ja kolibreilla. Eläin on pääasiassa yöllinen liikkuja, mutta saattaa tulla etsimään ruokaa myös viileinä päivinä. Yleensä kärsäpussipäästäiset viettävät päivänsä suojassa kivenkoloissa, ontossa puussa tai hylätyssä linnunpesässä.

Uskotaan, että kärsäpussipäästäinen on pitkäaikaisen pussieläinryhmän viimeinen selviytyjä. Vaikka sen levinneisyysalue on melko rajoittunut Länsi-Australian lounaisosiin, se on melko yleinen, ja se ei ole vaarassa kuolla sukupuuttoon niin kauan kuin sen asuinalueet säilyvät koskemattomina. Kasvien monimuotoisuus on kärsäpussipäästäiselle elintärkeää, sillä se ei selviä kovin pitkään ilman jatkuvaa medentuotantoa, eikä se pysty etsimään ruokaa yhtä laajalta alueelta kuin mettä syövät linnut.

Lähteet muokkaa

  1. Friend, T., Morris, K., Burbidge, A. & McKenzie, N.: Tarsipes rostratus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.8.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Tarsipedidae Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 26.10.2010. (englanniksi)
  3. a b Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 384–386. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  4. a b Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Viitattu 26.10.2010. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla muokkaa